Hoivaatteko koulu-ikäisiä lapsianne?
Ja miten? Vauvaa tulee hoivattua kuonnostaan, mutta sitten tuosta 5-vuotiaasta ylöspäin oletteko paljon lähekkäin, hierotteko lastenne jalkoja, päätä jne?
Mietin vaan kun tämän maan tapoihin tuntuu edelleen kuuluvan että turhaan ei hempeillä, ja koululaiset paahtaa jo johonkin suoritus-ja selviytymisputkeen. Heille kyllä jutellaan, mutta hoivataanko?
Kommentit (9)
Lapseni ovat kaikki spontaaneja hyvänäpitäjiä, pitävät itse huolta siitä, että saavat tarpeeksi halauksia;) Joskus kyllä poden huonoa omaatuntoa siitä, etten itse ole ihan niin välitön.
päivittäin yhteinen noin puolituntinen, jolloin pötkötellään vierekkäin, kutitellaan, jutellaan ja pelleillään. Molemmille tärkeä.
Yritän ruokapöydässä tai iltaisin käydä halimassa ja edes ohimennen silittämässä. Mutta jos lapsi ei itse tule luokse, voi se helposti unohtua.
Molempien halusta sylitellään ja poskisuukotellaan ja paijataan jne. Myös iskän kanssa on kiva hellitellä ja sylitellä, ei kuitenkaan ehkä yhtä usein ja paljon kuin äidin.
itsekullekin vielä isompanakin. Itsellä ei lapset vielä kouluikäisiä, mutta olen kyllä ajatellut heitä helliä ja hyvänä pitää niin pitkään kuin sen sallivat ja siinä muodossa kuin haluavat sitten " isompina" . Meillä pussataan ja pidetään sylissä paljon ja lapset sitä näyttää myös kaipaavan. Täytyy sit miettiä ja kysyä miten isompaa poikaa ja tyttöä saa hoivata. Se on sääli, jos sellainen mukava ja terve läheisyys jää pois tai ei kehdata enää, kun lapset kouluiässä. Kaipa niitä muotoja on monia. Hartioiden hierominen, selkään piirtäminen, hiusten harjaaminen, halaaminen, kainalossa istuskelu vaikka just yhteisen tv-ohjelman ääressä tms.
Koululaiset tulee harvemmin itse syliin. Meillä isot saa valvoa pieniä pidempään ja siinä jutellessa, telkkaria katsellessa, lukiessa ym. usein hierotaan hartioita tai jalkoja.
Ennen nukahtamista laitan rauhallista musiikkia soimaan ja silittelen hänen jalkojaan. On ihan taivaissa. Arjessa tuo halailu ja pusuttelu on usein vähän pinnallisempaa, mutta tuo iltahetki tuntuu vaikuttavan jotenkin syvemmin ja lisäävän hänen rauhallisuuttaan. Suosittelen. samalla tulee itsellekin semmoinen hoito että pitäis hoitaa itseään paremmin...
Itse sain koululaisenakin sellaista huolenpitoa ja toivottavasti osaan antaa sitä omalleni sittenkin kun menee kouluun.
ja siinä välissä. Ison pojan kanssa on hauska katsoa jotain komediaa telkkarissa sylikkäin. Tuntuu vielä sitä syliä tarvitsevan. On siis kymmenen.