Kokemuksia läheisen tuhkauksesta
Meillä on tilanne sellainen, että vanhempani tuhkat sirotellaan hänen toiveen mukaisesti omalle maalle. Eli ei ole hautaan tai yleiseen uurnan laskupaikkaan menossa. Vanhempani ei kuulunut kirkkoon.
Meidän lapsien toive, on että saadaan itse tuhkan sirottelu toteuttaa vain lähipiirin kesken omalla tahdilla. Odotellaan, että luonto alkaa vähän heräämään, jolloin olisi tuhkien sirottelun aikana kevät kauneimillaan.
Nyt jotkin etäiset sukulaiset, jotka eivät käytännössä olleet läsnä vanhempamme elämässä, ovat epäsuorasti alkaneet kyseenalaistamaan, että näin kauan menee tässä. Itselle ja sisarelleni tapa on hyvin henkilökohtainen ja tärkeä tehdä se meille merkityksellisellä tavalla.
Nyt, kun olen erehtynyt asiaa tutkimaan, niin Suomessa normien tapaan vainajaa kunnioittavaa olisi suotavaa järjestää hautaus / tuhkien sirottelu 2-3 viikon kuluessa kuolemasta.
Ehkä toimimme nyt siihen nähden poikkeavasti, mutta kunnioitamme vainajan omia toiveita ja mahdollistamme meille lähimmille omaisille kauniin hetken jättää hyvästit meille sopivalla tavalla.
Onko meillä siis suomalaisessa kulttuurissa jostain syystä hyvin jäykät raamit siihen, miten tulisi surra tai järjestää muistotilaisuudet?
Kommentit (24)
Meillä oli hautajaiset tammikuussa. Tuhka lasketaan mereen kesäkuussa. Ei sitä olisi voinut talvella tehdäkään. Lähisukulaisina toimitte niin kuin parhaaksi näette. Ei kuulu muille.
Mitä hautaustoimilaissa sanotaan ?
Omaiseni kuoli tammikuussa. Siunaus ja muistotilaisuus pidettiin noin 1kk:n kuluttua. Sen jälkeen hautaustoimisto hoiti kuljetuksen tuhkaukseen. Tuhkauurna sijoitettiin kirkossa olevaan säilytystilaan ja uurna haudattiin kirkon muistolehtoon toukokuussa, kun maa oli sulanut. Kyllä tuhkaa voi säilyttää pidempäänkin.
Suvut ovat erilaisia. Vanhempieni tuhkansirottelupäivät eivät kiinnostaneet muita kuin minua. Hoidin asian puolisoni ja seurakunnan kanssa. Muita ei siinä ollut.
Ei teillä ole mikään kiire, sillä tuhkan sirottelu tai uurnanlasku on suoritettava vuoden sisällä tuhkauksesta. Olettehan jo ilmoittaneet krematorioon?
Sukulaismies kuoli pari vuotta sitten joulun aikaan, ja hänet tuhkattiin välittömästi. Hautajaiset pidettiin ja uurna laskettiin suvun mausoleumiin vasta myöhään keväällä, kun lumet olivat sulaneet.
Joku näistä pahoittaa aina mielensä.
Suomessa on hautatoimilaki, joka velvoittaa sirottamaan tuhkan viimeistään vuoden kuluttua kuolemasta. Ette tee yhtään mitään väärin.
Suositus on toimittaa sinaus ja hautaus kahden-viikon kolmen viikon kuluttua kuolemasta, mutta ainakin minun piti odotella puolison ruumiin siunausta viisi viikkoa ja tuhka kaiken lisäksi siirtyi hänen kotiseudulleen lähes kaksi kuukautta kuolemasta.
Tehkää juuri niin kuin koette olevan oikein. Nyt on kyse vainajan kunnioittamisesta, eikä mistään sosiaalisesta vehtaamisesta etäisten sukulaisten kanssa. Älä kuuntele heitä. Ihmiset käsittelevät kuolemaa hyvin eri tavoin ja yksi selkeä käytösmalli on juuri tuollainen veetuilu ihan mistä vaan.
Osanottoni sinulle.
Kulttuurista tai sen jäykkyydestä en tiedä, enkä tunne tarvetta alkaa piittaamaankaan kuoleman kohdalla.
Vuoden voi tuhkaa säilyttää sijoittamatta sitä lopulliseen paikkaansa. Voitte tehdä tuhkan kanssa, niinkuin olette kauniisti ajatelleet, kyselemättä keltään sukulaisilta tms.
Vierailija kirjoitti:
On jäyhää, siksi en moisiin seremonioihin osallistukaan. Olen ihmisten kanssa silloin kun ne elää. Hautaisten vietto ei enää auta ketään ja on siksi turhaa.
Aina näihin keskusteluihin tulee joku urpo.
Hautaustoimilain mukaan jokainen kuollut on haudattava jonnekin, myös sinun vanhempasi, sisaruksesi, puolisosi, lapsesi, sinutkin. Mutta sinulla on varaa olla kermaperse ja antaa jonkun toisen hoitaa homma.
Ei tolla aikataululla saa edes aikaa tuhkaukseen
Meillä oli äiteen tuhkat uurnassa tuossa olohuoneessa, mutta vaimo tuli kännissä saunasta ja kaatoi tuhkat matolle. Oli pakko imuroida pois.
Jos sirottelee tuhkan itse niin 1 vuoden kuluessa se tulee tehdä ja ilmoittaa paikka seurakunnan hautaustoimeen, jotta sijainti tulee rekisteröityä oikein.
Jos haluatte tuon tehdä läheisten kesken, miten siitä ylipäätään tuler puhetta muiden kanssa.
Tuttavien kanssa joiden kohdalla on vastaavalla tavalla en edes tiedä milloin tuhka on siroteltu tai haudattu tai minne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli äiteen tuhkat uurnassa tuossa olohuoneessa, mutta vaimo tuli kännissä saunasta ja kaatoi tuhkat matolle. Oli pakko imuroida pois.
On äitisi nyt mielessä?
Parasta tehdä niin kuin itsestä parhaalta tuntuu eikä välittää niiden toisten mielipiteistä. Mielestäni tuo ei todellakaan ole mikään pitkä aika. Omat läheiseni kuolivat talvella ja tuhkattiin, hautajaiset oli alkukesällä.
Hautaustoimilain mukaisesti toimitaan eli siitä ei ole kyse. Kyse siis enempi kulttuurillisista normeista ja olettamuksista. Mutta tosiaan joistain voi tuntua jotenkin epäkunnioittavalta vainajaa kohtaan säilyttää tuhkia muutama kuukausi ennen varsinaista tuhkien sirottelua.
Jotenkin myös tuntuu, että tämä tapa on mahdollistanut aikaa tehdä surutyötä ja se tuhkien sirottelu on sitten sellainen merkittävä hetki, jossa voi aidosti olla läsnä ja muistella, kun pahin tunnemyrsky on jo vähän helpottanut.
Isäni tuhkattiin 1997 ja tuhkat haudattiin pari vuotta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hautaustoimilaissa sanotaan ?
"Aika: Tuhka on sijoitettava vuoden kuluessa tuhkaamisesta"
Ihmiset kutsuvat siunaustilaisuutta, joka pidetään kirkossa tai kappelissa, hautajaisiksi. Todellisuudessa hautajaiset voidaan pitää miten tahansa, siunaustilaisuudella tai ilman.
Tuhkat pitää sirotella vuoden sisään , ruumis taas olisi hyvä haudata 3 viikon sisällä. Ruumiin säilytys jopa on maksullista tämän ajan jälkeen.
Itse skippasimme siunaustilaisuuden ja papin ja pidimme hautajaiset merellä, jonne tuhkatkin siroteltiin. Tuli ikimuistoiset ja kehutut hautajaiset, hyvää ruokaa ja juomaa, muutaman tunnin merellinen risteily hautajaisväelle pelkästään ja koskettava tuhkien sirottelu hetki ja kukkien laskeminen mereen.
Vierailija kirjoitti:
Hautaustoimilain mukaisesti toimitaan eli siitä ei ole kyse. Kyse siis enempi kulttuurillisista normeista ja olettamuksista. Mutta tosiaan joistain voi tuntua jotenkin epäkunnioittavalta vainajaa kohtaan säilyttää tuhkia muutama kuukausi ennen varsinaista tuhkien sirottelua.
Jotenkin myös tuntuu, että tämä tapa on mahdollistanut aikaa tehdä surutyötä ja se tuhkien sirottelu on sitten sellainen merkittävä hetki, jossa voi aidosti olla läsnä ja muistella, kun pahin tunnemyrsky on jo vähän helpottanut.
Mitä ihmeen epäkunnioittavaa siinä voisi olla? Minusta ainakin oli hyvä että uurnanlasku oli vasta lähes puolen vuoden kuluttua.
On jäyhää, siksi en moisiin seremonioihin osallistukaan. Olen ihmisten kanssa silloin kun ne elää. Hautaisten vietto ei enää auta ketään ja on siksi turhaa.