*** HUHTIHIPPUSET VK 5 ***
Viime viikon jutut
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12248179&p=2&tmo…
Kommentit (43)
Taas viikon lähempänä tavoitetta. ;)
Oma napa: Perjantaina oli siis se lääkärineuvola, ja sain heti kättelyssä kaksi viikkoa sairaslomaa kun kohdunkaula oli pehmennyt jonkin verran ja vauva kääntynyt jo pää alaspäin lähtökuoppiin, viikkoja kuitenkin vasta niin vähän. Kahden viikon päästä kontrollikäynti jolloin tarkastellaan tilannetta.
Selkäkin vaivaa silloin tällöin, varsinkin jos töissä on joutunu nostelee paljon painavaa.
Muuten painoa tullut sopivasti lisää ja muutkin arvot jokseenkin kohdallaan, rautaa pitää edelleen syödä.
Nyyni kyseli muitten hyvinkäälle menevien perään, täällä nousee ainakin käpälä pystyyn. Poitsu syntyi siellä, eikä jääny mitään pahaa makua suuhun joten sinne palataan. Ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, on tämäkin sellainen pikasynnytys etten muualle ehtiskään.. ;)
No nyt on hyvin aikaa järjestellä kotia pikkuhiljaa kevään tuloon, itsellä ei ainakaan aika käy pitkäksi vaikka joutuisin olemaan tästä lähtien kotona äippälomaan asti. Olen kai sellainen kotikissa ennemminkin kuin että pitäisi olla koko ajan ihmisten ilmoilla. Ja kyllä tuo reilu 2-vuotias poitsu pitää huolen siitä ettei ainakaan kotityöt pääse loppumaan.. :)
Onneksi muilla tuntui menevän hyvin, kiva lukea hyviä uutisia täällä omien kremppojen keskellä.
Tästä sitten lähtee tämä viikko käyntiin, ei muuta kuin hyviä vointeja kaikille, palataan taas asiaan!
äiti-05-08 rv 26+6
...rv 27+3. Kolmatta lasta odottelen. Raskausaika ollut todellakin raskasta minulla. Sairaslomalla olen ollut jo 4kk ja olen äitiysloman alkuun saakka. Vauveli meinasi ruveta syntymään ennenaikojaan reilu viikko sitten, joten nyt sitten makaan sängyssä :(. Supistukset eivät rauhoittuneet lääkkeillä juuri ollenkaan, kohdunkaula lähti avautumaan sisältäpäin, mutta tilanne ei viikon sairaalassamakaamisesta edistynyt pidemmälle. Kotiin onneksi pääsin, tosin täällä nyt usein pohdin, pitäisikö lähteä takaisin, kun supistukset ja kivut välillä kovia ja säännöllisiä...
Onko muita, joilla samankaltainen tilanne? Ehdotelkaahan, mitä tekemistä keksisin päiviin. Lapset ovat onneksi päivähoidossa, mutta pystyssä en juurikaan voi olla kun supistukset alkavat. Kyljinmakuuasento kaikkein helpoin olla. Lukeminenkin alkaa maistua puulta :(
T:Eveliinukka rv 27+3
Jo-anille vaan et täällä on toinen joka ei ole vielä valmistellut yhtikäs mitään uudelle tulokkaalle:/ Välillä iskee melkein pikku paniikki, kun on verenpainetta ja muutakin...et jos vauva tulisikin aikasemmin. Selkävaivatkin on mulla kovat eli ei pitäis jättää mitään viimesille viikoille, koska silloin en todennäkösesti enää pysty liikkumaan;)
Muuten olo on ihan ok. Huolestuttaa vain tuo korkea verenpaine, vaikka se onkin aina kotona ja mun työpaikalla mitettuna lähestulkoon normaali, mutta auta armias...kun menen neuvolan kontrolliin. Saan tosi järkyttävät lukemat:( Jännitän sitä tilannetta jo valmiiksi.
Kroppa on tosi jumissa ja hirveet liitoskivut. Mieletöntä kolotusta...
Onneksi lopetan työt kohta kokonaan. Jos sitä sitten rentoutuis vähän eritavalla.
Pahoittelen vlitusviestiä, mutta kun tuo olo ei ole todellakaan mikään häävi!:/
Hyviä vointeja teille kaikille!
T.Elisabeth rv 30 meneillään
Viikonloppureissu mummolaan tuli tehtyä ja kyllä kauas on pitkä matka! ;-) Ahteri kerkesi puutua moneen otteeseen junassa istuessa, mutta olisi jäänyt lähtemättä, jos torstaina olisi pitänyt lähteä ajamaan siihen lumimyräkkään. Mukavaa oli käydä kotiseuduilla Pohjois-Karjalassa, kun siellä esikoinen pääsi pulkkamäkeen ja ajamaan potkurilla. Täällä ei moiset toiminnot ole onnistuneet koko talvena.
Oli kyllä kiva tulla kotiinkin, sillä en voi tajuta, miten joku voi nukkua niin pehmeällä patjalla, kuin äitini luona. Selkä meinasi mennä ihan rusinaksi jo kolmessa yössä. Kämppä oli myös turkasen kuuma meidän huusholliin verrattuna ja tuppasi hikoiluttamaan yöllä. Ja kyllä se vaan on niin, että en minä enää Joensuuhun sopeutuisi, on se tähän " isoon kirkkoon" verrattuna sen verran tuppukylä...
Omaan napaan ei ihmeempää. Mylläys jatkuu entiseen tapaan milloin missäkin suunnalla eli pyörimään mahtuu. Painoa on äidin lihapatojen ääressä olon jäljiltä taas kauhiasti, mutta eiköhän tosta ainakin kilo tipahda, kun palaa normaalirytmiin syömisissä ja pääsee jumppaan heti illalla. Seuraava neuvola on ensi viikolla ja sitten mielenkiinnolla odottelen Hb-lukemia ja vauvan tarjontaa.
Tervetuloa vielä uusille ja hyviä vointeja kaikille! Toivottavasti krempoista kärsivät saavat edes levättyä riittävästi.
Winku ja Veera, 29 tasan
Täällä on reissu heitetty ja ihan mukavaa oli,mutta kiva oli tulla kotiinkin :)
Huomaa että verottaa aika paljon tää raskaus. saatiin siellä pirita top spassa huone ihan viimesestä nurkasta yläkerrasta ja kamala oli sinne aina kavuta! hoitoja minulla oli hieronta,yrttiporekylpy,venytys-rentoutusterapia ja vesijumppa. hieronta varsinkin oli ihanaa! piti tietenkin istua,niin hyvin hieroja sitten kerkes keskittyä tohon niska-hartiaseutuun,mikä onkin se kipein!
iltapäivät meni keskustaa kierrellessä ja se on kyllä rankkaa. vähän väliä oli istuttava kun kävi kolottaa ja särkeä,varsinkin jalkoja. ja takasin matka ei ollut kiva.. 3 tuntia laivassa joka oli niin täys että käytävillekkään ei mahtunut istumaan ja sitten viel lähemmäksi 4 tuntia linja-autossa. puolen yön jälkeen oltiin perillä. Mutta kuitenkin ihan kiva reissu oli :)
Vauva on ollut tosi hiljanen,käy jo välillä huolestuttamaan.. on siis muutenkin suht rauhallinen tapaus ollut,mutta nyt vielä hiljasempaa. mitä sitä pitää tehdä jos kovasti käy huolestuttamaan..? varmaan jos neuvolasta kysäsis?
Uudelle kirjottajalle tervetuloa!! anteeksi kun jo nimimerkin menin unohtamaan,mutta rankalta kuullostaa tuo kun ihan täyslepoon joutuu ja noin pitkäksi aikaa. mutta toivotaan että pikkunen pysyis mahassa vielä monta viikkoa!!
Mitähän muuta täällä oli kirjoteltu reissun aikana.. nyt ei kyllä muistu mieleen :)
Pitää taas joku päivä paremmalla ajalla kirjottaa enemmän!
Viva ja hiljanen pikkunen 26+6
olipa kyllä pitkä päivä, lähin aamulla ennen kasia kotoa kävelemään koululle ja kotona olin 12 tuntia myöhemmin. en sentään koko aikaa sielä koululla joutunu olemaan, näin meiän äitin iltapäivällä ja sit käytiin miehen kanssa kaupassa ja käveltiin kotia. selkä on kyllä aivan päreinä ja liitoskivut vaivaa. huomena täytyy ottaa vähän iisimmin...
tervetuloa uusille! viimekin viikolla tais olla joku/joitakin. mukavaa! kun viikot alkaa kasvaa niin kiva kun tulee vielä uusia / taustailleita kirjottelijoita mukaan. :) jos täällä vaikka sitte joku olis vielä sillon vapun tienoilla, kun mä luultavasti vasta synnytän, vaikka la onkin puolivälissä kuuta... ;)
tilattiin viikonloppuna tuplarattaat. saan vielä palauttaa ne, jos ei miellytäkään, mutta toivotaan että ovat hyvät. ovat aika kapeat ja menevät tosi pieneen nippuun kasattuina, joten vaikuttais hyvältä meiän autoa ja muutakin ajatellen. baby joggerin ovat siis ne. sit täytyis hankkia rintapumppu ja kehto, ja siinäpä onkin sitte kaikki. ja niin tietysti vielä: kotiutumisvaatteet vauvalle! :) pumppua ja kehtoa ajattelin kyttäillä tuolta huuto.netistä. haluisin sellasen kattoon kiinnitettävän kehdon, esikoisella oli ihan sellanen tavallinen (lainassa mun tädiltä), mutta nyt haluisin erilaisen.
tänään oli yks tosi kivulias supistus, huih! ihan hätkähdin. onneks ei niitä sitte sen enempiä tullu. pahoittelut muuten sille, joka oli ihan vuodelepoon joutunu. kurja juttu, mutta onneks avautuminen oli sitte kuitenki pysähtyny. toivotaan tosiaan, että vauva pysyy yksiössään vielä moooonta viikkoa! :)
mulla on torstaina neuvola, mukava mennä. etenkin kun tällä kertaa pitäis olla se mun oma kätilö siellä. toi painonnousu kyllä hirvittää ja masentaakin jossain määrin edelleen, mutta pakko on ajatella että se on nestettä. vaikka syönkin varmaan yli oman tarpeeni ja osa siitä noususta varmasti onkin ihan oikeeta läskiä, niin en kuitenkaan ihan usko, että yli kiloa viikossa saisin sitä itteään kerättyä tohon reisiin... saa nähdä kuinka hurjiin lukemiin tällä kertaa päästään!
jesh, eipä tässä muuta. mies laittaa tuolla ruokaa meille, täytyy mennä seuraks. mukavaa viikon jatkoa kaikille meille pallomahoille! :) t.VadelmaMama, rv 28+6
(enää viikko niin 30 on täynnä!!! multa myös onnea teille, jotka ootte sen jo saavuttanu! Burdekos se oli, kun sanoi, että merkitsee tosi paljon toi 30 viikkoa, enemmän kun rv 12? sama juttu täällä.)
- ja tervetuloa uusille kirjoittelijoille minunkin puolestani. Sympatiat on kyllä kaikki vuodelevossa olevien puolella.
Näinpä viime yönä eka kertaa vauvaunta tälle raskaudelle. Taustaksi, että meillä esikoinen on poika ja minusta olisi mukavaa, jos tämä toinen olisi sitten tyttö (vaan kun ei suostunut näyttämään). No, kuulin juuri, että tuttavapiirissä oli eilen syntynyt tyttö ja se sitten varmaan tuli uniini...
Unessa olimme mieheni kanssa reissussa - ja tyttövauvamme syntyi sillä aikaa (en siis itse synnyttänytkään). No, kotiuduttuamme huolehdin kovasti siitä, että pitäisi päästä imettämään, että maito nousee - ja kaikenlaisia esteitä tuntui tulevan tielle. Laskettuun aikaa oli vielä jonkin verran aikaa, emmekä olleet ehtineet hankkia hoitoalustaa, saati turvakaukaloa (tilanne oikeastikin), joten vauva kulki autossa ihan vaan pötköllään takapenkillä ja vaipanvaihdot ja muut tehtiin milloin missäkin... Kummallinen uni oli se.
Meillä on tässä asunnonvaihto menossa - tai siis omamme on myynnissä ja hyväksytty tarjous on tehty toisesta ja tilanne aiheuttaa sen, että kovasti ei haluttaisikaan hankkia kaikkea tohinalla, jos satumme pääsemään muuttohommiin vielä ennen laskettua aikaa. Olen kuvitellut olevani ajatuksen kanssa ihan cool, mutta kylläpä tuo vähän näyttää vaikuttavan. Kun se mainostettu 30 viikkoa tulee kohta täyteen täälläkin...
Niin, ja esikoisen päiväkotiin pitäisi kertoa hiihtoloman hoitotarve. Jään juuri hiihtoloman alla äitiyslomalle (meillä vko 10) ja mieluusti kyllä hyödyntäisin edes osan viikkoa, edes osa-aikaista hoitoa. Tuo pikkumies kun on niin kovin touhukas, että äidin voimat alkavat jo kohta loppua ensin...
Tulipa vaan omaa napaa... sorry.
=) 29 ja risat
Eilen oli mielenkiintoinen jumppa. Menin ekaa kertaa gym stick-jumppaan tuolla salilla ja siellä oli joukko naisia, joita en ollut millään muilla tunneilla nähnyt. Nämä olivat ihan eri maata kuin " perusbiccaajat" , sillä ihan avoimesti kyselivät masusta. Muilla tunneilla vaan tuijotellaan. Ohjaaja nimitti leikkimielisesti rikolliseksi, kun hän oli kaikissa neljässä raskaudessaan joutunut lopettamaan treenamisen jo viikoilla 10-12. Pukuhuoneessa vielä parin naisen kanssa juttelin ja toinen kertoi joutuneensa makaamaan 7 kk!!!
Eveliinukalle vaan kovasti tsemppiä sinne sänkyyn. Mieheni siskolla on ollut sama homma molemmissa raskauksissa ja kyllä on aika tullut pitkäksi. Mutta kannatti maata, kun tuloksena on ollut terveitä lapsia. Eka tosin tuli sitten vähän etuajassa, mutta kakkonen meni jopa " pitkäksi" lopulta. Oletko koittanut kuunnella äänikirjoja, tehdä ristisanoja/sudokuja tms.? Mulle tuli mieleen, että itse saattaisin vastaavassa tilanteessa yrittää opiskella jotain uutta kieltä... Tietty hyvä sanoa, kun ei ole kokemusta asiasta.
Harmillista, että sää meni taas lämpimäksi ja vettä sataa. Meillä oli eilen niin hienot lumiukot pihalla vastassa, kun tulin jumpasta ja aamulla molemmat olivat jo rojahtaneet nurin. No, jospa kevätkin tulisi sitten aikaisin!
VadelmaMama, minä todennäköisesti keikun täällä seuranasi vielä vapun nurkilla. Oletus on, että menee taas viikon tai pari pitkäksi, kuten viimeksikin. Ja kaiken huipuksi 2004 pääsi yliaikaiskontrolliin rv 41+3 ja nyt se on vielä kaksi päivää myöhemmin... Argh!!! Voidaan sitten ihmetellä, miten paljon ollaan saatu kerättyä massaa ja polttaa päreet loputtoman tuntuisen odottelun kanssa. Mielestäni inhottavinta on se, ettei oikein minnekään kauemmas uskalla lähteä, kun eka synnytys oli nopea ja tietysti pitää olettaa, että nyt menee vielä vauhdikkaammin.
Hankinnoista sen verran, että pinnasänky kai pitäisi hommata. Ei vaan kiinnosta pätkääkään. Täytynee ensin katsoa, että mitä se arkkitehti ehdottaa ensi viikolla meitin yläkerran suhteen ja miettiä se sängyn sijoituspaikka sen jälkeen. Jos meinaan vaihdetaan portaat (kuten tarkoitus on), niin yläkerrassa kulkuaukon paikka voi muuttua ja se taas vaikuttaa ratkaisevasti pinniksen sijoitteluun.
Sain eilen viimein päivärahapäätöksen Kelasta. Nyt täytyy muistaa hommata muutosverokortti, jotta se on valmiina siinä vaiheessa, kun lakkaa täysi palkka juoksemasta sitten kesällä. En kyllä ymmärrä, että miten niillä meni melkein kuukausi ratkaisuun, kun ihan 2006 verotuksen mukaan hain ja muutenkin olisi pitänyt olla niin perussettiä, kuin mahdollista.
Winku ja " Veera" , rv 29+1
Kolmatta lasta odotellaan ja nyt menossa rv 27+3. Monta kertaa olen aikonut kirjoitella tänne pinoonne, mutta se vain on jäänyt. Nyt olen kotona järkyttävän flunssan kourissa kolmatta päivää ja makoileminen sängyssä kipeillä lihaksilla alkaa tuntua toivottomalta... Voin vain kuvitella miltä pidempi lepäily tuntuu!
WadelmaMama ja Winku: Minä olen varautunut viettämään vapun sairaalassa (todennäköisesti menee senkin yli, kun LA 26.4), joten ette ole yksin ;)
Mutta nyt mehua lämmittämään, että olo vähän parantuisi.
T: Lillero ja hippunen
Juu te muutamat, ette ole yksin. Mulla laskettuaika on siis 30.4, joten aika varmasti oon vapun sairaalassa. Ellei sit tietty mee niin paljon yli et syntyy reilusti vapun jälkeen... Toivottavasti ei!
Tuntuu jotenkin oudolta kun kirjoittelee huhtikuisten pinkkaan, itselle tulee huomenna tasan rv 27 täyteen ja silti jollain jo rv 31 menossa :D
Tähän asti on mennyt aika todella nopeesti! Mut nyt muutama viikko on mennyt niin hitaasti ettei elämää! Tuntuu että kaks kuukautta sitten oli rv 24 ja nyt on sitten vasta melkein rv 27.
Puuh! Menis vaan loppuaikakin yhtä hujauksessa kuin tähänkin asti. Mulla on vissiin vähän ongelmaa tän odottamisen kanssa :D
Mutta tosiaan... Eipä tässä oikein muuta ihmeellistä. Olis lääkäri ylihuomenna torstaina. Sitä odotellessa...
Indy, Termiitti ja poppari rv 26+6
Neuvolakuulumisia:
Sikiön syke 140-160
Tarjonta: PT
Liikkeet ++
RR 119/67
Hb 112 eli vihdoin noussut hiukan!
sf-mitta 28
Eli kaikki ihan ok! Neiti heräsi mahaa paineltaessa ja alottikin heti kovan jumpan. Mulla neuvolantäti vaihtui jo toistamiseen, tämä oli joku sijainen, nuori tyttö. Ihan asiansa osasi, ei siinä mitään, mutta tuntuu, että koko ajan saa olla selittämässä kaikki asiat uudelleen ja uudelleen kun hoitohenkilökunta vaihtuu koko ajan. Mullahan vaihtui neuvolalääkärikin jo kertaalleen, kun terveydenhoitopiirejä yhditeltiin.
Uusille tervetuloa! Eveliinukalle voimia vuodelepoon! Eipä makoillessa oikein muuta tekemistä ole kuin lukeminen/tv:n katselu/nettisurffailu, jos omistaa kannettavan.
Mulla on vointi parantunut huomattavasti saikun myötä, supparit ovat hävinneet, liitoskivut helpottaneet huomattavasti, iskiaskivut melkein hävinneet. Voin paljon paremmin kuin esim. ennen joulua! Kaikille kipujen kanssa kärvisteleville suosittelenkin, että jäätte sairauslomalle, turha sitä on enää tässä vaiheessa itseään rasittaa, varsinkin kun mammalomaankin on kaikilla aika lyhyt aika.
Omaa napaa vielä sen verran, että neidillä on viime viikkoina ollut useasti hikka, tulee etenkin silloin kun olen itse mennyt jo vuoteeseen. Yritä siinä sitten nukkua kun reppana hikottelee niin että masu tärisee :) Muutenkin mulla on uni on keventynyt ja muuttunut tosi katkonaiseksi.
VivaS:n reissu kuulosti tosi ihanalta, lukuun ottamatta monen tunnin matkustusta laivassa ja bussissa. Kyselit myös vauvan hiljaisuudesta. Mullakin vauva ollut paikkapaikoin tosi rauhallinen, vaikka yleensä on kova jumppaamaan. Ootko kokeillut vanhaa niksiä, että juot esim. lasin tuoremehua ja käyt vaikka sohvalle lepäämään? Yleensä mehu on sikiöille sellainen buusteri että liikkeet alkaa kyllä tuntua.
Winkullakin oli ollut kiva reissu Joensuussa. Tsemppiä remonttiin!
WadelmaMamalle tsemppiä, ettei kivuliaita supistuksia enää tule, muistahan ottaa iisisti!
Muillekin piti vielä kommentoida mutta... unohdin.
Hankinnoista sen verran, että mies saa työkaveriltaan valtavan määrän vauvantarvikkeita, mm. sitterin ja kaikkea muuta pientä, myös vaatteita. Ajaa " lastillisen" tavaraa firman autotalliin, ja mieheni saa sitten ottaa mukaan kaiken mitä haluaa, työkaveri kuskaa sitten loput kierrätyskeskukseen. Siinä mielessä meillä on käynyt tosi hyvä tuuri, että ollaan saatu tutuilta todella paljon tavaraa ilmaiseksi, myös pinnasängyn, sitterin ja hoitopöydän. Mammavaatteetkin sain kollegaltani. Tosin vauvanvaatteita on sitten tullut osteltua alesta aika paljon, ehkä liikaakin.
Hauskaa viikkoa, ja ennen kaikkea VOIMIA, VALOA, ILOA JA JAKSAMISTA!
Marinelle ja Neiti 29+6
huomasin vaan just kalenterista.. vaikka ihankuin tuolla niin väliä olis kun kotona oleskelen siihen asti :D
Tuli tuossa kävästyä just neuvolassa puhelintunnilla kun täälläpäin satuin olemaan. sain sitten sellasen liikeseuranta-paperin. pitää nyt sitten pitää kirjaa noista liikkeistä. eilen illalla meinas jo paniikki iskeä kun ei moneen tuntiin taas kuulunut yhteensä kuin muutama hipasu.. onneksi aamulla sitten taas pari kunnon liikettäkin. Outoa kyllä kun noin nuo liikkeet vähentyneet.
Sydän pienellä kuitenkin löi n.145krt/min ja tuntuu tuolla viihtyvän pää vasemmalla nivusissa ja jalat oikeassa kyljessä :) Ja kohdunpohjan korkeus jo yli 30.. pari senttiä enää matkaa tuonne rintalastaan. että eipä ihme kun särkee kylkiluita. Mihinhän ihmeeseenpäin tuo enää kasvaa..? :) hassua kun kuitenkin olen 172cm pitkä ja aika pitkäselkänen ja silti jo tila loppuu.
Ja Marinella,hyvä kun olo helpottunut saikulla!! Olen joo tuota koittanut että makaan ja kylmää vettä juon ja kuulostelen liikettä,mutta hiljasta on ollut silti.. noh,jospa nyt kun noita alkaa ihan ylös kirjaamaan huomaiskin että niitä tulee se määrä mitä pitää. tai jos ei niin sitten se kai äitipolille soiteltava.
Mutta nyt kohta kotiapäin lähdettävä tästä kirjastolta. Mukavaa päivänjatkoa kaikille!!
(niin,ja kukahan sanoi että hassua kun itsellä niin " vähän" viikkoja muihin verrattuna,niin täällä sama tunne! Tyttöäkin odottaessa oli la. loppukuusta ja silloin sama homma :) ei pitäis vertailla,mutta minkäs sitä itselleen voi :)) Niin,ja minä toivottavasti en ole sitten vappauna täällä enää,vaikka loppukuusta la. onkin. Edellisten kokemusten ja ja tytön koon takia toivon ja vaadin synnytystapa-arviossa että 38viikolla käynnistellään,tai sitten tahdon leikkauksen. en suostu yli 4kg vauvaa synnyttämään :)
No mutta nyt loppuu aika :)
Viva rv 27 tasan
Halusin vain tulla vielä kommentoimaan että mulla oli just noina viikkoina olo, että liikkeet vähentyneet... Saattoi mennä muutama päivä tosi hissukseen, sitten oli yksi liikepäivä, ja sitten taas oli rauhallista. Sitä ennen oli mun mielestäni ollut enemmän liikkeitä. Olisin varmaan hyppinyt seinille jos olisin siinä vaiheessa joutunut täyttelemään liikeseurantapapereita. En tiedä mistä se rauhallinen jakso johtui. Kaipa sikiöilläkin on aktiivisuus/passiivisuus-kausia. Tai sitten siinä vaiheessa liikkeisiin on jo sen verran tottunut että monet pienet liikkeet menevät ohi ihan huomaamatta, kun ennen intoili jokaisesta muksauksesta. Nyt tässä vaiheessa liikkeet ovat jo niin voimakkaita että masussa tuntuu tosi paljon jumppaa.
Niin että sinuna olisin vielä ihan huoleti. Mutta ainahan voit pyytää päästä ultraan jos se alkaa vaivata sua enemmän! Ei ole kiva olla huolestunut. Tsemppiä!
Tervetuloa Lillero ja Eveliinukka! Voimia vuodelepoon ja mukavia uusia harrastuksia makuillen. Nuo äänikirjat kuulosti kyllä mukavalta idealta.
Winku, oletta ostanu talon? Mulla on menny ohi se viesti, josta tässä kerroit, mutta onnea uuteen kotiin ja voimia remontointiin! Jäättäkö edelleen Espooseen? Mulla on muuten samanlaiset mietteet kotiseuvun suhteen; ihana siellä on käyä kotosissa maisemissa ja kiva jos sattuu näkemään jotain vanhoja tuttujaki, mutta elämä pienellä paikkakunnalla vanhoissa kuvioissa alkais ahistaa varmasti aika pian.
Burde, kyllä kuulosti hauskalta, ku luin teän kylpyläreissusta, hekottelin ääneen ku maalailin kuvaa uima-allaskohtauksestanne :)! Mukavaa, että nautitte siellä vaikkei risteily onnistunukkaan ¿tällä kertaa.
Tuikku nuo sun koulupäivät kuulostaa kyllä mahottomilta, ku oot myötäänsä kellon ympäri kotoa poies, huh!
Meki päästiin miehen kans viettään hääpäivää tuossa reilu vko sitten, ku mun (kummi)täti tuli neitosen kans meille kotia. Meilloli semmonen miehen töien kautta oleva iltatilaisuus ja sitten onnistuttiin saamaan yöksi semmonen järkevänhintanen hotellihuone keskustasta. Oli oikein virkistävää olla aikustenjuhlissa ja kuulla live-musiikkia. Vähän me ehittiin käpisemäänki keskenämme, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Oli kyllä taas ihana tulla kotia, kyllä mulla jo aamulla oli kova ikävä pikkuneitiä! Ja autuasta on ollu se, että tämä meän ¿pikkureissu¿ (niinku Sara asian ilmasi) sai tuon tyttären nukahtamaan illalla PALJON paremmin ku aiemmin, millon iltasin on vaivannu kovasti äitin ikävä, kun en ole yli tuntia alkanu siellä neitosen vieressä pötköttelemään. Nyt hyvää yötä kuuluu ilman itkuja ja vain pari kertaa on tarvittu isi sinne kertomaan satua mun lähön jälkeen ¿JEEE!
Mulla on olo aika hyvä, nyt ei ole närästellykkään aikoihin. Tosin luulen, että jonkuasteista pukamavaivaa oon saanu ja pehva kovasti tuntuu puutuvan jos istuu pitempään kovalla. No näillä laskimoilla ei tartte kyllä ihmetellä jos alkaa pukamatki vaivata, mutta vielä tässä aivan pärjäillään. Kävin muuten eilen tyttären kanssa mittauttamassa kinttuni uusia ja tehokkaampia hoitosukkia varten, kun kyllä nuissa jaloissa ilkeitä suonijälkiä näkyy vaikka päivittäin olenki näitä vanhoja hoitosukkia käyttäny. Oonko muuten ainoa porukasta, jolla nämä suonet vaivaa? Tai en mie valita, ei tämä nyt mikään valtava vaiva ole, mutta en niistä tieten haluais kohjuja, kun ei leikkelyt kiinnosta ¿ja onhan ne toki inhottavan näkösiäki¿
Masu tuntuu kasvavan tässä vaiheessa oikein urakalla ja painoa on tullu nyt ehkä 15kg lähtöpainosta, huh huh, vaikka kummaa ettei se tunnu tän enempää. En kai mie kauheasti tavallista enempää ole mässäilly, mutta mulla vaan kroppa varastoi kaiken (ja enemmänki) näin raskausaikana. Ei kai sitä tästä nyt kannata alkaa ressaamaan, ku ei nuo sokerit tai verenpaineet vaivaa. Tsemppiä muuten teille, jotka ootta tiukalla dieetillä nuien sokereitten takia!!! Kyllä varmaan syö naista, ku joutuu rajottaan kovasti syömisiään, vaikka motivaatio oiski kova vauvan ja omanki hyvinvoinnin kannalta.
Viimevkl meni juhliessa tuon esikoisen 2vuotissynttäreitä. Neiti oli aivan tohkeissaan ja nautti jo mahottomasti juhlistansa. Olin ihan ylpeä, ku sain tässä vähän kerrassaan tehtyä juhliin ruoat ja syötävät 20hlölle kaiken muun kotitohinan lomassa, vaikka tämähän ei tieten ole mikään aikaansaannos siihen verrattuna mitä te työssäkäyvät teettä!!! Oikein kyllä nostan hattua, että vaan vielä jaksatta töissä kulkia ja kaiken muunki vielä hoitaa siihen päälle!
Mun pinnaa on vähän kiristäny tässä liitossa viimeaikoina se, että tuo mies ei tunnu olevan moksiskaan koko raskauesta. Tosin son ollu tässä tiiviisti ajatuksissaan kiinni oman työpaikanvaihoksensa kanssa, mikä toki on seki valtavan iso asia, mutta silti mie aattelen, että työ on VAIN työtä ja nämä vauva-asiat taas on niitä elämääsuurempia ihmeitä. Eilen tuo ukkeli tokasi, kun tästä olostani sanoin, että tuntuu vähän ku oottelisin yksin tätä vauvaa (tai ehkä vähän tuo esikoinen on hengessä mukana), että no pitäskö teeskennellä innostunutta, ne lapset vaan sitten syntyy maailmaan¿. Tämä masuasukkimmeki on siis aivan yhessä toivottu ja ootettu tapaus, ei mikään ylläri tai ¿sattumavauva¿. Helppoahan se silti miehenä vailla suurempia raskauen vaivoja on nuin ajatella, niin että ARGH vaan ukkelille, vaikka tosi helpollahan mie oon tässäki raskauessa päässy.
Joku kirjotti unensa keventyneen, mie oon huomannu ihan samaa. Saatan mennä tosi väsyneenä sänkyyn ja maata valveilla vielä reilun tunnin päästäki ja sitten taas aamustaki horteilen, enkä nuku semmosta syvää unta. Eilenillalla kokeilin lukea vähän sängyssä ennen nukahtamista ja se tais toimia ihan hyvin, niinku seki, etten ollu vasta julman myöhään menossa nukkumaan. Hitsi jos tässä ei saa enää nukkuakkaan tyrmässä loppuraskauesta¿ Huomaan kans paikkojen puutuvan nukkuissa, mikä varmasti osaltaan keventää unta. Ihmeesti sitä kuiten jaksaa, liekkö nuo raskausajan hormoonit ko jyllää virtaa naiseen?
Miepä heitän poies tämän, etten taas täyttä sivullista kirjota, säästän teitäki vähän.
Auringonpilkahuksia, vauvapotkujen suloa ja elämäniloa kaikkien hippumammojen päivään!
Hanna, masuasukki 29+1 (?) ja Sara 2v
Valittelin tuossa äsken, että tuntuu, ku oottasin tätä vauvaa yksin. Sehän ei ole totta, teitäki on mahoton määrä ja ystäviä kanssa! Mutta tarkotin siis sitä, että luulis tämän koskettavan lähemmin omaa miestä, ku sen työkaveria, jonka tohkeilu meän vauvasta sai mut ehkä havahtumaan tähän oman mieheni " osattomuuteen" tästä raskaudesta. No ei tämä ole onneksi oikeasti mikään suurensuuri asia, mutta ehkä tässä herkistyneessä tilassa surettaa ajottain (vissiin ku ei ole oikeita suruja surtavana, niin sitä keksii kaikkea epäoleellista). Eiköhän tuo isukkiki tuosta innostu, siinä vaiheessa ainaki jos saahaan vielä joskus tämä kakkonenki leikki-ikään :)!
Hymyterkuin Hanna&co
ps...mitähän mie olen mielessäni sekoillu, kun oon jotenki aatellu mielessäni, että Elisabeth ja Jo-an asuvat molemmat Ruotsissa... Noh hyvä, kun ymmärsin tämänki väärinkäsitykseni viimein!
Mullakin oli oikea paniikin paikka kun parisen viikkoa sitten tuntui siltä että muksu oli kokonaan lamaantunut. Liikettä tuli harvakseltaan ja todella vaisuina. Soitin neuvolaankin ja sieltä täti rauhoitteli sanomalla että on niillä maha-vauvoillakin nukku-päivät. Eli on jaksoja jolloin ne ovat hiljempaa ja jaksoja jolloin touhuavat enemmän.
Nyt mun muksu on taas saanut sporttivaiheen päälle. Viimeiset pari tuntia se on harrastanut vesijuoksua ja polkee niin mahottomasti alamahalla että aiheuttaa joitain supistuksiakin. Tähän asti kun näitä suppareita on tullut vain rasituksessa. no, sama kai se on lenkkeileekö äiti vai vaavi kun lopputuos on sama :)
Kukas sitä olikaan katosta roikkuvaa kehtoa hankkimassa? Itsekin sellaisesta haaveilen. Futon shopissa on semmoinen jalkojen varassa roikkuva kehto joka on aika ihana, mutta hinta on makea. Sitten yhdestä maailmankaupasta löysin reilun kaupan kehdon jonka hinta oli semmoset 80 euroa. Pitää katsoa millaisen sitten hommaa. Ei osaa vielä kiirehtiä noilla hankinnoilla kun heiluu vielä työelämässä.
Iloni on teidän puolela jotka olettee pääseet irroittelemaan arjesta ja rentoutumaan oikein kunnolla! Ihanaa kun pääsee lataamaan voimia tulevaa varten.
Ja lepuutelkaa te vuodepotilaat rauhassa. Vaikka aika kävisi kuinka tylsäksi niin se loppuu kuitenkin jossain vaiheessa, ja sitä parempi mitä myöhempään ;) Äitini oli liki 5 kk vuodelevossa pikkuveljeäni odottaessaan ja muistan kyllä miten turhauttavaa se oli niinkin energiselle ihmiselle. Joten may the force be with you.
KYSYMYS: Miten pääsee tämmöisestä yleisen hömelöstä olosta pois? Sunnuntaina alkoi yllättäen voimattomuus ja heikkouden tunne. Hb oli 18.1. mitattuna 123 ja rr on mulle tyypillisen matalalla tasolla 108/71. Syödä puputan kokoajan jotain pientä, että ei kuvittelisi sokeristakaan moisen johtuvan. Onko teillä vinkkejä tämmöiseen? Kun periaatteessa voi ihan hyvin, mutta toisaalta kokee että kulkee jaksamisensa rajoilla. Ei osaa oikein sairaslomaakaan tähän ajatella, kun ei työ mitenkään fyysisesti raskasta ole.
Ehkä tämä tästä mene ohi.
Iloa odotukseen kaikille!
pumpulipingu 29+4 (ei hitsi, ehkä tää heikotus onkin orastavaa kolmenkympin kriisiä :))
[color=darkviolet] Mun on pakko mennä syömään ennenku kuolen nälkään, mutta laitan vielä tänne aikasemmin taaperoenskoihin kirjottamat kuulumiset. Tuun sitten illemmalla kommentoimaan jne.. ellei tuu mutkia matkaan.
Mä olin eilen illalla NIIN kipee, että huh huh! Kävin sohvalle maate kyljelleen, enkä meinannu päästä siitä liikkumaan mihinkään kun oli liitokset niin sairaan kipeet. Ihan pienikin sentin liike sai aikaan ähkimistä ja voihkimista. No sit se vähän hellitti ja tilalle tuli kipeet supistukset. En tajunnu sitä ennen ku vasta nukkumaan mennessä.. Yö meniki oikeen rattosasti torkahdellen supistusten välissä. Ne siis tosiaan tuntu mahassa ilkeeltä ja sattu selässä. Klo 4 kävin tavallisesta poiketen pissalla, kun ärsytti se heräily ym., ja joskus puol 5 tai 5 nukahdin sit kunnolla kun ne supistukset hellitti.
Tänään käytiin miehuksen kanssa neuvolassa. Meidän piti täyttää sinne semmosia lappuja ja keskusteltiin sitten niistä. Mittausjuttuja sen verran, että...
- PAINO 57,6kg -> pudonnu edelliskerrasta (tähän mennessä painoo on tullu yhteensä 4,1kg)
- HB 136
- SF-MITTA 26cm (+3cm edellisestä)
- VILTSUN SYKE ~140
- TARJONTA: poikittain (terkka joutu kattoo ultralla, kun ei muuten saanu selvyyttä =))
- RR 110/74
Supistuksiin terkka sano, että niitä pitää seurata ja jos jatkuu ni pitää mennä lääkäriin tarkistuttaa paikat.
Nyt on pakko mennä syömään... Moro.
Burde, heidi 1v4kk ja viltsu 30+2
aattelin kirjotella vähän kuulumisia,ensi maanantaita odotellaan,on aamusta neuvolakäynti.ihanaa pääsee kurkkaamaan ultraa ja miten tämä kaveri nyt tällä hetkellä on.poikittain tuntuisi kyllä olevan.muutamana iltana on vihlonut ihan kiitettävästi,niin että on ollut pakko maata vaan sängyssä.väsymys vaivaa eniten.
kyllä harmitti tänään kun tuli hobby hallista paketti,kun tilattiin brion pinnasänky,on väärän värinen ja pakkauksessa oli vain 5 pohjaa.päädyt ja jalat puuttuu.
soitin sitten asiakaspalveluun,paketti takasin huomenna postiin ja sitten odotellaan että tulee oikea sänky.
isompaa asuntoa ollaan metsästetty,mutta vielä ei ole löytynyt mieleistä.mutta nyt pyykinpesuun,tuntuu ettei se koskaan lopu.
hyvää viikkoa kaikille huhtihipuille!
nosto heti aamutuimaan! :)
nyt ei ehdi paljon kirjottelemaan, kohta täytyy lähteä kouluun. mutta vähäsen jotain kuitenkin.
Winku, oot niin oikeessa niitten yliaikaispäivien kanssa! esikkoa odottaessa olin jo pari viikkoa ennen sitä ihan varpaillani, ettei oikeen mihinkään kauemmas viittiny lähteä, ja sitte kun se meniki niin paljon yli, niin sepäs olikin sitte kivaa... sitte sitä ei varsinkaan lähteny mihinkään, kun koko aika vaan odotteli että millon se nyt tulee... eikä yhtään kyllä naurattanu neuvolaterkan hassuttelut, että " heh heh, nyt sitte kaikki keinot käyttöön! käyt kato vähän rappusia kävelemässä! heh heh!" joo, tosiaan, ihan kun kaikki keinot ei ois jo ollu käytössä -viikkoja! huh... nyt kaikki tietysti kyselee laskettua aikaa, mutta ite en ees ajattele että se tulis vielä sillon, vaan oikeesti lähellä vappua. oon varmaan ihan puulla päähän lyöty, jos hän päättääkin tulla jo aikasemmin.
huomena siis neuvola. meillä ei oo täällä ollenkaan lääkäriä tässä vaiheessa, sitte vasta vikoilla viikoilla. pääsee siis tietysti kyllä, jos on tarvis, mutta muuten ei. huomena sitte enemmän sieltä kuulumisia. aika paljon on supistellu eilenkin, ja pari vähän kivuliaampaakin supparia, mutta muuten olo on ihan sama kun aina ennenkin. mutta Burde, kuulosti aika pelottavalta se sun yö! toivottavasti ei toistu!
täytynee mennä. ainiin, taas oli joku uus tullu, kiva! tervetuloa! :) t.VadelmaMama, rv 29+1
Aloittelin uutta pinoa, kun en tälle viikolle vielä löytänyt. Ihana ilma meillä eteläisessä Suomessa. Nyt ei voi olla kuin positiivisella mielellä. Aamukampaa olen alkanut virittelemään ja paljoa ei ole enää jäljellä. Tuntuu vaan ettei aamuisin jaksaisi millään nousta sängyn pohjalta ylös.
Huhtikuu lähenee ja oikeastaan mua alkaa jo hirvittää. Mitään ei ole valmiina tulokasta varten, ja mielikin on vielä ihan valmistautumaton. Teillä monella on jo paljon tehty hankintoja. Tosin meilläkin esikon jälkeen on pinnis ja kaukalo valmiina, jossain varaston uumenissa, mutta kuntoa en ole kyllä tarkistanut. Voi olla, että eteen tulee pian yllätyksiä ¿.
Toivon kaikille jaksamisia ja varsinkin teidän kaksosten odottajien hyviä uutisia oli ihana lukea. :) Ihanaa huhtikuun odotusta kaikille. Pian voidaan jo alkaa arvuuttelemaan kuka meistä ehtii ensin saamaan käärön/kääröt :) syliin¿.
Jo-an ja taas uusi rviikko puhkaistu 31 tasan