Lue keskustelun säännöt.
Lapsi kohta 7v, isä ei ole noudattanut tapaamissopimusta melkein 5 vuoteen
27.01.2008 |
Ei ole edes tavannut lasta, muutamia hetken kertoja (kerran vuodessa) pari vuotta sitten lukuunottamatta.
Monta mahdollisuutta annettu, ikinä ei pidä, ja tulee vain sen kerran katsomaan lasta. Nyt haluaisi TAAS tavata lapsen. Minä olen sitä mieltä että parempi ilman kuin jatkuva hylkääminen, ei lapsi edes tunne isäänsä. Nyt uhkailee että jos en suostu niin viraston/oikeuden kautta hakee tätä sitten. Eihän voi menneisyyden perusteella saada tavata lasta? Se ei ole hyväksi, mistä voin tietää että tällä kertaa lupaus pitää?
Kommentit (30)
mitä muistella...
ymmärrän kyllä vitutuksesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos isä haluaa olla noin harvoin lapsen kanssa tekemisissä. Minä en ainakaan antaisi " ventovieraalle" lasta vaikka biologinen isä olisikin. Missään nimessä ei saa ruveta riitelemään lapsen isän kanssa jos lapsi on läsnä siis silloin kun tapaatte.
En vaan voi hyväksyä sitä että lasta aletaan taas käyttämään nappulana, tavataan jos tavataan ja silloin kun huvittaa tavata jos silloinkaan. Tämä mies ei tod kykene säännöllisiin tapaamisiin
15v sentään muistaa äitinsä ja pitää tätä tärkeänä. 7v ei edes muista isäänsä, kuvia on nähnyt ja jotenkin muistaa parin vuoden lyhyen tapaamisen joka sitten jäikin vain kertaan, ei kyllä tästä puhu tms. Isä jätti taas
Hänen vanhempansa erosivat, kun lapsi oli 4-vuotias. Hän on siis jo yli 10 vuoden ajan saanut tavata toista vanhempaansa vain silloin tällöin. Aluksi, kun hän asui äidin luona, äiti halusi eristää hänet kokonaan isästä ja antoi isän tavata vain muutaman kuukauden välein. Tämä (ja äidin muu tasapainotn käytös) vei lapsen henkisesti niin huonoon kuntoon, että hänet oli pakko siirtää isän luo asumaan. Äiti sai vain valvotut tapaamiset ja nehän ovat aika harvoin. Valvottujen loputtua tapaamisia ei ole ollut juuri lainkaan, ja tätä aikaa on nyt kestänyt jo viitisen vuotta.
KAIKKEIN TÄRKEINTÄ lapselle on se ettei tule KOKONAAN HYLÄTYKSI. Siis kumpaakin vanhempaa pitää saada tavata edes vähän, olipa hän millainen tahansa. Älä vie lapselta mahdollisuutta muodostaa kuva isästään ihan itse. Se muodostuu ajan myötä kyllä realistiseksi, siitä ei ole pelkoa. Tämä meidän lapsi ihannoi aluksi monta vuotta äitiään, piti häntä oikein ruhtinattarena, jota hän palvoi kuin nöyrin alamainen, kunnes tajusi, miten äiti on häntä kohdellut. Ja siltikin äiti on hänelle tärkeä. Lapsen rakkaus vanhempaansa ei kuole koskaan, ellei toinen vanhempi sitä tapa. Ehkä ei sittenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi oli 1, 5v kun erottiin, sen jälkeen on nähnyt isäänsä vain muutamia kertoja, viimeksi tämä tuli kaljoissa paikalle. Kerran käveli ohi vaan vaikka hyvin näki meidät.
Ei lapsella ole mitään kuvaa isästään, paitsi että se käy kerran ja unohtaa sitten. Taas pitäisi tavata aivan vieras mies. Ymmärrän että olet tuota mieltä kun teillä tilanne on tuo mutta tämä on aivan eri eikä voi edes verrata kun lapsi on aivan vieras isälleen. Taas pitäisi antaa nähdä KERRAN
lapsi ymmärtää, että vika on isässä eikä hänessä.
Tietenkin annat tavata isäänsä ja unohdat noi omat " en mäkään voi lasta viideksi vuodeksi mihinkään heivata" - ajatukset. Ensinnäkin siksi, että se on vaan lapsellista ja kateellista kiukuttelua ja toisekseen siksi, että olisit voinut antaa lapsen sijaisperheeseen ja silti saisit viiden vuoden tauon jälkeen tapaamisoikeuden...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä että sydäntä raastaa lapsen takia, jos isä isovanhempien takia yhtäkkiä päättää ryveta leikkimään isää esimerkiksi puolen vuoden ajaksi ja sitten taas väsyy ja häipyy mitää ilmottamatta 4 vuodeksi ja sitten taas aktivoituu vähäksi aikaa.. jne
Mutta tapaamisoikeus on valitettavasti muotoiltu niin että siinä ei ole huomioitu tuolaisia vekslaajia.
Viimeksi kun yhteishuolto peruttiin niin joku puoli vuotta tästä näki lapsen kerran ja pyysi yhteishuoltoa takaisin, raukka luuli että kun on yhteishuolto niin ei tarvitse maksaa elatusmaksuja. Yhteishuoltoa ei tod tule ikinä, viimeksi en saanut lapselle passia edes kun isä ei suostunut vastaamaan viraston soittoihin eikä kirjeisiin. Sain sitten ilman isän suostumusta passin lapselle kun kerroin ettei ollut tullut allekirjoittamaan edes elatussopimusta.
kai sitä vois antaa tavata mutta tiedän että seuraava vaade on yöksi, kahdestaan isän kanssa tms mikä ei tod onnistu vielä pitkään aikaan vaikka tapaisikin lasta
Hänen mielestään on täyttä puppua, että olisi muka parempi ettei tapaisi ollenkaan. Hänelle kaikki lyhyetkin äidin tapaamiset ovat valtavan tärkeitä, vaikka äiti on todistettavasti kyvytön vanhemmaksi ja kohdellut häntä niin huonosti, että lapsi oli pakko siirtää isän luo asumaan. Tämä nuori on yt jo 15-vuotias, terapian läpikäynyt ja tasapainoinen.
Lapsen paras ei ole sama asia kuin se, mitä vanhempi sattuu uskomaan. Yleensä lapsen paras on saada pitää edes jonkinlainen kontakti molempiin vanhempiinsa, näin ovat myös lasta/nuorta hoitaneet ammattilaiset todenneet moneen kertaan.