Lapsi kohta 7v, isä ei ole noudattanut tapaamissopimusta melkein 5 vuoteen

Miten tällaiseen suhtaudutaan? Aikoinani yritin monta kertaa häneltä kysyä että haluaako tavata. Nyt kuulemma elämä siinä mallilla että sopisi. Ai että on isä silloin kun hänelle sopii. En mäkään voi lasta heivata 5 vuodeksi jonnekkin ja olla äiti sitten kun mulle sopii

eli on se kai annettava, no jos et vaan anna, voit saada soiton lastenvalvojalta että mikset antanut, uhkasakko tulee kuvioon vasta myöhemmin jos vaan kieltäydyt antamasta vaikka mies haluaisi.

eli tapaamissopimuksesta huolimatta sen ei tarvi nähdä lasta.

7v voi muistaa sen ikuisesti, että isä kuitenkin halusi tulla häntä tapaamaan

vaan isän oikeus tavata lastaan. Että kyllä sun nyt varmaan vaan tarvii se antaa, tai sitten käyt lastenvalvojalla juttelemassa ja haastat miehen oikeuten ja koitat poistaa tapaamisoikeuden, et kyllä tule voittamaan sitä ellei isä ole aivan mahdottoman holtiton ja vaarallinen.

Kuitenkin lapsi jossain vaiheessa pohtii että millainenkohan se isä on ja siinä kohtaa on ikävää jos ei ole mitään muistoja.

Hei,

Huh, toi mieleeni oman lapseni ja hänen isänsä, varoittava esimerkki! Erosin lapseni väkivaltaisesta isästä lapseni ollessa 2v ja tehtiin tapaamissopimus, isä ei noudattanut sitä, välimatkaa oli 600km. Kahden vuoden kuluttua sain asianajotoimistosta kirjeen, jossa sanottiin, etten ollut antanut isän tavata..Vaikka asia ei todellakaan ollut niin! Emme olleet lapsen kanssa kuulleet isästä mitään, laiton kyllä kuvia ja muuta ja olin itse yrittänyt yhteydenpitoa ja soittanut esim. sosiaalitoimeen. (minulle todettiin, ettei ketään voi pakottaa tapaamaan lastaan!). Olin sosiaalitoimen kuultavana asiasta ja kohtelu oli jäätävää! No, jouduin hankkimaan itsekin asianajajan ja homma saatiin kuntoon. Isä näki lastaan säännöllisesti puolen vuoden ajan, kunnes ei enää kiinnostanut..(isää siis). Ota yhteys sosiaalitoimeen/asianajajaan ja hoida asia kuntoon, ettei käy niinkuin minulle!

ellei isä ole oikeasti vaarallinen lapselle, ja silloinkin voi tulla kyseeseen valvotut tapaamiset.



Ei ole peruste olla antamatta isän ja lapsen tavata toisiaan jos isä ei " noudata" tapaamissopimusta joka kerta.



Sellainen porsaanreikä vois olla ap, että millainen se tapaamissopimus on kirjaimellsiesti tapaamisajan puitteissa, ja onko isä nyt ottamassa täysin sen ajan mitä sopparissa on merkattuna?

Niin, kyllä tapaamiset olivat pojalle tärkeitä, ei siinä mitään, tottakai! Tulimme läheisiksi pojan isänpuoleisten isovanhempien kanssa ja entisen miehen veljen ja siskosten kanssa ja se oli ja on hienoa! Anna isälle mahdollisuus kuitenkin ja ajanmukaista tapaamisopimus. Voisiko tapaamista yrittää esim. isovanhempien luona tai teillä kotona - vaikka se oudolta voisi kuulostaakin? Onko teillä pitkä välimatka?

mulla on 8kk lapsi, isä ei halua tavata ja on sen ilmaissut hyvin moneen kertaan.

tekstiviestein myöskin, ja erittäin negatiivisella sävyllä.

tulevaisuutta ajatellen, jos isää joskus alkaisi kiinostamaan ja puhuisi etten ole antanut heidän nähdä niin olen säilyttänyt jokaisen tekstiviestin mitä hän on minulle lähettänyt.

ja aion kyllä käyttää niitä häntä vastaan jos alkaa puppua puhumaan.

minä olen yrittänyt järjestää tapaamista jo niin monta kertaa etten enää jaksa.

Tarkoitin asianajajaa tai sosiaalitoimea siksi, että voisivat esim. ajanmukaistaa tapaamisopimusta, esim. " pehmentää" alkutapaamisia, kun pitkästä aikaa isä tapaisi lastaan tai asianajaja voisi yrittää sovitella tapaamisopimusta/ajanmukaistaa sitä, jos olosuhteissa on tapahtunut muutoksia...

tai sitten peruu/vaihtaa päivän. Tapaa kerran, seuraavan kerran voi ottaa yhteyttä vuoden päästä että haluaa tavata, samaa rataa ollaan tässä menty. Lapselle on aina kerrottu että tämä on hänen isänsä, joka kerta sitten ihmettelee aina uudestaan ja uudestaan että mihin se isä taas katosi. Aivan varmasti taas sama juttu. Minulla yksinhuoltajuus, lapun allekirjoitti ihan itse. Lapselle on minun mielestäni parempi ilman isää kuin isä joka kerta toisensa jälkeen hylkää ja ottaa taas yhteyttä kun lapsi ei enää edes muista minkä näköinen tämä on

eli jos et vaan halua antaa, ei se ole riittävä syy saada isältä tapaamisoikeutta pois. Onko miehessä jotain vikaa, yksinhuoltajana saisit kyllä oikeudessa haettua valvottuja tapaamisia jos isän todistettavasti viallinen.



Siis millainen se tapaamissopimus on ja kun se isä soittaa niin pyytääkö juuri sen ajan mitä sopimukseen on merkattu?

Nyt haluaisi vanhempiensa painostuksesta tavata lapsen. Sekin kertoo paljon ettei itse ole ottanut yhteyttä vaan hänen vanhempansa ovat " kysyneet" häneltä että näkisikö lapsensa. Isän kanssa en ole siis edes jutellut.

Alkoholia hänellä kuluu paljon, ei ole mitenkään vaarallinen. Lapsi on nyt vain niin herkkä joidenkin juttujen vuoksi eikä tod kaipaisi elämäänsä enää yhtään isän hylkäystä

Vierailija:

Siis millainen se tapaamissopimus on ja kun se isä soittaa niin pyytääkö juuri sen ajan mitä sopimukseen on merkattu?

Ei tietenkään voi vaan soittaa ja ilmoittaa että haluaa ottaa yöksi, siis voi toki soittaa ja vaatia mitä vaan, mutta siis vain sillä on merkitystä mitä sopimukseen on kirjattu ajoista, enempää ja vähempää ei tarvitse antaa ellei todellakaan halua.

Meillä on siis kai eron aikainen sopimus jossa joka toinen vkl. Minun käsittääkseni tällainen sopimus ei voi olla voimassa enää ellei sitä ole noudattanut moneen vuoteen. Eihän isä voi vaatia että saa tavata lasta just niin paljon kuin sopimuksessa lukee. Voi tietysti olla ettei tätä koko sopimusta enää edes ole, en muista purettiinko se samalla kuin huoltosopimus. Pitää selvittää huomenna. Ei tällainen kerran 2 vuodessa tapaaminen vain ole herkälle lapselle hyväksi

eikä sekään välttämättä lapselle hyväksi ole. Koeta sopia tapaamiset sinne tutun papan luokse.

Hän se tässä on se joka ei ole niitä noudattanut. Niin monta mahdollisuutta olen jo antanut että nyt katson että niitä on ollut jo tarpeeksi. Lapsi se tässä vain kärsii kun isä hylkää aina vain. Hänellä on myös isosisko jonka isä tapaa lasta säännöllisesti, se vasta kova pala onkin kun siskon isä välittää ja hänen ei, onko hänessä jotain vikaa, miettii aivan varmasti

epämääräisin väliajoin.

Aivan puppua että lapsi tarvitsisi isän. Toki hyvä jos tapaa säännöllisesti isää ja nauttii siitä, mutta kun ei aina ole asiat niin.

Kuinka kauan? Tai paremminkin kuinka monta vuotta? Aina sama homma ja tuntuu ettei isä itse edes sitä halua vaan vanhempiensa painostuksesta, olisi kyllä itse ottanut yhteyttä jos sitä niin kovasti tahtoisi