Lue keskustelun säännöt.
Juniorijalkapallosta.
04.04.2014 |
Oletteko törmänneet juniorijalkapallossa ilmiöön että joukkueen valmentajien ja muiden keskeisessä asemassa olevien toimijoiden lapset pelaavat automaattisesti "paremmassa" joukkueessa turnauksissa, vaikkeivat taidoiltaan välttämättä ole sen parempia kuin muutkaan joukkueen pelaajat. Enemmänkin näissä lapsissa näkyy selvimmin se, että yritetään väkisin tehdä itse maaleja eikä juurikaan syötellä muille. Mietin vain että onko kuinkakin yleistä tällainen, kun kuitenkin yleisesti hehkutetaan että kaikki pelaa, varsinkin vielä kun kyseessä ei ole edes kilpa-sarjassa pelaaminen. Itsekin ymmärrän kyllä joukkuejaot kehittyneimpiin ja ei niin kehittyneisiin jos perusteena on puhtaasti taidot.
Kommentit (121)
Jos jotain tuloksia halutaan saada, sitoutua kyllä pitää. Onhan esim. musiikkiopistoissakin se oletus, että soittaminen & sen oheistoiminnot on pääharrastus, joka päällekkäisyystilanteissa menee muiden harrastusten ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni ja poikaani harmittaa harrastusryhmässä se, että vain osa porukasta ottaa homman sen verran tosissaan, että voi luottaa niiden tulevan treeneihin ja peleihin. Tai jos tulee, niin eivät ole kunnolla eivätkä jaksa tsempata. Siinä menee pahimmillaan koko porukan matsi tai treeni pilalle.
Harrastetaso riittäisi meille ihan hyvin, jos tuollaiset perusasiat olisivat kunnossa. Mutta tuntuu siltä, että tsemppaaminen ja kunnollinen sitoutuminen toteutuu lähinnä kilpaporukoissa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:49"]
Enpä ole tullut ajatelleeksi tuota syntymäpäivän ajankohta-asiaa. Mutta tottahan se on, kilpaporukkaa kun katsoo, ne on ne isokokoiset jätkät. Eikä edes ole jääkiekosta tai koripallosta kyse.
[/quote]
Sama meillä. Ja alakouluiässä kokoerot voivat olla todella suuria muutenkin, ja näillä isokokoisilla kavereilla on tietenkin etulyöntiasema. Tietenkin lopullinen pituus voi hyvinkin olla kahdella miehellä aivan sama, vaikka toinen on ollut 9-vuotiaana 160 senttiä pitkä, ja toinen 140cm.
Näistä se varhaiskypsä on saanut kilpavalmennusta ja pätkempi pelaillut harrastejoukkueessa muita harrastelijoita vastaan 15-vuotiaaksi asti, joten todennäköisesti tasoeroa on kerinnyt muodostua vaikka taidoissa ei alunperin olisi ollut mitään eroa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:49"]
Enpä ole tullut ajatelleeksi tuota syntymäpäivän ajankohta-asiaa. Mutta tottahan se on, kilpaporukkaa kun katsoo, ne on ne isokokoiset jätkät. Eikä edes ole jääkiekosta tai koripallosta kyse.
[/quote]
Juu, muistan tällaisen tutkimuksen, en ole varma oliko suomessa tehty.
Turhauttavaa tässä onkin se että sitoutumisella ei näytä olevan juurikaan merkitystä. Muut kuin olennaiset asiat ohjaavat valintoja. Lapsille syntyy tätä myötä hyvä käsitys hyväveli- kerhoista jo ennen kymmentä ikävuotta. Yritäppä siinä lapselle selvittää joukkuejakojen taustoja jos lapsen logiikalla merkitystä on vain osaamisella. Huonommassa joukkueessa pelaaminen, jopa nuorempia vastaan tarkoittaa lapsen mielestä sitä että on huono. Vaikka kuinka onnistuisi ja yrittäisi reeneissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:06"]
Yleensä vanhempien vapaaehtoisuus noissa hommissa ei perustu siihen, että jotenkin kovasti sitä haluaa tehdä, vaan siihen, että jonkun on se homma pakko tehdä ja kun haluaa, että omalla lapsella ylipäänsä on joukkue, jossa pelata, niin sitten suostutaan siihen, kun niitä innokkaita ei yleensä ole.
Yleensä homma siis menee niin, että seuralla on esim. jalkapallo koulu, johon ne 4-5 v menee. Niistä n. vuoden kuluttua seura muodostaa joukkueet ikäluokalle esim. asuinpaikan perusteella. Ne, jotka on määrätty tiettyyn porukkaan ja eivät todennäköisesti tunne toisiaan, tapaavat ensimmäisen kerran. Siinä vanhemmat sitten pällistelevät ja keskustelevat, että kuka tai ketkä suostuisi valmentajaksi? Yksi tai kaksi löytyy. Hyvä. No kuka suostuu joukkueen johtajaksi. Usein se henkilö ei edes tässä vaiheessa tiedä mihin lupautuu. Ok. Tarvitaan huoltaja, kuka suostuu siihen? Kuka suostuu taloudenpitäjäksi vai mikä lie on titteli. Ai ei kukaan? No, jojo hoitaa sitten senkin... Ja sitten vuoden ja kahden ja kolmen päästä kaikki uudet pelaajat tulee valmiiseen pöytään eikä tajua tosiaan niitä työmääriä, joita nämä vanhemmat tekevät ilmaiseksi siksi, että oma lapsi saisi harrastaa kivaa lajia. Ei se joukkueen jonkun homman hoitaminen varsinaista vapaaehtoisuutta ole, koska jonkun se on tehtävä eikä innokkaita, sellaisia, jotka ehdottomasti sitä haluaisivat tehdä, yleensä ole.
[/quote]
No voi voi. Luettelemasi asiat olisi pitänyt ottaa huomioon jo joukkuetta perustettaessa. Jos mainostatte joukkuettanne, eikä teillä ole resursseja siihen, niin miksi koko joukkue on olemassa? Kun haluatte omalle lapsellesi joukkuueen, tulee se mainita, että jokainen voi valita tuleeko mukaan. Mihin se 100€/lapsi/kk menee?
Kyllä meilläpäin ainakin kilpajoukkueen harrastusmaksut ovat isommat.
Harrastejoukkueella kahdet treenit viikossa, kilpajoukkueella neljät. Tokihan hintakin sitten tuplaantuu. Mutta miten nouset harrastetasolta kilpatasolle, kun toiset treenaa tuplasti enemmän? Meidän harrastepoikaa harmittaa kun on niin vähän treenejä. Haluaisi kovasti kilpajoukkueeseen, mutta koska ei sinne 7-vuotiaana tullut valituksi, aika vaikeaa se nyt on :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimuksessa mainittiin, että kun tämä alkuvuoden lasten pärjääminen on huomattu, juuri sen leiman takia minkä saavat, niin joissakin maissa on alkanut syntyä huomattavan paljon lapsia alkuvuonna, eli näissä maissa, joissa lapsia prepataan pienestä ja varataan paikka hyvätasoiseen kouluun jo ennen syntymää.
Meidän joukkueessa tyttöjen on annettu ymmärtää, että kilpapeleihin pääsevät ne, jotka käyvät eniten treeneissä ja käyttäytyvät treeneissä kunnolla ja tekevät harjoitukset hyvällä tsempillä. Käytännössä kuitenkin taitavimmat pääsevät aina kilpasarjan peleihin vaikka kuinka perseilisivät treeneissä, eikä sen osallistumisaktiivisuudenkaan kanssa ole niin tarkkaa. Sama valmentajien ja jojon lasten kanssa.
Eniten harmittaa se, että lapsille ei reilusti kerrota, mikä vaikuttaa. Varsinkin tuon taitoasian voisi ihan hyvin 9-vuotiaille jo nätisti selittää. Ja joskus kyllä voisi pahiten treenejä häiritsevän taitavan pelaajan laittaa harrastepeliin ihan vain kasvatuksellisista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100 e/kk menee kenttä- ja hallivuokriin ja valmentajien palkkoihin. Peliasut, kassit ja reput maksavat myös. Samoin turnaukset ja pelireissut. Vakavaa jalkapallon harrastamista ei kustanneta satasella kuussa, sori vaan. Korttelijalkapallo erikseen. :D
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:40"]
100 e/kk menee kenttä- ja hallivuokriin ja valmentajien palkkoihin. Peliasut, kassit ja reput maksavat myös. Samoin turnaukset ja pelireissut. Vakavaa jalkapallon harrastamista ei kustanneta satasella kuussa, sori vaan. Korttelijalkapallo erikseen. :D
[/quote]
Meillä jokainen ostaa varusteensa itse. Se satanen menee muualle. Eikä tämä nyt niin vakavaa ole, varsinkin kun valkkujen surkimuslapset ovat sitä korttelitasoa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:40"]
100 e/kk menee kenttä- ja hallivuokriin ja valmentajien palkkoihin. Peliasut, kassit ja reput maksavat myös. Samoin turnaukset ja pelireissut. Vakavaa jalkapallon harrastamista ei kustanneta satasella kuussa, sori vaan. Korttelijalkapallo erikseen. :D
[/quote]
Ja meillä treenataan kesät talvet ulkona. Helsingissä ollaan.
Itsekin olen huomannut että juurikin valmentajien ja jojon lapset riekkuvat ja ilkkuvat reeneissä toistensa kaulassa että " jee me ollaan parhaita". Tällaista käytöstä valmentajat sitten katsovat suopeasti toisilleen myhäillen. Jojon vanhemmille lähettämien viestien tyylin perusteella käytös on kyllä kotoa perittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
99, luitko lainaamaasi viestiä? Tämä tapahtuu silloin kun joukkuetta perustetaan seuran sisällä! Seura käskee toimimaan näin, seura tarjoaa maksua vastaan ainoastaan sen, että saa pelata hyvissä oloissa seuran omistamilla alueilla (tekikset, kuplat ym) sekä pelipaidat. Tässä suomen suurimpiin kuuluvassa seurassa noin 11-vuotiaaksi saakka pelataan ilman ammattivalkkuja ja vanhemmat ei saa mitään korvauksia. Jos näin perustettu joukkue jostain saa ammattivalkun joukkuettaan hoitamaan, niin toki sitä saa käyttää, mutta harva saa ja harva haluaa siitä maksaa. En tiedä yhtään junnujoukkuetta, jossa Isä/äiti -valmentaja saa palkkaa siitä, mitä tekee. Joskus saatetaan käyttää seuran nuorisoa apuvalkkuina ja niille maksetaan tyyliin 10 € /treeni.
Suomalaisista jalkapalloilijoista tulee ehkä n. yksi kansainvälisen tason pelaaja vuodessa. Eli yksi koko ikäluokasta. Sitten tulee tietenkin kansallisen tason pelaajia, joille maksetaan olematonta palkkaa Suomen liigan peleistä. Jalkapalloa pelaa oman todella karkean arvioni mukaan ehkä 10 prosenttia ikäluokan pojissa jossain vaiheessa, eli pelaajapooli on ehkä n. 3000. Jos näistä siis yksi menestyy niin hyvin, että palkalla voi elää suht komeasti, on älytöntä ajatella minkälaisia summia ja kunnianhimoa näiden lasten valmennukseen käytetään. Rentoja peliporukoita ei enää taida olla missään. Kiva että kesä taas tulee, ja pojat pääsevät keskenään pelailemaan lähikentälle, eikä maksa mitään, eikä huuda valkku.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:50"]
99, luitko lainaamaasi viestiä? Tämä tapahtuu silloin kun joukkuetta perustetaan seuran sisällä! Seura käskee toimimaan näin, seura tarjoaa maksua vastaan ainoastaan sen, että saa pelata hyvissä oloissa seuran omistamilla alueilla (tekikset, kuplat ym) sekä pelipaidat. Tässä suomen suurimpiin kuuluvassa seurassa noin 11-vuotiaaksi saakka pelataan ilman ammattivalkkuja ja vanhemmat ei saa mitään korvauksia. Jos näin perustettu joukkue jostain saa ammattivalkun joukkuettaan hoitamaan, niin toki sitä saa käyttää, mutta harva saa ja harva haluaa siitä maksaa. En tiedä yhtään junnujoukkuetta, jossa Isä/äiti -valmentaja saa palkkaa siitä, mitä tekee. Joskus saatetaan käyttää seuran nuorisoa apuvalkkuina ja niille maksetaan tyyliin 10 € /treeni.
[/quote]
Ja sekö oikeuttaa omien lasten suosimisen heidän kustannuksella, jotka itse ovat motivoituneita kehittymään? Vaikka taidot eivät todellakaan riitä?
En mä pojastani ammattifutaajaa halua. Eikä poika itsekään unelmoi futiksesta ammattina, mutta saa paljon iloa harrastamisesta ja nauttii myös tavoitteellisuudesta. Ja sais varmastii vielä enemmän iloa, jos joukkueen sisäiset pelissäännöt olisivat avoimmat ja reilummat.
Tässä ketjussa esitellyt joukkuelajien tyypilliset haittapuolet kestää ihan hyvin, kun sekä lapsella että vanhemmilla on muutakin tärkeää vapaa-ajallaan kuin se yksi harrastus. Asiat pysyy mittakaavassa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:43"]
. Joukkuelajien harjoittelu tuntuu nykyään olevan todella intensiivistä jo 8-vuotiailla, eli ei ole enää mahdollista harrastaa kahta lajia, koska kaikkia lajeja harjoitellaan 3-5 kertaa viikossa.
Tämä ei ole yhdenkään asiantuntijan mielestä lapsen etu, koska liikunnan pitäisi olla monipuolista ja vaihtelevaa.
[/quote]
Meillä ollaan sitten vain kylmästi jalkapalloharkoista pois. Se varmasti jarruttaa lapsen etenemistä jalkapallossa. Mutta minä en tässä vaiheessa missään nimessä suostu siihen, että lapsi saa harrastaa vain yhtä lajia. Meidän lapsi haluaa käydä jalkapallon lisäksi kahdessa muussa liikuntaharrastuksessa ja yhdessä kerhossa. Ja minusta on ehdottomasti parempi näin, että lapsella on eri harrastuksia kuin että kaikki illat vain jalkapalloa.
Mielestäni on todella epäreilua että vanhemmilla on näin suuri vaikutus etenemiseen jos lapsi itse tekee työn menestymisen eteen. Kannustus ja tuki tulee sitten erikseen.
Ja hinta on todellakin sama pelaa sitten missä pelaa. Toki kaikkia vanhempia muistetaan kyllä syyllistäväänkin sävyyn vaatia osallistumaan talkoisiin ja sponsorointiin.