Erityislapsi päiväkodissa, tarvitsen vanhempien apua!!!

vanhemmat ovat allekirjoittaneet suostumuksensa.

voihan oma lto silti ottaa lapsen kehityksen puheeksi vanhempien kanssa vaikka elto kävisikin katsomassa



niin ainakin meidän lapsen kohdalla oli ja asia oli minusta ihan ok. Lapsi pääsi tutkimuksiin ja todettiin asperger. Minusta on outoa että juututaan puhumaan jostain muotoseikasta kun oikeasti on tarkoitus saada lapselle tukea ja apua kehitykseen.

Olen itse pyytänyt lastentarhanopettajaa kutsumaan elton ryhmään lapsemme vuoksi. Toimintaterapiaa aion pyytää neuvolan kautta, lto oli samoilla linjoilla. Muutenkin avoimuus on ainoa tapa rakentavasti edetä asioissa.

Olen itse pyytänyt lastentarhanopettajaa kutsumaan elton ryhmään lapsemme vuoksi. Toimintaterapiaa aion pyytää neuvolan kautta, lto oli samoilla linjoilla. Muutenkin avoimuus on ainoa tapa rakentavasti edetä asioissa.

Meidän lapsella on hieman vaikeuksia ottaa kontaktia muihin lapsiin ja kielellisellä puolella ei hahmota kaikkea, mutta kotihoidossa tuoda oli vaikea huomata koska lapsikontaktit esim. leikkipuistoissa oli ihan helppoja kun sai sen juokseminen kautta mennä ryhmään. Päiväkodissa huomasivat sitten niitä hienovaraisempia oireita, kelto kävi ja mennään tutkimuksiin, neuvola ja päiväkoti kaikki yhteistyössä.

marssijärjestys menee niin että lto pyytää eltoa arvioimaan ja sitten otetaan vanhempiin yhteyttä

sinua ei pyydetä hyppäämään vanhempien yli vaan sinun pitää pyytää erityislapsiin erikoistunut ihminen arvioimaan lasta. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.

Itselläni on erityislapsi ja ihan ilman muuta haluaisin, että elto arvioi eikä muut esitä omia havaintojaan sen kummemmin. On nimittäin tapahtunut niinkin, että lto arvioi lapsemme olevan kehitysvammainen, vaikka näin ei ollut !

Ikävä, että päiväkodin johtajana toimii muumioitunut muinaisjäänne, joka estää avoimen yhteistyön. Uskon, että juuri lapsen kanssa päivittäin toimivat hoitajat/opettajat huomaavat ensimmäisenä poikkeavuudet lapsiryhmässä. Kaikki vanhemmat eivät kyllä pysty käsittelemään lapsiensa kehitysviiveitä, mikkä sisänsä ei ole ihme tässä tehokkuutta ja taitoja korostavassa yhteiskunnassa.

ekaa kertaa bongannut erityislapsen.



Kyllä se vaan on päiväkodin johtajan ja elton asia arvioida, ei ap:n.

en ymmärrä, miksi normaalin elämän asioista pitää olla hissukseen ja hiljaa, pelätään reaktioita. opetetaan lapsille vaikenemisen esimerkkiä samalla. sinuna kertoisin elton käynnistä, ja että on lapsen parhaaksi jos arvio tehdään. lastentarhanopettajana sinun on opittava ottamaan vastaan vanhempien ja lasten negatiivisiakin reaktioita, tässä maailmassa tuo arvioitava lapsi tuskin jää viimeiseksi. on ammattisi velvoite puuttua tuollaisiin ikäviinkin asioihin, ja toisaalta tilannehan on varsin positiivinen tuossa vaiheessa kun itsekin vasta epäilet lievää erityispiirrettä lapsessa.

... lapseni pph:lla kävi joku lto tms. (tiedä vaikka olisi ollut elto) tarkkailemassa tilannetta ja puhuttamassa yhtä lasta, kun oli käytöspulmaa.



Pph oli etukäteen kertonut näistä käytöspulmista vanhemmille. Ei kuitenkaan sanonut, että tuo ulkopuolinen tulee käymään tilanteen takia. Vanhemmat olivat loukkaantuneita, että heidän lastaan tulee hoitoon ulkopuolinen tarkkailemaan ja heille ei kerrottu asiasta etukäteen.



M

Olisin onnellinen, jos kuka tahansa puuttuisi erityislapseeni. Toki, jos olisin ap ja ensimmäistä kertaa (...) e-lapsen tapaisin, pyytäisin kelton kanssani lasta tapaamaan. Keskustelisin ja konsultoinnin jälkeen keskustelisin vanhempien kanssa. Omakohtaisesti olisi helpompi ottaa asia puheeksi tutumman ihmisen kanssa, koska uskoisin hänen tutustuneen lapseeni paremmin ja tuntevan hänet paremmin, kuin satunnaisesti vieraileva kelto.

että ei huolestuteta vanhempia turhaan vaan kysytään ensin asiantuntijan mielipídettä.



Ei se, että elto käy lasta tapaamassa tarkoita sitä, ettetkö sinäkin saisi olla mukana keskusteluissa vanhempien kanssa, jos elto huomaa saman minkä sinäkin.



Meidän pk:ssa on sellainen käytäntö, että elton käynneistä tiedotetaan vanhemmille yleisesti.

sinun huomiosi lapsen erityisyydestä tulisi tässä esiin nostetuksi.



Mielestäni on yksi ja sama kuka sen asian vanhemmille kertoo ja on hienoa että olet havainnut avun tarpeen.



Työpaikalla on itselle parasta toimia esimiehen määräysten mukaan sillä on mahdollista että jos toimit toisin siitä seuraa sinulle ikävyyksiä. Esimiehet voi olla joskus suorastaan vittumaisia olen tämän saanut itse ikävästi kokea.



Nuoruuden innossa tein asioita oman pääni mukaan ja nyt tällä elämän kokemuksella toimisin toisin niin elämä jatkossa olisi ollut helpompaa.



Tärkeintä on auttaa sitä lasta olkoon marssijärjestys johtajan päätöksen mukainen.



Keskustelutuokioita varmaan on jatkossa vanhempien kanssa jossa saat "häntäsi nostettua" asian huomaajana.

Kumma, jos vasta lastentarhaopettaja huomaa...

asioiden suhteen. Päiväkodinjohtajat ovat yleensä jo keski-iässä ja heille on kertynyt kokemusta asioiden hoidosta.



Ehkä johtajalla on päätökselleen kokemukseen pohjautuva peruste. Päiväkodin historiassa voi olla tapahtumia jotka eivät ole menneet fiksusti vastaavissa tilanteissa ja siksi johtaja päätti että elto/kelto hoitaa asian.



Ehkä taustalla on jotain tällaista.

Itselläni on kokemus miten äärimmäisen LOUKKAAVAA on kun päiväkodin hoitaja puuhaa vanhempien selän takana omiaan!!! Kutsuu elton paikalle tarkkailemaan, syöttää eltolle omia näkemyksiään ym. Ymmärtääkseni ilman vanhempien lupaa ei eltolle saisi lasta erikseen esitellä ?!? Onko näin ?



Tällainen selän takana puuhailu on loistavin tapa saada vanhemmat vastahankaisiksi.



Minusta reiluinta ja vähiten loukkaavaa on kertoa vanhemmille suoraan omat huomiot ja huolet (diagnoosin teko ei kuulu päiväkodin hoitajalle HUOM!). Ja sitten kertoa että mistä saadaan apuja tilanteen selvittelyyn : elto tai muu taho, neuvola tms.



Sydänjuuriaan myöten loukattu äiti



PS. minua ei loukkaa lapsen vamma vaan se selän takana puuhastelu ja asioitten järkkäily omin luvin - ikäänkuin vanhempi olisi ESTE avun saamiselle!! Kannatan lämpimästi yhteistyötä !!

Jos ei edes ole omia lapsia tai kamalasti kokemusta?



Meillä oli viime vuonna eskarissa lapseton nuori opettaja. Hän diagnosoi puolella ryhmästä ongelmia, kutsui paikalle elton jne.



Nyt on opettajana rutinoitunut kaksospoikien äiti. Eikä ongelmia ollenkaan, vaikka lapset ovat ihan samat.

kanssa puhua. Ei kyllä mitään haittaa, jos siitä ilmoitetaan, ja vanhemmat saavat halutessaan tuoda esiin omia huoliaan ennen kuin kelto tulee. Jos taas kelto tulee tarkkailemaan tiettyä lasta, on vanhempien kanssa puhuttava EHDOTTOMASTI ennen sitä. Meillä oli oman erityislapsemme kanssa sellainen tilanne, että joku idiootti meinasi päiväkodissa esitellä hänet neuvolapsykologille, kun tämä oli "kierroksella". meille asia ilmoitettiin ikään kuin rutiiniasiana. Sillä hetkellä kuitenkin lapsemme asiat olivat kuitenkin jo hoidossa. Päiväkodissa niitä hoiti kelto ja oman ryhman hoitajat, ja terveydenhoitohenkilöstö oli privaattipuolelta. Ehdottomasti kielsin neuvolapsykologin sekaantumisen, koska olen itse tk:ssa töissä, enkä halunnut omia työkavereitani sotkea asiaan. ja kun kelto kuuli asiasta jälkikäteen, hän oli sitä mieltä, että hyvä että kielsin.

Et mitenkään voi ruveta selittämään spesifistä lapsesta luottamuksellisia asioita kenellekään ilman vanhempien lupaa. Mutta sinulla on oltava kanttia puhua asia selväksi johtajan kanssa ennen kuin puhut vanhempien kanssa.

mitään. Vasu oli sitten lton ja elton kanssa ja elto oli sitä mieltä, että harvinaisen fiksu lapsi. Olisi ehkä kannattanut kertoa vanhemmillekin, aiheutti luottamuspulan. Lto oli kyllä aika höperö, hän tuli toisesta yhteydestä minulle tututksi myöhemmin.

Sitäpaitsi siellä taustalla voi vielä olla ihan käsittämättömiä ennakkoasenteita. Tietyistä osoitteista, tiettyjen ammattien edustajien lapset, tietynväriset lapset ja tietyillä taustoilla on helpommin tarkkailtavina.

Kiitos taas vastauksistanne!



Kysessä on siis pienen kunnan päiväkodin yksi lapsiryhmä jossa on ensimmäinen erityislapsi tämän kohta 2 vuotisen työurani aikana.



Olen kyllä erityislasten kanssa ollut tekemisissä ja esim. viimeisen harjoitteluni olen suorittanut erityislasten ryhmässä.



Diagnooseja en ole tekemässä edelleenkään, vaan hakemassa apua lapselle.



En tosiaan usko, että vanhempien yli hyppääminen olisi kasvatuskumppanuutta ja en haluaisi niin tehdä. Nyt olen päätynyt puolitien ratkaisuun ja aion kertoa, että kelto tulee ryhmään ja jos havaitsee tarvetta niin puuhastelee enemmän sellaisten kanssa joiden kanssa tarvetta sille on. Siitä eteenpäin johtajamme saa tehdä mitä tykkää. Pääasia on, että lapsen vanhemmat tietävät edes puolivillaisen totuuden ja lapsi saa apua.