Osaatko runoilla?

Katsoin taas illan pitkän telkkaria,

siellä törmäsin nauravaan Kiti Kokkoseen.

Aattelin, että mitä helkkaria,

totahan voisin painella kakkoseen.

Ois se hauska retki,

jos vaikka vain pieni hetki.

Me Kitin kanssa rajusti lemmittäis,

hetkeäkään ei me emmittäis.

Olis meillä hommassa oikea tatsi,

jos vaikka pyllyyn lentäis isompikin satsi.

Jätin sinut , kuin lapasen.

Haluan miehen hyvätapasen.

Joka mut saa nauramaan.

Karaokessa laulamaan.

Joka kukkia ostaa.

Mut pilviin nostaa.

Ei ärjy , ei kaljaa kisko.

Meillä et enää tavaroita visko.

Mä olin kynnysmatto.

Mie toisten perään katto.

Mä en kelvannut sille.

Se meni yökylään kaverille.

Löydän paremman ukon.

Oveen vaihdan lukon.

En sure en itke perään.

Yhä vahvempana herään.

Pierua tulee horona - taitaa olla korona

päivällä tosin söin leipää - taikinaa siis ympäriltä reikää

päällä oli farkut ja takki - päästä riisuttuna lakki...

Osaan Haaveilen kirjoittaa runokirjan.

Istun kirjastossa ja katson kelloo,

niin kovin hitaasti aika matelee.

Ajatukset vain sinussa niin velloo,

samalla jo asiakas kysymyksiä latelee.

Järjestän kirjoja hiljalleen hyllyyn,

pian jo  työpäivä päättyy ja luoksesi mä juoksen.

Kotona isken munani syvälle sun pyllyyn,

vetelen ja työnnän, kuin tulta mä syöksen.

Meni tarkastukseen hengen tuote

Onko vääränlainen tekstin ote

Tutkivat ja miettivät

Nuo palstan tiukat etsivät

Saa nähdä ilmestyykö jonon jatkoksi

Vai meneekö tauolle viikoksi

Torstai-päivä, sumuinen sää

Jotain jokaisesta maailmaan jää.

Vedessä on hauska killua

kun vesi kastelee polvia

Tässä runossa olisi erilainen loppu mutta äiti on kieltänyt menemästä syvemmälle.

Pyhäinpäivänä muistan läheisiä

jo edesmenneitä

Kaipaan heitä

ja päiviä kadonneita

Kynttilän rauhaisa liekki

ja lämmin valo

on kuin pehmeä peitto,

ylläni turva.

Hengitän ja olen.

Päästä irti senkin sika

Tai kerron kaikille se on sun vika.

Olen kirjoittanyt runoja yli 30-vuotta.

Kovat on ajat, kun manne vetää juoksukaljat. Ei kiire ole hällä, mustalla mannella tällä.

Niin nöyrä, aukoton ja rento. On tuo mannen omatunto hento.

Mut muista ettei manne voi kuitenkaan olla persu, vaikka hällä on alla 200:nen mersu.

On murheet hällä tava, pöydät notkuu laskui, mutta rouvan hameen sisällä riittää taskui.

Kyllä mannen lapsikin voi harrastaa ja pelaa, kunhan sera vain laskuttaa suoraan kelaa.

Perjantai-ilta ja tähtisilta

vei totaalisesti pohjan unelmilta

Prosenttivettä haikailee likaisilta kulmilta

Sälli itsesäälinen, pohjanoteeraus klubilta

Milt tuntuu, kun irvailee gimma turuilta

Säästi itsens suuremmilta pulmilta

Heivas taakan hennoilta harteilta

Soria ei tartte anella kivoilta

Sun suusta tarinat kuulostaa rxvoilta

Lopeta jo

Jou!

Pyllyssä on reikä - runoilija on meikä

yleisö on teikä - runo on hieno, eikä

tissit esiin Matti ja Teppo - Hovin nimi on Seppo...

Tuli jälleen jäähän reikä,

tuo loisto revontulien

Polttaa pakkasen kylmyys,

piiskaa pikkuiset hileet

Nuo jäästä tehdyt tuhannet

ja sadattuhannet sadat

Ohi kiidän sanomatta

sanaakaan.

Tyhjän hiljainen hetki.

Katoaa, liitää.

Korkea aika.

Ikuisuuden vuoden päästä.

Hyvästelin sinut.

Tunnetko minut

Jos katsot, jos kuljet

Huomaatko vielä

Tunnetko minut

Jos hengität, jos huokaiset

Tunnetko

Tuhannesta korona tappaa nollanollanollayks

Rokote ainakin yhden.

Se olin minä,

jos joskus mietit

Minä,

ei mikään muu

Minä se,

joka hiuksiasi hipoo

Minä se,

johon jokaisessa unessa rakastuu

Se olen minä silloinkin,

kun kuu on kauneimmillaan

Silloinkin,

kun unohdat

Nainen hiljaa uikuttaa

Jännikseltä kieltä saa

Lyhyestä virsi kaunis

Ole turnipsi tai nauris

Rokotteessa on 70 myrkyllistä aineosaa

Kyllä se gates ossaa

Tänään muistin sinut

Tänään hämärän aikaan

Sytytin sinulle kynttilän

Näethän

Tunnethan