Miehellä lapsi toisen naisen kanssa..

Ei tosiaan moni ymmärrä, että ei tää mullekaan helppoa ole..

Minä kun oon niin impulsiivinen. No virhehän se oli, mutta kai jokainen virheitä tekee. Mitenköhän sen voisi korjata. Jos otettais sen leskirouva meille asumaan, niin eikö se olisi kaikille parasta.

Vierailija:

Ei ikinä, eikä missään tapauksessa.. Ollaan varmman ainoat vieheelliset teidän täydellisten joukossa.. -ap-

Joo kyllä me muutkin tehdään virheitä, mutta ei noin valtaisia. Joku tolkku niissäkin on oltava!

ja yrittävät epätoivoisesti räpiköidä rantaan ja kiillottaa maineestaan sen minkä voi.

tuota toista naista. varmasti minäkin haluaisin tuollaisesta miehestä eroon loppu iäkseni, enkä haluaisi lapseni olevan hänen kanssaa tekemisissä. mutta tuo alun vihan tunne saattaa laantua ajan kanssa. antakaa hänelle sitä aikaa. sanokaa, että annatte heidän olla rauhassa jos he sitä tahtovat, mutta heti jos he ovat valmiita otatte heidät elämäänne.



ymmärrän myös ap sinua, tuon täytyy olla tosi vaikeaa. luotatko itse mieheesi täysin jos hän kuitenkin noin nopeaa on valmis aloittamaan kaiken alusta jonkun muun kanssa?



jaksamisia

ainakaan ap:ta... ukko tuossa koko sotkussa on se ehkä eniten haukuttava, mutta kyllä mun mielestä nainen jolla on jo ennestään muksuja niin luulis vähän tarkemmin harkitsevat niiden tekemistä heti uuden suhteen alussa... t. 31

tsemppiä sulle ap... toivottavasti tilanteenne selkiää ajan kanssa! t. 31

mutta pakko ymmärtää myös rakasta miestäni joka halusi unohtaa minut ja alottaa kaiken alusta. Siis vika oli täysin minussa, en tiedä mikä minuun meni, mut tein täysn selväksi etten enää ikinä halua meidän perhettä kasaan..



Sattuu, kun nyt sitä ajattelen, kun mietin miten tyhmä olin. Myönnän miten totaalisen väärässä olin, muuta en voi. Sen kummemmin en voi myöskään muuttaa näitä asioita.. Olen kyllä miettinyt asioita myös siltä kantilta, että itse olisin tämän naisen asemassa.. Ei olisi helppoa ei, mutta toivon että hän lopulta ajattelee tämän tytön parasta!

Tarina on varmaan ihan tosi. Onnittelut vaan niille, jotka kuhertelee 20-vuotta onnellisena yhessä ilma kriisin häivää. ..

Vierailija:

Tilanne on siis tämä, että jätin aviomieheni hetken mielijohteesta, meillä pitkä yhteiselo takana ja yhteisiä lapsia. Tein selväksi, että paluuta yhteen ei ole.(Älkää kysykö miksi) Mies löysi uuden naisen ja hän tuli raskaaksi(lähes heti kun tapasivat). No tajusin rakastavani edelleen miestäni ja hän minua, palasimme yhteen..

Nainen loukkaantui, kun mieheni jätti hänet, oli raskaana.. Teki isyyden tunnunstamisen kieltämisen.. Mieheni haluaisi tavata lasta ja pitää yhteyttä (ja minäkin) miten siis toimia?

Vai pettikö kenties vahingossa ehkäisy? Vai halusiko nainen vaan raskaaksi ja yritti lapsella sitoa miehen itseensä esim valehtelemalla syövänsä pillereitä, mut ei syönytkään ( näitä epätoivoisia naisiahan nimittäin riittää..)?



Minusta tuo on ratkaiseva asia. Jos nainen itse tahallaan hankkiutui raskaaki valheella niin en kyllä näkisi asian suhteen vaivaa.. Jos taas miehesi ja se nainen yhdessä suunnittelivat perheen perustamista ja vakaasta harkinnasta saattivat lapsen alulle, niin ymmärrän hyvin naisen loukkaantumisen. Paitse että itse en ainakaan alkaisi yhdenkään miehen kanssa heti vauvoja väsäämään ennenkuin on tarpeeksi tutustuttu jne ja varsinkin jos toisella pitkä suhde juuri loppunut jne.



Aika pitkälle saa tuo toinen nainen syyttää tilanteesta ihan vaan itseään. Ei perhettä lähdetä perustamaan vielä tuossa tilanteessa, jos yhtään järki kulkee.

Noin tollolla miehellä ei pitäisi edes olla mitään oikeuksia lapseen...

Jos kuka tahansa olisi jättänyt oman tekonsa tekemättä, niin tilanne olisi toinen. Mutta mitäpä se jälkiviisaus tähän auttaa. Eikä meillä ole edes kaikkia tietoja käytettävissä, jotta voisimme olla edes jälkiviisaita. Kuten edelläkin on monia kysymyksiä heitetty ilmaan.

Kun nainen tajusi, että mies ja minä palaamme yhteen, nainen kielsi miestäni olemasta missään yhteydessä lapseen.

kuinka vanhoja olette? 17v molemmat vai? Luulis kai että AIKUINEN ihminen harkitsee tarkkaan mitä haluaa ja mitä ei.

mutta jos on, niin miehesi voi vaatia isyyden tunnustamista, vaikka äiti sen kieltäisikin. Ei äiti sentään mikään Jumala ole.