tavarapaljous :(

LP-levyt ovat keräilykamaa! Ei missään nimessä roskiin, jos ei noita muitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Helpoin tapa on ottaa tavara käteen ja miettiä onko käyttänyt sitä viimeisen 6kk aikana. Jos ei niin roskiin (tai myyntiin), vaikka kuinka tuntuisi että sillä on tulevaisuudessa käyttöä. Tämä toimii helposti 100e arvoisiin tavaroihin asti.

Ei toimi. Just otin sähkögrillin käyttöön, joka oli kaapissa monta vuotta odottamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieskin on alkanut oppia kierrättämään tavaraa tässä vähennysprojektin keskellä!

Ostettiin eilen uudet patakintaat kun edelliset olivat ohentuneet niin että aina poltti kätensä. Kun tulin töistä uudet kintaat olivat laatikossa ja vanhat hävinneet. Mies oli laittanut vanhat kintaat kassiin johon olen kerännyt tekstiilejä henkkamaukalle! Samaan säkkiin laittaa rikkinäiset sukkansakin sen sijaan, että heittäisi ne roskiin! Jippii :)

Pieni asia muille mutta minulle hirmu tärkeä. Olen ottanut hirveästi paineita oikeasta kierrättämisesta tässä vähennyksen keskellä ja nyt alkaa helpottaa kun mieskin on alkanut miettimään kulutustottumuksiaan ja käynyt tavaroitaan läpi...

On ihan mahtavaa, että näitä tekstiilijätteen keräyksiä on ilmestynyt useampaankin kauppaan. Juuri toissapäivänä kävin nakkaamassa yhden pussillisen rikkinäisiä vaatteita. Vielä kun organisoitaisiin joku keräys muullekin muoville kuin kierrätyspulloille, esim. Pesuaineiden pullot, leikkelepaketit jne. Ei ehkä tavaran vähentämisen kannalta keskeinen lisäys, mutta kierrätykseen liittyen ;)

Pesuainepakkauksille ja leikkeleroskille on jo oma keräyksensä nimeltään energiajäte.

En ole meidän paikkakunnalta löytänyt :( mutta hyvä että edes jossain kerätään. Mutta tosiaan niin kuin joku muukin jo sanoi, niin parempihan se olisi hyötykäyttää se materiaali.

Suosittelen isompaa asuntoa. Jokaisella tulisi olla vähintään 75 neliötä, että tavarat mahtuu ja työhuonekin saisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoin tapa on ottaa tavara käteen ja miettiä onko käyttänyt sitä viimeisen 6kk aikana. Jos ei niin roskiin (tai myyntiin), vaikka kuinka tuntuisi että sillä on tulevaisuudessa käyttöä. Tämä toimii helposti 100e arvoisiin tavaroihin asti.

Minusta tämä on huono neuvo. Ajatellaan vaikka juhlavaatteita ja -asusteita, matkustustarvikkeita (mm laukut) tai tiettyjä työkaluja. Joulukoristeitakaan ei tuon 6 kk aikarajan mukaan tulisi säilyttää...

Sukset täytyy kesällä heittää pois ja savupönttö talvella metallin keräykseen. 

Hei!

En tiedä käykö täällä enää kukaan, mutta kirjoittelen silti hieman kuulumisia. Syksyllä koin, että raivausurakkani oli tehty ja keskityin enemmänkin kulutustapojen muuttamiseen, jota työstän edelleen. Yllättävän tehokkaaksi keinoksi hahmottaa omaisuuttaan paljastui tavaroiden listaaminen. Pidin itse kyseistä tapaa vähän kontrollifiikkeilynä ja epäoleellisena piipertelynä, etenkin kun oma omaisuuteni mahtuu heittämällä normaalin kaksioon. päädyin kuitenkin kokeilemaan uteliaisuudesta vaatteideni listaamista ja syksyisen, ahkeran raivauksen jäljiltä järkytys oli suuri. Ilmeisesti omistan edelleen noin 14 t-paitaa, saman verran neuleita, lähes 10 mekkoa jne. Määrä on siksikin kumman suuri, että kuvittelin jo vaatekaappini olevan kompakti ja monikäyttöinen, mutta todellisuudessa omistan edelleen useita vähän käytettäviä vaatteita, jotka eivät sovi arkikäyttöön. 

Järki syistä en voi lähteä tuota määrää kauheasti karsimaan vain karsimisen ilosta, mutta pitkällä tähtäimella tavoitteenani on järkevöittää vaatekaappini sisältöä roimasti ja entisestään vähentää uuden ostamista. Lisäksi olen poistanut kaapeista mm. kirjoja joita tuskin palaan ikinä lukemaan, sekä sekalaista tilpehööriä. 

Tyhjenevä kaappitila on tuonut esille hieman yllättävän ongelman, nimittäin osa kalusteista alkaa jäädä kokonaan turhiksi jäädessään tyhjilleen. Loogista olisi myydä osa kalusteista pois, mutta tätä en tahdo tehdä sisustuksen ja asunnon yleisen viihtyvyyden vuoksi. Kalusteita en ole alunperinkään haalinut kuin tarvittavan määrän, jonka vuoksi niiden vähentäminen aiheuttaisi tyhjän, kolkon ja epäkodikkaan fiiliksen, hieman kuin kukaan ei asuisi täällä? Toisaalta taas tyhjien lipastojen olemassa olo aiheuttaa riskin, että tavaraa alkaa kertyä huomaamatta niiden täytteeksi, mutta tämän riskin aion mukavuussyistä ottaa. Luotan siihen, että tarkka kirjanpitoni sisään tulevasta tavarasta ja kulutetusta rahasta pitää ostelun aisoissa.

-excell taulukko

Uuteen kotiin muutettaessa karsin meidän tavaroista noin 3/5 pois. Monet sanoo, että täällä on tyhjää (180neliöä), mut ite en enään kaipaa yltiömäistä tavara määrää. Suurin osa on piilossa siististi säilöttynä, tavaroille on omat paikkansa... siivoaminen on helppoa...!!

Paras on kun ottaa ikean ison kassin seisomaan johonkin kaappiin tmv. Sinne heitän lapsien ylimääräsäiset lelut, pienet vaatteet ja muun ei käytettävän ja pussin täytyttyä varaan kirppispaikan.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjenevä kaappitila on tuonut esille hieman yllättävän ongelman, nimittäin osa kalusteista alkaa jäädä kokonaan turhiksi jäädessään tyhjilleen. Loogista olisi myydä osa kalusteista pois, mutta tätä en tahdo tehdä sisustuksen ja asunnon yleisen viihtyvyyden vuoksi. Kalusteita en ole alunperinkään haalinut kuin tarvittavan määrän, jonka vuoksi niiden vähentäminen aiheuttaisi tyhjän, kolkon ja epäkodikkaan fiiliksen, hieman kuin kukaan ei asuisi täällä? Toisaalta taas tyhjien lipastojen olemassa olo aiheuttaa riskin, että tavaraa alkaa kertyä huomaamatta niiden täytteeksi, mutta tämän riskin aion mukavuussyistä ottaa. Luotan siihen, että tarkka kirjanpitoni sisään tulevasta tavarasta ja kulutetusta rahasta pitää ostelun aisoissa.

Voisit ehkä jossain vaiheessa muuttaa pienempään asuntoon? Jos asut vuokralla, niin pienemmässä asunnossa saattaisi olla pienempi vuokra (mikä vapauttaisi rahaa johonkin muuhun tai saattaisi mahdollistaa työnteon vähentämisen), tai jos asut nyt isommassa asunnossa kauempana keskustasta niin samalla hinnalla saattaisi saada pienemmän lähempää keskustaa (matkoihin käytettävä aika ja matkakulut vähenisivät). Tämä nyt vaan on tällainen idea, joka tuli mieleen tilannettasi tarkemmin tuntematta, voihan toki olla että nykyinen asuntosi on muuten optimaalinen eikä asunnon vaihdossa siis olisi yhtään mitään järkeä.

Kohta pitää hankkia kasvuikäiselle kevätvaatteet ja varastoida talvivaatteet tai oikeastaan hankkiutua niistä eroon, kun toppahaalarit yms. käyneet pieniksi. Sama koskee myös urheiluvälineitä. Kierros alkaa alusta.

Pitkästä aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutossa lisää pois raivattua: ruokaryhmä, muutama kassillinen vaatetta ja pari pelikonsolia peleineen. Roskiin meni pari kassillista rompetta kellarikomerosta. Mitä muille raivaajille kuuluu, vai onko kaikilla joulukiireitä?  :) -1056

Teillä ei siis nyt ole esim. ruokaryhmää? Minusta raivaaminen ja uudella korvaaminen ovat täysin eri asioita, siksi tarkentava kysymys.

Hyvä kysymys, olet ihan oikeassa. Ruokaryhmä lähti pois vain väliaikaisesti muuton tieltä ja saimme uuteen kotiimme isomman pöydän (kierrätettynä onneksi). Minulla oli pää niin täynnä muuttoa, että ajattelin jonkin aikaa raivausta vain siltä kantilta.

On ollut kiva huomata pitkän raivausurakan vaikutukset kulutustottumuksiin. Olen aika harkitsevainen ostaja nykyään :) -1056

 

Meillä on vähän tavaraa, mutta täytyy sanoa, että kyllä se tuottaa työtäkin. Varsinkin, jos haluaa saada tuottoa kiertoon laitetuista tavaroista.

Minulla oli syksyllä kirpparipöytä ja taas on kaksi Iken kassia odottamssa myyntiä. Siellä on viime kierrokselta jääneitä tavaroita, pieneksi jääneitä vaatteita, kaappien siivouksessa paljastuneita uusia turhia tavaroita...

Tilalle pitää hankkia vaatteita isommassa koossa, urheiluvälineitä...

Tämä ei ilmeisesti lopu koskaan.

Mä koin melkoisen ahaa elämyksen tässä hiljattain kun tein suursiivousta. Olen ostanut huonekaluja vain ja ainoastaan säilöäkseni tavaraa! Kun sain tavaraa katsottua jäi monta hyllyä, lipastoa ja kaappia täysin tyhjäksi. Nyt vakavasti harkinnassa pienempään asuntoon muutto. Mihin yksi ihminen tarvitsee 70m2? Alustavasti jo katselin että jos pysyn samalla asuinalueella ja muutan max 50m2 asuntoon säästän jo 200€ kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

tavaratasapaino kirjoitti:

 

Tavara ei ole jotain mitä rakastaa tai vihata ylipäätään, vaan se joko auttaa sinua elämässä tai se estää sinua elämässä jotenkin. Välimuotoja ei oikein ole.

Avaapas tätä vähän enemmän? Kun minusta suuri osa tavarasta on nimenomaan sitä välimuotoa. Vaikkapa näillä keleillä lumikola "auttaa elämässä" ja muina vuodenaikoina se on vain tiellä ja tukkeena. Kumpaan kategoriaan se sinusta siis kuuluu? Ostetaanko joka vuosi uusi lumikola ja sitten heitetään se kevään tullen pois, että saadaan "rusinat pullasta"?

(Tämä on tietysti karikatyyrinen esimerkki. Itse en omista lumikolaa enkä suurta tavarakasaa. Ehkä omalla kohdallani voisin sanoa esimerkiksi tarvittavat, käytännölliset työvaatteet, jotka saavat minut tuntemaan oloni nuhjuiseksi ja ikäväksi. Mutta ne ovat tarpeen juuri sellaisina kuin ne ovat.)

No, näen sen niin että se lumikola kuuluu kategoriaan, "auttaa sinua elämässä". Aika harvassa on ne tavarat, jotka on päivittäisessä käytössä. Ei suuri osa vaatteistakaan ole edes viikoittain käytössä kuin todella harvalla ihmisellä. Jos ei ole superrikas tai elä jossain utopiayhteisössä, jossa jaetaan yhteisiä tavaroita, on vaan hankittava jonkin verran tavaraa, joka viettää suurimman osan ajasta varastoituna. Itse asiassa mitä varattomampi on, sitä enemmän pitää olla varakappaleita päivittäin käytettävistä tavaroista. Jos sulla on vaan yhdet talvikengät ja ne menee rikki, niin on vähän ankeaa jos pankissa ei ole sen vertaa ylimääräistä että saisit uudet tai voisit korjauttaa ne. Uudessa on aina rahanmenon lisäksi hankkimisen vaiva. Kyllä ihmisellä pitää aina olla varastossa jokunen lamppu, kynttilä, ruokaa, varavaatteita, taskulamppu, lumilapio jne. vaikka käyttö olisikin vähäistä. Koska kun niitä tarvitsee, niin silloin NIITÄ TODELLA TARVITSEE.

Luulisin, että näitä asioita alkaa nähdä selkeämmin sitten kun se aidosti turhien tavaroiden määrä on radikaalisti vähentynyt. Mieli tykkää saivarrella asioista silloin kun se ei halua jostain luopua. Tuo KonMarin "ilo" -käsite ja kokemus on vain yksi tapa kampittaa mieli pois päätösten tieltä. Kaikille se ei sovi.

tavaratasapaino kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavaratasapaino kirjoitti:

 

Tavara ei ole jotain mitä rakastaa tai vihata ylipäätään, vaan se joko auttaa sinua elämässä tai se estää sinua elämässä jotenkin. Välimuotoja ei oikein ole.

Avaapas tätä vähän enemmän? Kun minusta suuri osa tavarasta on nimenomaan sitä välimuotoa. Vaikkapa näillä keleillä lumikola "auttaa elämässä" ja muina vuodenaikoina se on vain tiellä ja tukkeena. Kumpaan kategoriaan se sinusta siis kuuluu? Ostetaanko joka vuosi uusi lumikola ja sitten heitetään se kevään tullen pois, että saadaan "rusinat pullasta"?

(Tämä on tietysti karikatyyrinen esimerkki. Itse en omista lumikolaa enkä suurta tavarakasaa. Ehkä omalla kohdallani voisin sanoa esimerkiksi tarvittavat, käytännölliset työvaatteet, jotka saavat minut tuntemaan oloni nuhjuiseksi ja ikäväksi. Mutta ne ovat tarpeen juuri sellaisina kuin ne ovat.)

No, näen sen niin että se lumikola kuuluu kategoriaan, "auttaa sinua elämässä". Aika harvassa on ne tavarat, jotka on päivittäisessä käytössä. Ei suuri osa vaatteistakaan ole edes viikoittain käytössä kuin todella harvalla ihmisellä. Jos ei ole superrikas tai elä jossain utopiayhteisössä, jossa jaetaan yhteisiä tavaroita, on vaan hankittava jonkin verran tavaraa, joka viettää suurimman osan ajasta varastoituna. Itse asiassa mitä varattomampi on, sitä enemmän pitää olla varakappaleita päivittäin käytettävistä tavaroista. Jos sulla on vaan yhdet talvikengät ja ne menee rikki, niin on vähän ankeaa jos pankissa ei ole sen vertaa ylimääräistä että saisit uudet tai voisit korjauttaa ne. Uudessa on aina rahanmenon lisäksi hankkimisen vaiva. Kyllä ihmisellä pitää aina olla varastossa jokunen lamppu, kynttilä, ruokaa, varavaatteita, taskulamppu, lumilapio jne. vaikka käyttö olisikin vähäistä. Koska kun niitä tarvitsee, niin silloin NIITÄ TODELLA TARVITSEE.

Luulisin, että näitä asioita alkaa nähdä selkeämmin sitten kun se aidosti turhien tavaroiden määrä on radikaalisti vähentynyt. Mieli tykkää saivarrella asioista silloin kun se ei halua jostain luopua. Tuo KonMarin "ilo" -käsite ja kokemus on vain yksi tapa kampittaa mieli pois päätösten tieltä. Kaikille se ei sovi.

Voi hyvä ihminen, voisin lyödä vetoa että minulla on vähemmän "aidosti turhia tavaroita" kuin sinulla. Mutta toivon että olet oikeassa kohdallasi ja alat nähdä nämä asiat selkeämmin kun olet radikaalisti vähentänyt omia turhia tavaroitasi :D

- se käytännöllisistä työvaatteista kirjoittanut

Vierailija kirjoitti:

tavaratasapaino kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavaratasapaino kirjoitti:

 

Tavara ei ole jotain mitä rakastaa tai vihata ylipäätään, vaan se joko auttaa sinua elämässä tai se estää sinua elämässä jotenkin. Välimuotoja ei oikein ole.

Avaapas tätä vähän enemmän? Kun minusta suuri osa tavarasta on nimenomaan sitä välimuotoa. Vaikkapa näillä keleillä lumikola "auttaa elämässä" ja muina vuodenaikoina se on vain tiellä ja tukkeena. Kumpaan kategoriaan se sinusta siis kuuluu? Ostetaanko joka vuosi uusi lumikola ja sitten heitetään se kevään tullen pois, että saadaan "rusinat pullasta"?

(Tämä on tietysti karikatyyrinen esimerkki. Itse en omista lumikolaa enkä suurta tavarakasaa. Ehkä omalla kohdallani voisin sanoa esimerkiksi tarvittavat, käytännölliset työvaatteet, jotka saavat minut tuntemaan oloni nuhjuiseksi ja ikäväksi. Mutta ne ovat tarpeen juuri sellaisina kuin ne ovat.)

No, näen sen niin että se lumikola kuuluu kategoriaan, "auttaa sinua elämässä". Aika harvassa on ne tavarat, jotka on päivittäisessä käytössä. Ei suuri osa vaatteistakaan ole edes viikoittain käytössä kuin todella harvalla ihmisellä. Jos ei ole superrikas tai elä jossain utopiayhteisössä, jossa jaetaan yhteisiä tavaroita, on vaan hankittava jonkin verran tavaraa, joka viettää suurimman osan ajasta varastoituna. Itse asiassa mitä varattomampi on, sitä enemmän pitää olla varakappaleita päivittäin käytettävistä tavaroista. Jos sulla on vaan yhdet talvikengät ja ne menee rikki, niin on vähän ankeaa jos pankissa ei ole sen vertaa ylimääräistä että saisit uudet tai voisit korjauttaa ne. Uudessa on aina rahanmenon lisäksi hankkimisen vaiva. Kyllä ihmisellä pitää aina olla varastossa jokunen lamppu, kynttilä, ruokaa, varavaatteita, taskulamppu, lumilapio jne. vaikka käyttö olisikin vähäistä. Koska kun niitä tarvitsee, niin silloin NIITÄ TODELLA TARVITSEE.

Luulisin, että näitä asioita alkaa nähdä selkeämmin sitten kun se aidosti turhien tavaroiden määrä on radikaalisti vähentynyt. Mieli tykkää saivarrella asioista silloin kun se ei halua jostain luopua. Tuo KonMarin "ilo" -käsite ja kokemus on vain yksi tapa kampittaa mieli pois päätösten tieltä. Kaikille se ei sovi.

Voi hyvä ihminen, voisin lyödä vetoa että minulla on vähemmän "aidosti turhia tavaroita" kuin sinulla. Mutta toivon että olet oikeassa kohdallasi ja alat nähdä nämä asiat selkeämmin kun olet radikaalisti vähentänyt omia turhia tavaroitasi :D

- se käytännöllisistä työvaatteista kirjoittanut

Ei nyt täysin avaudu sun kommentti, oletko jotenkin kilpailumielellä liikkeellä? Siksi tässä juuri yritän sitä tavaraa vähentää, että mieli selkenee. Se on minulla motiivi, mutta en oleta että kaikilla on sama motiivi ja sama tilanne tavaran vähentämisen kanssa. Joku haluaa tavaroistaan rahaa, toinen haluaa tyylikkäämmän kodin, minä haluan sisäistä selkeyttä pääosin. Sivutuotteena jos tulee lisää tilaa niin se on kiva tietysti :-)

tavaratasapaino kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavaratasapaino kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavaratasapaino kirjoitti:

 

Tavara ei ole jotain mitä rakastaa tai vihata ylipäätään, vaan se joko auttaa sinua elämässä tai se estää sinua elämässä jotenkin. Välimuotoja ei oikein ole.

Avaapas tätä vähän enemmän? Kun minusta suuri osa tavarasta on nimenomaan sitä välimuotoa. Vaikkapa näillä keleillä lumikola "auttaa elämässä" ja muina vuodenaikoina se on vain tiellä ja tukkeena. Kumpaan kategoriaan se sinusta siis kuuluu? Ostetaanko joka vuosi uusi lumikola ja sitten heitetään se kevään tullen pois, että saadaan "rusinat pullasta"?

(Tämä on tietysti karikatyyrinen esimerkki. Itse en omista lumikolaa enkä suurta tavarakasaa. Ehkä omalla kohdallani voisin sanoa esimerkiksi tarvittavat, käytännölliset työvaatteet, jotka saavat minut tuntemaan oloni nuhjuiseksi ja ikäväksi. Mutta ne ovat tarpeen juuri sellaisina kuin ne ovat.)

No, näen sen niin että se lumikola kuuluu kategoriaan, "auttaa sinua elämässä". Aika harvassa on ne tavarat, jotka on päivittäisessä käytössä. Ei suuri osa vaatteistakaan ole edes viikoittain käytössä kuin todella harvalla ihmisellä. Jos ei ole superrikas tai elä jossain utopiayhteisössä, jossa jaetaan yhteisiä tavaroita, on vaan hankittava jonkin verran tavaraa, joka viettää suurimman osan ajasta varastoituna. Itse asiassa mitä varattomampi on, sitä enemmän pitää olla varakappaleita päivittäin käytettävistä tavaroista. Jos sulla on vaan yhdet talvikengät ja ne menee rikki, niin on vähän ankeaa jos pankissa ei ole sen vertaa ylimääräistä että saisit uudet tai voisit korjauttaa ne. Uudessa on aina rahanmenon lisäksi hankkimisen vaiva. Kyllä ihmisellä pitää aina olla varastossa jokunen lamppu, kynttilä, ruokaa, varavaatteita, taskulamppu, lumilapio jne. vaikka käyttö olisikin vähäistä. Koska kun niitä tarvitsee, niin silloin NIITÄ TODELLA TARVITSEE.

Luulisin, että näitä asioita alkaa nähdä selkeämmin sitten kun se aidosti turhien tavaroiden määrä on radikaalisti vähentynyt. Mieli tykkää saivarrella asioista silloin kun se ei halua jostain luopua. Tuo KonMarin "ilo" -käsite ja kokemus on vain yksi tapa kampittaa mieli pois päätösten tieltä. Kaikille se ei sovi.

Voi hyvä ihminen, voisin lyödä vetoa että minulla on vähemmän "aidosti turhia tavaroita" kuin sinulla. Mutta toivon että olet oikeassa kohdallasi ja alat nähdä nämä asiat selkeämmin kun olet radikaalisti vähentänyt omia turhia tavaroitasi :D

- se käytännöllisistä työvaatteista kirjoittanut

Ei nyt täysin avaudu sun kommentti, oletko jotenkin kilpailumielellä liikkeellä? Siksi tässä juuri yritän sitä tavaraa vähentää, että mieli selkenee. Se on minulla motiivi, mutta en oleta että kaikilla on sama motiivi ja sama tilanne tavaran vähentämisen kanssa. Joku haluaa tavaroistaan rahaa, toinen haluaa tyylikkäämmän kodin, minä haluan sisäistä selkeyttä pääosin. Sivutuotteena jos tulee lisää tilaa niin se on kiva tietysti :-)

En, vaan vastasin tuohon heittoosi saivartelusta, joka tuntui olevan suunnattu minulle.

Ihmettelin myös miksi yrität esiintyä (pitkine viesteinesi) jotenkin poikkeuksellisen tietäväisenä tässä aiheessa kun mitä ilmeisimmin olet keskellä tavaran vähennyksen prosessia etkä vielä "näe näitä asioita selkeästi". Siitä kertoo tuo eka lainauksesikin, jossa mustavalkoisesti julistat ettei välimuotoja ole (sille, auttaako tavara vai estääkö se elämässä jotenkin). Suuri osa tavarasta nimenomaan on sitä välimuotoa, joka on välillä hyödyllinen, välillä vain rasitteena. Kun tavaraa ei ole liikaa, se vain korostuu.

Hesarissa konmarista tänään juttu:

"Voiko siivoamalla kotinsa järjestää myös päänsä?

Japanilaisesta KonMari-metodista puhutaan jo kulttina. Myös neurotieteilijöillä on sanansa sanottavana siitä, miksi paikat kannattaisi pitää järjestyksessä.."

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455853260889?ref=hs-art-suositellut

Mä sain vihdoin vietyä ne autossa odottaneet tavarat konttiin. Nyt ehdin myös käydä vähän tavaroita läpi ja taas olisi muutama kassillinen vietävää. Enimmäkseen saatua tavaraa, mutta mukana muutama itse ostettu kirja. Näiden saatujen tavaroiden määrä tällä hetkellä poistuvissa on korkea siksi, että aiemmin en ole oikein hennonut laittaa mitään lahjoja pois. Nyt kuitenkin ajattelen, ettei minulla ole velvollisuutta säilyttää tavaroita vain siksi, että olen saanut ne lahjaksi. Laitoin pois myös vanhoja koulukirjoja.

Siirsin myös muutamia vanhoja pyyhkeitä siivouskäyttöön ja poltettavaksi muutaman huonokuntoisen puisen paistinlastan.

Jonkin aikaa olla kulunut siitä, kun viimeksi kirjoittelin tässä ketjussa. Johonkin viestiin kirjoitin, ettei raivaaminen ole toistaiseksi näkynyt siinä muodosssa, että meillä olisi varsinaisesti siistimpää. Laatikot ja kaapit ovat kyllä olleet järjestyksessä eikä turhaa tavaraa enää virtaa ovista sisään. Jopa minun vaatekaappini on edelleen järjestyksessä konmarin mukaisesti viikattuna.

Tuossa vuoden alussa otin tavoitteeksi jonkinlaisen elämänmuutoksen. Koska olen aamulla energinen ja aikaansaava, käänsin oman vuorokausirytmini toisinpäin: sen sijaan, että töiden jälkeen väsyneenä kävisin siivoamaan ja järjestelemään kotia, teen ne askareet aamulla.

Menen töihin yhdeksään ja työmatka on todella lyhyt. (Sikäli olen onnellisessa asemassa.) Ehdin pestä koneellisen pyykkiä tai viikata sitä, imuroida, pyyhkiä pölyt, pestä vessan ja siivota keittiön - en tietenkään välttämättä kaikkia joka aamu, mutta aina jotakin ylläpitosiivousta. Se on johtanut siihen, että varsinaisesta viikkosiivouspäivästä on voitu luopua. Aikaa tuntuu olevan nykyään vaikka mihin. Ennen lukeminen ja käsityöt saattoivat aiheuttaa huonon omantunnon, kun tiskipöytä notkui likaisia astioita.

Tämän vuoden alusta päätin myös alkaa jonkinasteiseen shoppailulakkoon, mitä tulee vaatteisiin. Joulukuun jälkeen olen ostanut vain yhdet käsineet, jotka tulivat paukkupakkasten myötä tarpeeseen. Motivaattorina toimi viime vuonna lukemani Hyvän mielen vaatekaappi sekä äskettäin katsomani vaateteollisuuden ongelmiin perehtyvä dokumentti The True Cost.

- Palapeli

Vierailija kirjoitti:

ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/

Meillä järjestelmä on sellanen, että vaimo pyytää viemään kellariin varastoon.  Minä vien tavarat puolen vuoden välein kellarista kaatopaikalle tai myyntiin kysymättä.  Sit kun vaimo kyselee tavaroita, niin sanon että en löytänyt tai olen ehkä vienyt vahingossa kaatopaikalle.  Toimii hyvin.

Kausitavarat kuten joulukoristeet yms. säilytän.  Olen hyvin askeettinen itse.