Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19829)
Ostin tuon konmari-kirjan ja lukaisin sen nyt tässä läpi. Omaan makuun kuitenkin tavallaan liian materialistinen kirja, vaikka sisälsikin ihan hyviä pointteja. Minuun siis ei vetoa tuo tavaran eräänlainen rakastaminen, vaikka lopputilanteessa niitä tavaroita varmastikin olisi aika vähän.
Itse näkisin tavoitteena pikemminkin sellaisen tavaran arvostamisen, että pidetään kengät kunnossa ja korjataan rikkinäiset vaatteet ja säilytettävät tavarat siististi. Kuitenkin tavoitteena olisi tämän tavaran kanssa puljaamisen väheneminen, ettei tavaroihin tavallaan tarvitsisi kiinnittää erityistä huomiota. Kaapit ei tursuilisi ja tarvitsemansa löytäisi helposti. En todellakaan halua, että loppuviimein erona on vain tavaroiden määrä, mutta tavaroihin käytetty aika ja energia säilyisi ennallaan.
Tuon kirjan aion antaa eteenpäin todennäköisesti kirjastoon, ellei joku lähipiirissä pyydä sitä itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse näkisin tavoitteena pikemminkin sellaisen tavaran arvostamisen, että pidetään kengät kunnossa ja korjataan rikkinäiset vaatteet ja säilytettävät tavarat siististi. Kuitenkin tavoitteena olisi tämän tavaran kanssa puljaamisen väheneminen, ettei tavaroihin tavallaan tarvitsisi kiinnittää erityistä huomiota. Kaapit ei tursuilisi ja tarvitsemansa löytäisi helposti. En todellakaan halua, että loppuviimein erona on vain tavaroiden määrä, mutta tavaroihin käytetty aika ja energia säilyisi ennallaan.
Itsellä tämä tavaran arvostaminen on juurikin yksi isoista tavoitteistani. Toinen on se, että kotonani on tavaroita, joista pidän tai jotka helpottavat joka päiväistä elämääni. Kun aloitin omassa kodissani tavaran vähentämisen puolisen vuotta sitten, huomasin mitä väärin säilyttäminen tekee tavaroille. Jouduin heittämään roskiin useampia kenkiä ja laukkuja, koska ne olivat menneet säilytyksessä rikki. Eikä kyse ollut pelkästään halvoista muovitavaroista, vaan hyvätkin materiaalit kärsivät jos ne säilytetään väärin. Seuraavassa asunnossa on toivottavasti enemmän tankotilaa vaatteille, jotta saan roikkumaan kaikki henkarille sopivat vaatteet.
Tuohon tavaran puljaamiseen sanoisin, että todennäköisesti sitä joutuu alkuun tekemään. Mutta kun on saanut karsittua ylimääräiset, turhat tavarat kaapeista, sanoisin että tavaran kanssa käytetty aika vähenee huomattavasti. Kun kaikelle on paikka, ei oikean asian etsimiseen mene kauaa.
Itsellä ''tavaran vähentäminen'' projekti on loppusuoralla. Nyt on jokainen kaappi käyty läpi ja tavaralle on paikkansa. Myytäviä tavaroita on enää yhden Ikea-kassillisen verran, muuten tavarat ovat lähteneet hyväntekeväisyyteen/kierrätykseen/roskikseen/vaihtanut uutta omistajaa. Nyt teen hiljalleen uutta kierrosta jäljelle jääneisiin tavaroihin, koska ensimmäisellä kerralla jäi vielä useampi ''hmm, en vielä halua luopua''. Lomapäiväni kunniaksi kävin kirjat ja dvd:t läpi ja niistä lähti taas useampi tavara kiertoon. Olen tyytyväinen, kun voin nyt sanoa tietäväni tasan tarkkaa mitä asuntomme kaapeista, vaatehuoneesta ja varastosta löytyy.
Mielestäni tähän keskusteluun sopii todella loistavasti keskustelu kulutustottumuksista ja siitä tavaran keräämisestä. Miten estätte, ettei nurkat täyty taas siitä turhasta tavarasta?
Itse merkitsen ylös jokaisen ostetun tavaran (poislukien kodin pesuaineet). Tammikuussa en ole vielä ostanut yhtään mitään. Ostoslistalla on kunnollinen reppu, mutta senkään ostossa ei ole kiirettä. Mietin myös mitä haluaisin nykyisen asuntomme sisustuksen suhteen tehdä, sisustustavaroiden osto kun on itselläni pahe. Päädyin siihen, että vuoden 2016 aikana etsin kaksi tuolia (ruokapöydän ympärille, kaksi vanhaa saa lähteä sen jälkeen kiertoon), yhden maton (keittiöön, jossa ei ole mattoa tällä hetkellä) sekä taulukollaasin teko (suurin osa tarvittavista jutuista löytyy jo, joten enää pari kehystä tarvitsen).
Vierailija kirjoitti:
Aika turhaa touhua on yrittää päästä eroon "tavarapaljoudesta", jos on henkisesti edelleen naimisissa kulutuskulttuurin kanssa. Eli kaikenlainen kuluttaminen, tavaran ostaminen, muodin seuraaminen on keskeinen elämänsisältö. Vaikka talostaan kantaisi kaiken tavaran ja "ylimääräisen" ulos, mitä siitä on hyötyä, jos toinen jalka on jo stockmannin alennusmyynneissä. Mitähän uutta ja kivaa sieltä taas voisi löytää...? Ratkaiskaa tämä dilemma, niin olette jo askeleen lähempänä totuutta.
Tasapainossa oleva ihminen ei ahdistu tavarasta tai sen määrästä.
Ymmärrän näkemyksesi, mutta aika harva tässä ketjussa taitaa tuollainen olla. Ja tavarapaljous ei aina ole edes omasta kulutuksesta peräisin. Oletko koskaan joutunut tyhjentämään kuolinpesää?
Tavarapaljoudesta eroon pääseminen on monelle se ihkaensimmäinen konkreettinen askel kulutuskulttuurista eroon pääsemiseen. Jos on koko elämänsä ollut tavaran ympäröimä ei voi tietää miltä tuntuu jos on vähemmän. Minulle on hyvin valaisevaa pitää exceliä tavaroista jotka tulevat ja lähtevät. Se luo vastuuta kulutuksestani, koska olen itselleni tilivelvollinen jokaisesta tavarasta. Olen vastuussa ja kiinni jokaisessa tavarassa, jotka kotonani ovat siihen asti kun kuolen. Ja sitten joku muu saa ne vaivoikseen, jos ne vaivaksi ovat.
Olen kiitollinen siitä, että minulla on kaikki mitä tarvitsen. Tästä kiitollisuudesta lähtee halu myös pysyttäytyä pelkästään siinä, mitä tarvitsen, jotta perässäni ei ole mitään tavarariippaa. Mutta olen todennut myös, että saan iloa vain sellaisista tavaroista, joita tarvitsen tai jotka muistuttavat minua jostain vahvuudesta itsessäni, maailmassa tai muissa ihmisissä.
Kaikki muu on hyödytöntä. En halua mitään sellaista enää kotiini. Olen nyt joka kerta kaupassa käydessäni tietoisempi siitä, että jos en tarvitse, en osta. Eilen jätin ostamatta kolme tavaraa tästä syystä, jotka ennen olisin ostanut yhtään miettimättä. Nyt ainoastaan yksi näistä tavaroista on edelleen mielessäni, joka on minulle merkki siitä, että mahdollisesti sen tarvitsen ja saatan sen hakea.
Tämä uusi asenne tavaraan on saanut myös miettimään tuunausta. Ehkä värjään jonkin vaatteen uuden hankkimisen sijasta, ehkä teenkin sen itse, ehkä vaihdan.
Kulutuskulttuurista ei pääse eroon sitä "vihaamalla", vaan tutustumalla aidosti omiin tarpeisiinsa suhteessa siihen, mitä ympäröivä kulttuuri yrittää sanoa sinun tarvitsevan. Viha ainoastaan kiinnittää sinut vihan kohteeseen.
Tavara ei ole jotain mitä rakastaa tai vihanta ylipäätään, vaan se joko auttaa sinua elämässä tai se estää sinua elämässä jotenkin. Välimuotoja ei oikein ole.
tavaratasapaino kirjoitti:
Tavara ei ole jotain mitä rakastaa tai vihanta ylipäätään, vaan se joko auttaa sinua elämässä tai se estää sinua elämässä jotenkin. Välimuotoja ei oikein ole.
Avaapas tätä vähän enemmän? Kun minusta suuri osa tavarasta on nimenomaan sitä välimuotoa. Vaikkapa näillä keleillä lumikola "auttaa elämässä" ja muina vuodenaikoina se on vain tiellä ja tukkeena. Kumpaan kategoriaan se sinusta siis kuuluu? Ostetaanko joka vuosi uusi lumikola ja sitten heitetään se kevään tullen pois, että saadaan "rusinat pullasta"?
(Tämä on tietysti karikatyyrinen esimerkki. Itse en omista lumikolaa enkä suurta tavarakasaa. Ehkä omalla kohdallani voisin sanoa esimerkiksi tarvittavat, käytännölliset työvaatteet, jotka saavat minut tuntemaan oloni nuhjuiseksi ja ikäväksi. Mutta ne ovat tarpeen juuri sellaisina kuin ne ovat.)
Nostellaanpas ketjua. Mulla alkoi "osta vain tarpeellista" -teemavuosi. Tammikuu meni ihan hyvin. Kotiin ei tarvinnut hankkia mitään muuta kuin ruokaa ja ruokaan verrattavia hygieniatarvikkeita. Kirjat (luen sekä harrastuksena että työn puolesta) ostin e-kirjoina tai lainasin kirjastosta. Kaksista juhlista selvisin kunnostamalla omia vanhoja vaatteitani - siis pesettämällä kaksi juhlamekkoa ja korjauttamalla yhden juhlalaukun.
Lapsille ostin noin 30 eurolla sukkia ja kalsareita. Esikoinen sai uudet kengät, 70 euroa. Itselleni ostin merinopaidan, 70 euroa, jota ilmankin olisin pärjännyt. Täyden palvelun lastenkirppikseltä sain noin 250 euroa, ei paha. Pari kassia sekalaista lähti hyväntekeväisyyteen, edelleen on eteisessä kassi, johon heittelen turhaa aina muistaessani.
Pakkasilla kaipasin makuuhuoneeseen mattoa, mutten osaa sanoa millaisen haluaisin, joten kitkutellaan ilman ja laitetaan nekin rahat säästötilille.
T. Ilman verhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhat kirjat: jos eivät kelpaa mihinkään niin revi kovat kannet pois ja laita paperinkeräykseen. Kannet voi polttaa tai laittaa roskiin.
Helpoin tapa on ottaa tavara käteen ja miettiä onko käyttänyt sitä viimeisen 6kk aikana. Jos ei niin roskiin (tai myyntiin), vaikka kuinka tuntuisi että sillä on tulevaisuudessa käyttöä. Tämä toimii helposti 100e arvoisiin tavaroihin asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi,siis mulla on aivan tolkuttoman isoja vaateläjiä siellä täällä ja tietysti inhoan järjestämistä.
Läjät on ja pysyy eikä kiinnosta siivota niitä.
tavaratasapaino kirjoitti:
Ja tavarapaljous ei aina ole edes omasta kulutuksesta peräisin. Oletko koskaan joutunut tyhjentämään kuolinpesää?
Tämä kuolinpesä-juttu ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Miksi sen pitäisi aiheuttaa tavarapaljoutta?
Itse hoidin yhden kuolinpesän, eikä siitä tullut tavarapaljouden syytä. Huonekalut, pesukoneen, kirjat yms haki yksi hyväntekeväisyysjärjestö kirppikselleen. Vaatteet, liinavaatteet, jne meni roskikseen, koska olivat huonokuntoisia. Arvotavarat, lähinnä taulut ja muutamat pöytähopeat ja astiastot meni niin, että kysyin sukulaisilta kuka haluaa mitäkin ja jaoin ne sitten halukkaille. Itse otin yhden astiaston ja valokuvat. That's it. Mikä siinä on niin vaikeaa? Tavaroiden lisäksi hoidin yhden toisen sukulaisen lisäksi kaiken muunkin: hautajaiset, perunkirjoituksen, asunnon myynniin jne - ei todellakaan ollut aikaa jäädä jotain kuppoja pyörittelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helpoin tapa on ottaa tavara käteen ja miettiä onko käyttänyt sitä viimeisen 6kk aikana. Jos ei niin roskiin (tai myyntiin), vaikka kuinka tuntuisi että sillä on tulevaisuudessa käyttöä. Tämä toimii helposti 100e arvoisiin tavaroihin asti.
Minusta tämä on huono neuvo. Ajatellaan vaikka juhlavaatteita ja -asusteita, matkustustarvikkeita (mm laukut) tai tiettyjä työkaluja. Joulukoristeitakaan ei tuon 6 kk aikarajan mukaan tulisi säilyttää...
Vierailija kirjoitti:
Helpoin tapa on ottaa tavara käteen ja miettiä onko käyttänyt sitä viimeisen 6kk aikana. Jos ei niin roskiin (tai myyntiin), vaikka kuinka tuntuisi että sillä on tulevaisuudessa käyttöä. Tämä toimii helposti 100e arvoisiin tavaroihin asti.
Voi olla helpoin tapa, mutta jos alkaisin vetää tuota, epäonnistuisin taatusti vuoden toisessa tavoitteessani eli siinä, että saan säästöön 500 euroa kuussa. On nimittäin aika paljon kausivaatteita, urheilu- ja retkeilyvälineitä, kodin ja pihan hoitoon tarvittavia kamoja ym. joita ei tarvitse välttämättä kerran vuodessakaan, mutta joita silti tarvitsee. Enkä tiedä, onko tuo nyt lopulta edes niin helppoa, jos pitää aina lähteä kaupoille kun meinaa tehdä jotakin.
Minun neuvoni on kysyä: "Onko minulla toinen vastaava tavara, jota käytän mieluummin kuin tätä?"
T. Ilman verhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tavaratasapaino kirjoitti:
Ja tavarapaljous ei aina ole edes omasta kulutuksesta peräisin. Oletko koskaan joutunut tyhjentämään kuolinpesää?
Tämä kuolinpesä-juttu ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Miksi sen pitäisi aiheuttaa tavarapaljoutta?
Itse hoidin yhden kuolinpesän, eikä siitä tullut tavarapaljouden syytä. Huonekalut, pesukoneen, kirjat yms haki yksi hyväntekeväisyysjärjestö kirppikselleen. Vaatteet, liinavaatteet, jne meni roskikseen, koska olivat huonokuntoisia. Arvotavarat, lähinnä taulut ja muutamat pöytähopeat ja astiastot meni niin, että kysyin sukulaisilta kuka haluaa mitäkin ja jaoin ne sitten halukkaille. Itse otin yhden astiaston ja valokuvat. That's it. Mikä siinä on niin vaikeaa? Tavaroiden lisäksi hoidin yhden toisen sukulaisen lisäksi kaiken muunkin: hautajaiset, perunkirjoituksen, asunnon myynniin jne - ei todellakaan ollut aikaa jäädä jotain kuppoja pyörittelemään.
Entäpä jos ne valokuvat olisivat olleet sekalaisissa pahvilaatikoissa muiden esineiden ja papereiden joukossa? Tai kyseessä olisi ollut todella innokas valokuvaaja ja niitä olisi ollut kokonainen kirjahylly täynnä?
T. Ilman verhoja.
Mitenkäs ihmisillä sujuu vähentäminen? Ja etenkin se, että sisäänpäin tulevan tavaran määrä on myös vähentynyt?
Itsellähän suurin osa karsintaoperaatiosta on tehty, edelleen käyn aina välillä läpi tavaroita. Tänään poistoon lähti 6 paria huonoja rintaliivejä, järkyttävän tuoksuinen vartalovoide ja hiusvaha, joka alkaa olemaan epäilyttävän vanha ja jota kukaan ei käytä. Myin pari vanhaa koulukirjaa pois, lukaisin ne läpi ja totesin että kaikki tarpeellinen tieto on jo päässäni ja jos jotain haluan tarkistaa, saan ne netin kautta helposti selville.
Itse olen ruuan lisäksi ostanut tammikuussa repun (vanha rikkinäinen reppu lensi roskiin) ja 4 keittiön tuolia. Sitten kun saan ne hiottua ja maalattua, entiset lähtevät kiertoon (ajattelin laittaa ilmaiseksi Toriin jakoon). Mies osti kengät ja laukun (vanhat kengät ja laukku lähtivät rikkinäisinä roskiin). Voisin siis sanoa että sisään päin tulevan tavaran määrä on ainakin täällä saatu hyvin pysäytettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukava huomata, että tähänkin ketjuun tipahtelee hiljakseen viestejä. Minulla on autossa odottamassa muutama kassillinen ja yksi pahvilaatikollinen konttiin vietävää tavaraa. Lapsen pieneksi jäänyttä vaatetta, miehen urheiluvarusteita, astioita ja jokunen vaate. Vielä olisi paljon läpikäytävää, mutta aikaa tavaroiden kanssa rehaamiseen ei oikein löydy. Uutta tavaraa meille on tullut vain lapselle.
Mieskin on alkanut oppia kierrättämään tavaraa tässä vähennysprojektin keskellä!
Ostettiin eilen uudet patakintaat kun edelliset olivat ohentuneet niin että aina poltti kätensä. Kun tulin töistä uudet kintaat olivat laatikossa ja vanhat hävinneet. Mies oli laittanut vanhat kintaat kassiin johon olen kerännyt tekstiilejä henkkamaukalle! Samaan säkkiin laittaa rikkinäiset sukkansakin sen sijaan, että heittäisi ne roskiin! Jippii :)
Pieni asia muille mutta minulle hirmu tärkeä. Olen ottanut hirveästi paineita oikeasta kierrättämisesta tässä vähennyksen keskellä ja nyt alkaa helpottaa kun mieskin on alkanut miettimään kulutustottumuksiaan ja käynyt tavaroitaan läpi...
Vierailija kirjoitti:
Mieskin on alkanut oppia kierrättämään tavaraa tässä vähennysprojektin keskellä!
Ostettiin eilen uudet patakintaat kun edelliset olivat ohentuneet niin että aina poltti kätensä. Kun tulin töistä uudet kintaat olivat laatikossa ja vanhat hävinneet. Mies oli laittanut vanhat kintaat kassiin johon olen kerännyt tekstiilejä henkkamaukalle! Samaan säkkiin laittaa rikkinäiset sukkansakin sen sijaan, että heittäisi ne roskiin! Jippii :)
Pieni asia muille mutta minulle hirmu tärkeä. Olen ottanut hirveästi paineita oikeasta kierrättämisesta tässä vähennyksen keskellä ja nyt alkaa helpottaa kun mieskin on alkanut miettimään kulutustottumuksiaan ja käynyt tavaroitaan läpi...
On ihan mahtavaa, että näitä tekstiilijätteen keräyksiä on ilmestynyt useampaankin kauppaan. Juuri toissapäivänä kävin nakkaamassa yhden pussillisen rikkinäisiä vaatteita. Vielä kun organisoitaisiin joku keräys muullekin muoville kuin kierrätyspulloille, esim. Pesuaineiden pullot, leikkelepaketit jne. Ei ehkä tavaran vähentämisen kannalta keskeinen lisäys, mutta kierrätykseen liittyen ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin on alkanut oppia kierrättämään tavaraa tässä vähennysprojektin keskellä!
Ostettiin eilen uudet patakintaat kun edelliset olivat ohentuneet niin että aina poltti kätensä. Kun tulin töistä uudet kintaat olivat laatikossa ja vanhat hävinneet. Mies oli laittanut vanhat kintaat kassiin johon olen kerännyt tekstiilejä henkkamaukalle! Samaan säkkiin laittaa rikkinäiset sukkansakin sen sijaan, että heittäisi ne roskiin! Jippii :)
Pieni asia muille mutta minulle hirmu tärkeä. Olen ottanut hirveästi paineita oikeasta kierrättämisesta tässä vähennyksen keskellä ja nyt alkaa helpottaa kun mieskin on alkanut miettimään kulutustottumuksiaan ja käynyt tavaroitaan läpi...
On ihan mahtavaa, että näitä tekstiilijätteen keräyksiä on ilmestynyt useampaankin kauppaan. Juuri toissapäivänä kävin nakkaamassa yhden pussillisen rikkinäisiä vaatteita. Vielä kun organisoitaisiin joku keräys muullekin muoville kuin kierrätyspulloille, esim. Pesuaineiden pullot, leikkelepaketit jne. Ei ehkä tavaran vähentämisen kannalta keskeinen lisäys, mutta kierrätykseen liittyen ;)
Pesuainepakkauksille ja leikkeleroskille on jo oma keräyksensä nimeltään energiajäte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin on alkanut oppia kierrättämään tavaraa tässä vähennysprojektin keskellä!
Ostettiin eilen uudet patakintaat kun edelliset olivat ohentuneet niin että aina poltti kätensä. Kun tulin töistä uudet kintaat olivat laatikossa ja vanhat hävinneet. Mies oli laittanut vanhat kintaat kassiin johon olen kerännyt tekstiilejä henkkamaukalle! Samaan säkkiin laittaa rikkinäiset sukkansakin sen sijaan, että heittäisi ne roskiin! Jippii :)
Pieni asia muille mutta minulle hirmu tärkeä. Olen ottanut hirveästi paineita oikeasta kierrättämisesta tässä vähennyksen keskellä ja nyt alkaa helpottaa kun mieskin on alkanut miettimään kulutustottumuksiaan ja käynyt tavaroitaan läpi...
On ihan mahtavaa, että näitä tekstiilijätteen keräyksiä on ilmestynyt useampaankin kauppaan. Juuri toissapäivänä kävin nakkaamassa yhden pussillisen rikkinäisiä vaatteita. Vielä kun organisoitaisiin joku keräys muullekin muoville kuin kierrätyspulloille, esim. Pesuaineiden pullot, leikkelepaketit jne. Ei ehkä tavaran vähentämisen kannalta keskeinen lisäys, mutta kierrätykseen liittyen ;)
Pesuainepakkauksille ja leikkeleroskille on jo oma keräyksensä nimeltään energiajäte.
Joillakin paikkakunnilla juu. Poltto voi olla parempi kuin penkka, mutta välivaihe sekin. Pitkällä tähtäimellä parasta olisi saada materiaalit kiertoon.
Minä kävin hiljan raivaamassa häkkikomeromme periaatteella "jos et ole tarvinnut sitä kahteen vuoteen, et takuulla tarvitsekaan". Poikkeuksena sukset, teltat, makuupussit ja pyöränkuljetusteline autoon.
Komeroon jäi 1/3 siitä, mitä siellä oli. Eli lähti läjä vaatetta, mattoja, kirjoja, negatiiveja, koulupapereita- ja kirjoja--kaikkea, mitä ei oikeasti tarvitse. Sen sijaan mun 70-80-luvun älppäreitä en raskinut hävittää. Olisikohan hyväkuntoisilla LP levyillä kuten Eurytmicsillä, Bruce Springteenillä, J. Karjalaisella, Pet Shop Boysilla ja Whitney Houstonilla jotain rahallista arvoa...? Oli siellä faijan Bob Dylanit ja Hurriganesitkin.
Säästättekö kuitenkin muutamia leluja muistoksi? Minusta oli aikuisena ihana löytää lapsuuden nukkeja ja pehmoleluja äitin varastosta, ja nyt ne ovat omassa varastossa mahdollista tulevaa lasta varten :)