Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19910)
Oho, nyt se on luettu, koko ketju! Jotenkin haikeaa, aina oli jotain, mihin palata. Melkoinen aikamatka myös, oli hauskaa, kun vuosia sitten kirjoitelleet tulivat päivittämään kuulumisiaan, ja minä olin syventynyt heidän tilanteisiinsa vain muutama viikko sitten.
Kiitos kaikille kirjoittaneille, silmäni ovat avautuneet huomaamaan oman "tavarasuhteeni". Muutimme muutama vuosi sitten vanhaan, isoon taloon, josta emme aio koskaan lähteä, ellei nyt sitten mummona väistetä nuorempien tieltä, jos heillä on kiinnostusta tähän tulla. Siihen on kuitenkin aikaa vielä noin 30 vuotta, että kovin tarkkoja suunnitelmia ei kannata tehdä. :D
Tähän mennessä olen vain yrittänyt saada kaiken järjestykseen, ja ihmetellyt, kuinka vaikeaa se on. Ymmärsin tämän ketjun myötä, että omistan paljon kaikkea turhaa. Oli myös lohduttavaa, etten kuitenkaan olen "pahimmasta päästä", sillä en ole juurikaan ostanut muuta kuin lastenvaatteita. Kyllä sitä vaan on ilmaiseksikin kannettu sisään. :D Nyt olen vähitellen laittanut asioita pois ja opetellut muitakin siivousrutiineita, ja kas ihmettä! Meillä alkaa olla siistiä! Vielä on matkaa, mutta ei ahdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olette ratkaisseet tilanteita joissa haluaisitte vähentävää tavaraa mutta muut perheenjäsenet keräävät sitä lisää tai heitä ei kiinnosta? Pahin yhdistelmä on tietysti silloin kun toinen haluaa minimalismia ja toinen maxinalismia mutta entäpä näissä tilanteissa joissa projektille ei vaan tule tukea yhtään ja muuta vain levittävät tavaroitaan ja sotkevat?
Vierailija kirjoitti:
Miten olette ratkaisseet tilanteita joissa haluaisitte vähentävää tavaraa mutta muut perheenjäsenet keräävät sitä lisää tai heitä ei kiinnosta? Pahin yhdistelmä on tietysti silloin kun toinen haluaa minimalismia ja toinen maxinalismia mutta entäpä näissä tilanteissa joissa projektille ei vaan tule tukea yhtään ja muuta vain levittävät tavaroitaan ja sotkevat?
Jokaisella on omat paikkansa tavaroille ja sen romun pitää mahtua sinne. Yleiset tilat pidetään siinä kunnossa, että ne on helppo siivota, joten niihin ei voi kasata ylimääräistä tavaraa.
Pahinpien tapausten kanssa tämä saattaa vaatia tarkkaakin määrittelyä sen suhteen, mikä on yhteistä tilaa ja mikä on kenenkin omaa, mutta sitten se tehdään niin tarkasti kuin on tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Miten olette ratkaisseet tilanteita joissa haluaisitte vähentävää tavaraa mutta muut perheenjäsenet keräävät sitä lisää tai heitä ei kiinnosta? Pahin yhdistelmä on tietysti silloin kun toinen haluaa minimalismia ja toinen maxinalismia mutta entäpä näissä tilanteissa joissa projektille ei vaan tule tukea yhtään ja muuta vain levittävät tavaroitaan ja sotkevat?
Aika monessa oppaassa (esim. nyt Konmarissa) on tiukka perusperiaate, että muiden tavaroihin ei kosketa. Eli omaa tavaravuorta vain perataan ja järjestetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olette ratkaisseet tilanteita joissa haluaisitte vähentävää tavaraa mutta muut perheenjäsenet keräävät sitä lisää tai heitä ei kiinnosta? Pahin yhdistelmä on tietysti silloin kun toinen haluaa minimalismia ja toinen maxinalismia mutta entäpä näissä tilanteissa joissa projektille ei vaan tule tukea yhtään ja muuta vain levittävät tavaroitaan ja sotkevat?
Aika monessa oppaassa (esim. nyt Konmarissa) on tiukka perusperiaate, että muiden tavaroihin ei kosketa. Eli omaa tavaravuorta vain perataan ja järjestetään.
No tietysti sillä se on rikollista tai ainakin moraalisesti väärin hävittää toisten omaisuutta mutta ei sillä tavalla kyllä myöskään pääse mihinkään lopputulokseen, se on varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Muiden tavaroihin ei kosketa" ei kuitenkaan varmaan tarkoita, etteikö niiden säilytyksestä voi neuvotella. Ostaa vaikka sitten niitä parjattuja ja kiitettyjä laatikoita, ja pakkaa/pakkauttaa tavaraa niihin.
Ehkä liian tavaran säilöjilläkin silmät avautuvat, kun yleiset tilat ja esim. äidin vaatekaappi on siisti ja avara, mutta sitten oma työhuone on lattiasta kattoon täynnä tavaraa. Varasto ja sen sellaiset voidaan puolittaa tai jakaa muulla tavoin. Jos taas hamstraajaa eivät omat tavarat haittaa, niin minimalisti pistää vaan aina oven kiinni ohi mennessään.
Kävin eilen Tokmannilla. Siellä vaaleansininen mariskooli oli tarjouksessa noin 15€. Joten ei tosiaan voi käytetystä odottaa montaa kymppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muita joilla tavaroiden karsiminen on aiheuttanut ketjureaktion? Ensin ajattelin vain lukaista läpi KonMarin kun sitä niin hehkutettiin. Karsimisvaihetta kesti noin kolme vuotta, sillä etenin hitaasti ja välillä oli pitkiäkin taukoja. Ajan myötä tähän matkaan on kuitenkin tullut mukaan lisää sävyjä. Olen vähentänyt ja yksinkertaistanut elämääni monilla muillakin tavoin kuin vain tavaraa vähentämällä. Esimerkiksi kosmetiikkaa käytän vain murto-osan aikaisempaan verrattuna. Samoin olen karsinut netissä jakamiani tietoja ja vähentänyt sovelluksia ja niissä viettämääni aikaa. Tällä hetkellä kiinnostaa erityisesti nollahukka (zero waste) ja henkinen hyvinvointi (netin käyttöä rajoittamalla olen saanut päiviini lisää aikaa, jonka käytän lukemiseen ja meditointiin).
Vähemmän on enemmän niin monella elämän osa-alueella. Huomaan päivittäin, että olen tyytyväinen elämääni juuri näin. En enää haikaile sitä, tätä ja tuota.
Ne pitää säilyttää jos tarvii joskus . Osa jää lapsille muistoksi . Tähän kuolette joku päivä . Osaa voi käyttää nyt osaa myöhemmin osan voi antaa sukulaisille muistoksi tai lahjaksi tai tuleville lapsen lapsille .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen Tokmannilla. Siellä vaaleansininen mariskooli oli tarjouksessa noin 15€. Joten ei tosiaan voi käytetystä odottaa montaa kymppiä.
Juuri ilmestyneessä Me naisten artikkelissa todetaan näin:
"Erikoisempi – esimerkiksi mattapintainen tai opaalivärinen – mariskooli menee yleensä nopeasti kaupaksi. Myös 60-luvun mariskoolit löytävät ostajansa, varsinkin, jos väri on Ametisti, kerrotaan Iittala/Arabia/Kotimainen lasi -ryhmästä."
Noita 60-luvun mariskooleja liikkuu vain muutamia vuodessa.
Pidän kirpparipöytää, vaatteet hinnoiteltu eurosta kahdeksaan euroon. Astiat 50 sentistä kymmeneen euroon. Eivät liiku yhtään. No, jos omilleen pääsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin ylpeä siitä, että minulla on vain 30 paria kenkiä! Ennen niitä oli aivan liikaa. Tässäkin on vielä karsittavaa. StyleBook-appini mukaan:
- talvitennarit (conssit)
- kesäiset kiilakorkosandaalit, huippukorkeat
- mary janet
- vagabondin talvisaappaat, matalat
- talvimaiharit
- mummokuomat :)
- kiilakorkotalvisaappaat
- vagabondin talvisaappaat koroilla
- "mummo ankan" kengät, ruskeat nahkasaapikkaat
- pitkävartiset mokkasaappaat
- sadekengät (ei varsinaiset kumpparit)
- lenkkarit
- toiset lenkkarit
- conssit
- toiset conssit
- mustat koristeelliset kesämaiharit
- kolmannet lenkkarit
- paljasjalkakengät
- slip on kesätennarit
- vagabondin nahkaiset kävelykengät
- ballerinat
- vähän erilaiset ballerinat
- nahkaiset gladiaattorisandaalit
- varvassandaalit
- kesäiset sandaalit
- ja vielä yhdet kesäsandaalit
- mustat korkokengät (hieman liian korkeat)
- kesäisest kiilakorkosandaalit (toiset siis)
- punaiset juhlakengät
- vaaleanpunaiset juhlakengät
Näistä voisin laittaa pois ainakin maryjanet, toiset kesäkiilakoroista, pitkät mokkasaappaat, yhdet conssit ja sitten haluaisin vaihtaa matalammat peruskorkkarit noiden huippukorkeiden tilalle. En käytä niitä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenkä ei tiedä, että onko sitä käytetty viimeksi eilen vai toissapäivänä, jos ei ole kastunut ja vaadi kuivumista.
Toki kengän käyttöaika on ajallisesti pidempi, jos sitä käytetään harvemmin. Yksi pari kenkiä kestää joka päiväisessä käytössä kolme vuotta, joka toinen päivä käytettynä kuusi vuotta. Kyse ei ole siitä, että kuusi vuotta kestävä kenkä olisi ollut jotenkin parempi, paremmin hoidettu tai palautuneempi kenkä.
Pitääköhän tämä paikkaansa? On sanottu, että ne kaksi kengäparia vuorotellen käytettynä kestää kauemmin kuin ensin yksien kenkien käytöikä ja sitten toisten. Eli esimerkkisi mukaisesti kaksi yhtäaikaista kenkäparia kestäisi kauemmin kuin kuusi vuotta.
Vaikkei kenkä varsinaisesti kastuisikaan, se kostuu kuitenkin kun jalka hikoaa. Eikä kuivu hetkessä. Levätessään kenkä kuivuu kunnolla, ja "asettuu".
Yritin etsiä tälle tieteellistä näyttöä, mutta ainakaan pikaisella hakemisella en löytänyt.
En kuitenkaan kovin herkästi lähtisi suoranaisesti kenkien määrästä vähentämään, ellei nyt ihan oikeasti ole ihan älytöntä määrää kenkiä, lukuisia kenkiä samaan tarkoitukseen.
"Kengät tarvitsevat lepoa jo 4 tunnin käytön jälkeen" https://yle.fi/uutiset/3-10190962
Kenkiin kannattaa laittaa heti pohjalliset, jotka imevät hikeä ja kosteutta ja kengät pysyvät kuivina ja raikkaina. Huomioikaa myös se, onko kenkä nahkaa vai jotain muuta. Keinonahkaa ei tarvitse lepuutella. Nahkakengät kannattaa huoltaa ja kaikki kengät suojata suihkeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jo ihan huonekaluja liikaa. Otan esimerkiksi olohuoneemme, jossa on noin 20 neliötä tilaa. Siellä on:
takka
kulmasohva
sohvapöytä
tv-taso
kulmakaappi
30-luvun lipasto
Singerin vanha ompelukone
isoisoisän antiikkinen leluaatikko 1910-luvulta
kaksi senkkiä 30-luvulta
Ikean lipasto
Astiakaappi
Kapea 2m korkea kaappi Ikeasta
Kaksiovinen astiakaappi (osa 2., ei sama kuin tuo aiempi)
30-luvun matalahko kirjahylly (näitä on kaksi kappaletta)
Mä siis NIIIIIN kadehdin ja ihailen niitä pääasiassa kai nuorempia aikuisia (alle 40v) joilla on olkkarissa tyyliin sohva, tv-taso, sohvapöytä ja sit joku vehka nurkassa. Aijjettä! Sellasen tahtoisin! Mut en tiedä mihin laittaisin nää kaikki omat antiikkiromut...
Heti herää kysymys, mihin tarkoitukseen Ikean lipasto ja kaappi ovat, kun on niin monta muutakin kaappia/senkkiä/lipastoa?
Nauratti tuo loppukappale. T. N 31, jolla juuri nuo huonekalut plus matala kirjahylly (niin ja vehkoja on kahdessa eri nurkassa)
Veikkaisin, että antiikkiset perintökamat ovat enemmän koristeita kuin käyttöhuonekaluja? Itselläkin on vanha kaappi 1900-luvun alusta olkkarissa, koska se kaappi on niin ihana vaikka se ei ole ollenkaan hyvä tavaran säilyttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin laittaisitte myyntiin mariskoolit? Luulen että noista voisi jotain rahaa saada. Ostaako joku astiakauppa tms könttänä niitä?
Laittaisin Toriin.
Tori olisi varmaan tehokas, mutta arvelluttaa osaanko hinnoitella niitä. Olen ymmärtänyt että jotkut värit ovat paljon arvokkaampia kuin toiset, mutta mistä minä tiedän onko sävyn nimi turkoosi vai vedenvihreä? Siksi kiinnostaisi vaan viedä ne jonnekin myymälään.
Kokeile myydä pakettina. Kuvaile tarkkaan värit ja epävarmojen kohdalle kirjoita esim. "arvelen tämän olevan joko turkoosi tai vedenvihreä". Ota useita kuvia eri valoissa ja niin että kaikki näkyvät. Asiantuntija osaa katsoa värit siitä. Laita ensin reilusti hintaa, jos ei mene sillä, tiputa alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen Tokmannilla. Siellä vaaleansininen mariskooli oli tarjouksessa noin 15€. Joten ei tosiaan voi käytetystä odottaa montaa kymppiä.
Juuri ilmestyneessä Me naisten artikkelissa todetaan näin:
"Erikoisempi – esimerkiksi mattapintainen tai opaalivärinen – mariskooli menee yleensä nopeasti kaupaksi. Myös 60-luvun mariskoolit löytävät ostajansa, varsinkin, jos väri on Ametisti, kerrotaan Iittala/Arabia/Kotimainen lasi -ryhmästä."Noita 60-luvun mariskooleja liikkuu vain muutamia vuodessa.
Samoin punainen mariskooli on arvokkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jo ihan huonekaluja liikaa. Otan esimerkiksi olohuoneemme, jossa on noin 20 neliötä tilaa. Siellä on:
takka
kulmasohva
sohvapöytä
tv-taso
kulmakaappi
30-luvun lipasto
Singerin vanha ompelukone
isoisoisän antiikkinen leluaatikko 1910-luvulta
kaksi senkkiä 30-luvulta
Ikean lipasto
Astiakaappi
Kapea 2m korkea kaappi Ikeasta
Kaksiovinen astiakaappi (osa 2., ei sama kuin tuo aiempi)
30-luvun matalahko kirjahylly (näitä on kaksi kappaletta)
Mä siis NIIIIIN kadehdin ja ihailen niitä pääasiassa kai nuorempia aikuisia (alle 40v) joilla on olkkarissa tyyliin sohva, tv-taso, sohvapöytä ja sit joku vehka nurkassa. Aijjettä! Sellasen tahtoisin! Mut en tiedä mihin laittaisin nää kaikki omat antiikkiromut...
Heti herää kysymys, mihin tarkoitukseen Ikean lipasto ja kaappi ovat, kun on niin monta muutakin kaappia/senkkiä/lipastoa?
Nauratti tuo loppukappale. T. N 31, jolla juuri nuo huonekalut plus matala kirjahylly (niin ja vehkoja on kahdessa eri nurkassa)
Veikkaisin, että antiikkiset perintökamat ovat enemmän koristeita kuin käyttöhuonekaluja? Itselläkin on vanha kaappi 1900-luvun alusta olkkarissa, koska se kaappi on niin ihana vaikka se ei ole ollenkaan hyvä tavaran säilyttämiseen.
Kohtuus kaikessa, se yksi voi olla koristeena tai vaikka pientavaran säilytyksessä samalla, mutta tuossa yhdessä 20 neliön huoneessa on 10 kpl säilytykseen tarkoitettua huonekalua. Kulmakaappi, lipasto, lelulaatikko, senkki, toinen senkki, toinen lipasto, astiakaappi, korkea kaappi, toinen astiakaappi, kirjahylly, (+ehkä tv-tasokin voi olla säilytystilaa samalla). Sitten vielä kulmasohvat ja muut huonekalut lisäksi!
Eihän tuosta määrästä erotu mikään kaunis ja ihana koriste!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jo ihan huonekaluja liikaa. Otan esimerkiksi olohuoneemme, jossa on noin 20 neliötä tilaa. Siellä on:
takka
kulmasohva
sohvapöytä
tv-taso
kulmakaappi
30-luvun lipasto
Singerin vanha ompelukone
isoisoisän antiikkinen leluaatikko 1910-luvulta
kaksi senkkiä 30-luvulta
Ikean lipasto
Astiakaappi
Kapea 2m korkea kaappi Ikeasta
Kaksiovinen astiakaappi (osa 2., ei sama kuin tuo aiempi)
30-luvun matalahko kirjahylly (näitä on kaksi kappaletta)
Mä siis NIIIIIN kadehdin ja ihailen niitä pääasiassa kai nuorempia aikuisia (alle 40v) joilla on olkkarissa tyyliin sohva, tv-taso, sohvapöytä ja sit joku vehka nurkassa. Aijjettä! Sellasen tahtoisin! Mut en tiedä mihin laittaisin nää kaikki omat antiikkiromut...
Mitä noissa kaikissa kaapeissa on? Onko ne kaikki sellaista tavara, mitä haluat säilyttää ja on tarpeen tai tärkeitä? Entä nuo kaikki kaapit itsessään, olisitko valmis luopumaan niistä? Ei antiikkiromuja tarvitse säilyttää vain koska ovat antiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Miten olette ratkaisseet tilanteita joissa haluaisitte vähentävää tavaraa mutta muut perheenjäsenet keräävät sitä lisää tai heitä ei kiinnosta? Pahin yhdistelmä on tietysti silloin kun toinen haluaa minimalismia ja toinen maxinalismia mutta entäpä näissä tilanteissa joissa projektille ei vaan tule tukea yhtään ja muuta vain levittävät tavaroitaan ja sotkevat?
Sisustuksesta sovittiin yhdessä ja kun se on ok, niin sovittiin, mikä kaappi/laatikko on kenenkin. Meillä toki minä olen enemmän sisustusihminen, niin sain päättää enemmän, mutta jos muu perhe haluaa osallistua, niin yhdessä sovitaan.
Jokainen saa täyttää omat tilansa, niin kuin haluaa. Lapset omat huoneensa ja mies autotallin, varastot ja ullakot, sekä oman osuutensa yleisten tilojen kaapeista. Tästä varmaan arvaat, kuka meillä ei ole minimalisti :D
Meillä se joka siivoaa, eli yleensä minä, saa heittää pois kaikki tavarat mitkä ei ole paikoillaan. Käytännössä, jos joku joskus jää epähuomiossa johonkin, vien sen paikoilleen, mutta jos tavarat alkavat vallata kotia, muistutan perhettä säännöstä ja kerron siivoavani huomenna. Yleensä sen jälkeen olohuohone, makuuhuone, keittiö ja ruokailutila tyhjenevät turhasta rojusta hyvin äkkiä.
Mutta tärkeintä oli yhdessä sopia miltä yleiset tilat pitää näyttää ja sopia missä kukakin saa säilyttää tavaroitaan. Kompromissejä pitää molemmin puolin tehdä.
Samoin autan miestä usein siivoamaan noita varastoja sun muita tiloja. Pikkuhiljaa hänkin suostuu joistain turhista tavaroista luopumaan. Loogisilla kysymyksillä pääsee usein etäänpäin ilman riitaa: mihin tämä mahtuu? Mihin tätä tarvitaan? Koska viimeksi olet käyttänyt? Koska aiot tehdä sen projektin, johon tähän tarvitset? Ja omilla organisointi kyvyillä järjestää tavaroita fiksusti, niin toinen näkee, että hänellä on 12 vasaraa, kun aiemmin ne oli sekaisin eri varastoissa ja hukassa. Muista myös, että toisella on tunneside omiin tavaroihinsa ja luopuminen voi olla hankalaa, eikä varsinkaan paljosta kerralla.
Miksi tälle alapeukkuja? Mikä olisi sitten oikea hinta? Kukaan kuitenkaan tunnista tai arvosta niitä erikoisempia värejä. Itse maksan korkeintaan kympin mariskoolista.