Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19889)
3521/19889
|
12.01.2020 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Huonosti maksetaan kirjoista. Kyselin useammasta divarista (Tampereella) ja ihan joistain olisivat jotain todella pientä maksaneet. Kirpparilla osa menee, jos laittaa hinnaksi 1-2 euroa, mutta tuohon rahaan nähden kirjoissa on kova roudaaminen. Eli kirjaston kierrätyspisteeseen toisten iloksi!
Kun aloittaa ja näkee, miten tulee lisää tilaa ja parempi järjestys, löytää paremmin tarvitsemansa ja on helpompi siivota, kannustaa se lisää jatkamaan urakkaa!
No entä kun se kirjastokaan ei ota? Kirjoja lähemmäs sata, ja kirjasto ei ottanut eikä divari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti maksetaan kirjoista. Kyselin useammasta divarista (Tampereella) ja ihan joistain olisivat jotain todella pientä maksaneet. Kirpparilla osa menee, jos laittaa hinnaksi 1-2 euroa, mutta tuohon rahaan nähden kirjoissa on kova roudaaminen. Eli kirjaston kierrätyspisteeseen toisten iloksi!
Kun aloittaa ja näkee, miten tulee lisää tilaa ja parempi järjestys, löytää paremmin tarvitsemansa ja on helpompi siivota, kannustaa se lisää jatkamaan urakkaa!
No entä kun se kirjastokaan ei ota? Kirjoja lähemmäs sata, ja kirjasto ei ottanut eikä divari.
Riippuu mitä kirjoja, mutta jos ovat kirjakerhojen tai valittujen palojen, niin voi olla osoite roskis.
Kannet revitään sekajätteeseen ja sivut paperinkeräykseen.
Mikäli parempia kirjoja, niin kysy paikallisilta hyväntekeväisyyteen suuntautuneita kirpputoreilta.
Meillä alkoi kaikki lakanat tulemaan tiensä päähän.
Kysyin äidiltäni löytyykö heiltä jotain perintöjä.
Sain ison Ikean kassillisen vanhoja pellavapyyhkeitä ja liian kapeita lakanoita.
Värjäsin kaikki vaaleansinisiksi. Lakanat ompelin ohteen pituussuunnasta ja niistä tuli aluslakana. Tein vielä reunoihin taitoksen ja laitoin kiristysnauhan. Toimii.
Käsipyyhkeissä oli taiteilemista. Yli 30 käsipyyhettä meni, sain ommeltua tuplapussilakanan ja 4 tyynyliinaa.
Aikaa meni vkonloppu. Jouluna oli aikaa.
Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja kuulemma vintiltä löytyy lisää. Teen syksyllä toisen setin tummansinisenä. Tai heti, kun setin saan.
Nämä on käytössä ikuisia.
Mulla on jonkinlainen kriisi meneillään elämässä, syistä joista en nyt enempää kirjoita. Joka tapauksessa materia on menettänyt merkityksensä mun elämässä. Haluan vaan eroon ihan kaikesta turhasta, jopa esineistä joita olen joskus hartaudella keräillyt ja rakastanut. Olen hankkiutunut eroon sadoista tavaroista tammikuun aikana. Osan olen lahjoittanut, osa mennyt siskolle ja jotain roskiin. Pitää toivoa, ettei ala kaduttamaan jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on jonkinlainen kriisi meneillään elämässä, syistä joista en nyt enempää kirjoita. Joka tapauksessa materia on menettänyt merkityksensä mun elämässä. Haluan vaan eroon ihan kaikesta turhasta, jopa esineistä joita olen joskus hartaudella keräillyt ja rakastanut. Olen hankkiutunut eroon sadoista tavaroista tammikuun aikana. Osan olen lahjoittanut, osa mennyt siskolle ja jotain roskiin. Pitää toivoa, ettei ala kaduttamaan jossain vaiheessa.
Olen hankkiutunut eroon n. 70% tavaroistani ja vain yhden kierrättäminen harmittaa, mutta sen takia kun sukulaisella olisikin ollut käyttöä. Yllättäen 10 vuotta varastossa lojuneelle itse tehdylle rahille olisi ollut käyttöä kaksi kuukautta sen jälkeen, kun vein sen kaatopaikalle. Mutta olkoon. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään meni lastenvaunut ja kaksi isoa Ikea-kassillista tavaraa kirpparille. Toivottavasti edes osa menee kaupaksi. 😬 Kippaan vaatteet hyväntekeväisyyteen, jos kukaan ei osta niitä. Kunhan saan omista nurkista nyt tätä ylimääräistä tavaraa pois, se on tärkeintä!
Meillä on muutto edessä. Tänään haettiin vanha sohva ja peilikaappi. Sain 80 e rahaa ja vähemmän kantamista uuteen kotiin.
Innoissaan !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on muutto edessä. Tänään haettiin vanha sohva ja peilikaappi. Sain 80 e rahaa ja vähemmän kantamista uuteen kotiin.
Innoissaan !
Tämä on parasta muutossa! Myin itsekin paljon huonekaluja FB-kirppisten kautta. Maineestaan huolimatta valtaosa kaupoista meni erinomaisesti ja hyvä mieli jäi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa ainakin on helppoa kierrättää ehjää ja käyttökelpoista viemällä ne rappuun ja päälle lappu "saa ottaa". Olen aina ajatellut, että vien loput kierrätykseen, mutta ei ole koskaan ollut mitään jäljellä 😄
Eikös tuo ole jo paloturvallisuusriski ja kiellettyä? Ja mitä jos kaikki alkaisi tehdä niin?
Muutonkin aikana saa hetkellisesti jättää tavaraa rappukäytävään, jo pelkästään siitä syystä, että muuttoautoa ei tarvitse pitää pitkään oven edessä. En näe eroa miksei kierrätystavaraa saa hetkeksi jättää. Tuskin ne siellä päiväkausia lojuu.
Älkää pliis käyttäkö rappukäytävää tai jätekatosta kierrätyskeskuksena.
Meidänkin rappuun on pesiytynyt tuo tapa jättää tavaroita rappukäytävään. Siellä ne ovat aina koskematta päiväkausia, kunnes minä kiikutan roskiin. Todella epäsiistin näköistä ja paloturvallisuusriski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa ainakin on helppoa kierrättää ehjää ja käyttökelpoista viemällä ne rappuun ja päälle lappu "saa ottaa". Olen aina ajatellut, että vien loput kierrätykseen, mutta ei ole koskaan ollut mitään jäljellä 😄
Eikös tuo ole jo paloturvallisuusriski ja kiellettyä? Ja mitä jos kaikki alkaisi tehdä niin?
Muutonkin aikana saa hetkellisesti jättää tavaraa rappukäytävään, jo pelkästään siitä syystä, että muuttoautoa ei tarvitse pitää pitkään oven edessä. En näe eroa miksei kierrätystavaraa saa hetkeksi jättää. Tuskin ne siellä päiväkausia lojuu.
Älkää pliis käyttäkö rappukäytävää tai jätekatosta kierrätyskeskuksena.
Meidänkin rappuun on pesiytynyt tuo tapa jättää tavaroita rappukäytävään. Siellä ne ovat aina koskematta päiväkausia, kunnes minä kiikutan roskiin. Todella epäsiistin näköistä ja paloturvallisuusriski.
Muistan lämmöllä aikaa, kun asuin Hietsun lähellä. Taloyhtiö oli täynnä pieniä asuntoja.
Ja paljon vuokralaisia.
Laitoin ilmoitustaululle minne voi jättää tavaraa, kellarissa ja vintillä oli isot paikat.
Välillä joku sai häädön ja kellariin vaan dumpattiin huonekaluja.
Mulla oli loistavat nokkakärryt, joilla vei vaivattomasti pesukoneenkin.
Keräsin toisten roinat, myin niitä Hietsussa ja sain aina hyvät rahat.
Huonekalut myin torissa. Ja kauppa kävi.
Eron myötä päätin, että uuteen asuntoon muuttaessani en ota sinne niin paljoa tavaraa, ja ihan se fyysinen muutto ja yhteisten tavaroiden jakaminen auttoi asiaa. Olen nyt kaksi vuotta asunut yksin, eikä minulla ole esimerkiksi leivänpaahdinta, astianpesukonetta, kuivausrumpua tai kahvinkeitintä, koska ei ollut varaa ostaa heti kaikkea ja kun huomasin että pärjään ilmankin, en ole myöhemminkään hankkinut.
Siivoaminen ja tavaramäärän hallinta on kyllä jatkuvaa taistelua. Nytkin olin ennen joulua siivonnut ahkerasti, ja sitten lomalla otin rennosti pari viikkoa, missä ajassa alkoi jo muodostua uutta kaaosta kun tuli kaiken maailman lahjat, joulukukat, koristeet, talvivaatteet, omat ostokset jne nurkkiin pyörimään tavallisen sotkun lisäksi. Tuntuu, että koko ajan pitäisi olla käymässä läpi lasten vaatteita, omia kaappeja, askarteluja, posteja, kierrätystä, jääkaapin sisältöä jne jne.
Ei siinä oikein muu auta kuin käydä yksi asia kerrallaan läpi tavaraa. Olen jo saanut kylpyhuoneen hyvälle mallille, kosmetiikkaa en enää osta muuten kuin vanhan tuotteen loppuessa ja kylppäri on ihan helppo siivota nyt. Keittiö myös hyvällä mallilla, siellä on helposti saatavilla ne astiat ja ruoanlaittovälineet, joita tulee käytettyä päivittäin. Lastenhuone on se vihoviimeinen kaaoksen saareke, jota en oikein ikinä saa oikeasti siistiksi, kun tuntuu että uutta tavaraa tulee joka suunnasta eivätkä lapset itse oikein jaksa tai osaa lajitella tavaroitaan. Jos he lelunsa keräävät, kaikki menee samoihin laatikoihin oli se sitten rikkinäistä roskiskamaa, pikkulego, Aku Ankan taskukirja tai pehmolelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yhä liikaa pöytäliinoja joista on yllättävän vaikea luopua kun suurin osa ovat mummoni tekemiä. Eivät ole kuitenkaan ihan minun tyyliä. Olen osan antanut muille sukulaisille. Säästin niistä kuitenkin parhaat kun ei muuta muistoa ole hänestä
..............................................Nuo vanhat tekstiilit on vähän ongelmallisia. Vanhempieni kotia tyhjentäessäni löysin äidin kapiot 50- luvulta. Suurella vaivalla ihanasti kirjotut nimikirjaimet. Ajattelin että otan sitten lakanoikseni, kun niitä ei kukaan ole käyttänyt ja on vain säästelty ja säästelty. Laitoin pesukoneeseen ja silppua tuli. Ei kangas määräänsä kauempaa kestä.
Muistan kyllä äitini ja isoäitini muutenkin vaikka lakanat ja tyynyliinat meni.Minulla on mummini vanhoja pellavalakanoita, jotka äitini ompeli mulle joogamaton "päällyspeitoiksi". Ne ovat varmaan ikuisia.
Itse olen laittanut turhat tavarat tori.fihin annetaan-palstalle. Ei mene kuin pari tuntia ja joku hakee pois ja se fiilis on mahtava!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta käsipyyhettä teillä on per perheenjäsen? Ovatko ne samanlaisia sarjoja?
Nyt tulee kummallista faktaa: meitä on kaksi aikuista mieheni ei halua käyttää käsipyyhettä. Hänellä on yksi iso kylpypyyhe, johon kuivaa myös kädet ja kasvonsa. Minä olen siis ainoa käsipyyhkeen käyttäjä + kylpypyyhe. Isoja pyyhkeitä on n. 8 kpl ja käsipyyhkeitä n. 10. Pidän yhtä pyyhettä myös keittiössä. Isoista pyyhkeistä 2 paria ovat samaa sarjaa keskenään, käsipyyhkeistä n. 6.
Näillä pärjää mainiosti, vähempikin riittäisi. Mutta onpahan mitä napata kun lemmikki oksentaa lattialle tai mehulasi kaatuu.
Vierailija kirjoitti:
Huono idea ottaa ostamisen kriteeriksi HINTA. Vaikka olisikin alessa. Se ei pitäisi olla tärkein ostopäätökseen vaikuttava asia. Mistään Lidlistä ei kyllä kenkiä kannata katsoakaan.
Moni maratoonari kyllä kehuu Lidlin juoksukenkiä, eli niitä en katsoisi ollenkaan halveksuen. Urheiluvaatteet, alushousut, sukat ja leggingsit ovat erinomaista laatua Lidlissä. Olen vertaillut kalliiden leggingsien kestoa - Lidlin pöksyt ovat vahvat ja kestävät vuosia, kalliit hajosivat parissa kuukaudessa eli haaroihin tuli reikä.
Samalla haluaisin hehkuttaa hyviä kotimaisia kenkiä eli Kuomia! Jos olisin ennen tiennyt, että näitä myydään aikuisillekin niin en olisi muuta ostanutkaan. Lämpimät, halvat ja ihanat. Ostin toiset nahkaiset talvikengät ihan Prisman valikoimasta ja nekin ovat hyvät. Jos kaipaan hieman sirompaa niin yli 10 vuotta vanhat Vagabondin nilkkurit ovat kuin uudet.
Hinta ei aina takaa laatua.
Jouluna lahjotin avaamatonta kosmetiikkaa lapullisia vaatteita ja muita vähävaraisille perheille ja lapsille. Kyllä tuli hyvä mieli! =^.^=
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yhä liikaa pöytäliinoja joista on yllättävän vaikea luopua kun suurin osa ovat mummoni tekemiä. Eivät ole kuitenkaan ihan minun tyyliä. Olen osan antanut muille sukulaisille. Säästin niistä kuitenkin parhaat kun ei muuta muistoa ole hänestä ja huomaan niitä katsellessani ajattelevani mummoani. Tulee mieleen eri muistoja hänestä.
Enkä usko että valokuvat liinoista olisi sama asia. Joitakin tunnepitoisia tavaroita tarvitsee myös koskettaa ja nähdä.
Harmittelen sitä ettei minulla itselläni ole tuollaista konkreettista taitoa jolla voisi ilahduttaa jotakuta toista ja että hän muistaisi minut siitä. Ehkä vähän hassu ajatus.. mutta olen niitä ihmisiä jotka ei viihdy valokuvattavana, joten minusta ei jää jälkeen valokuvia eikä paljoa perintöä. Ehkä pitäisi alkaa kerryttää enemmän hyvää mieltä läheisille, että edes siitä muistaisivat sitten kun aika jättää.
Ompele tai teetä pöytäliinoista tyynynpäälliset, näin saat mummosi muiston osaksi arkea paremmin kuin pöytäliinana. Yhdistä vaikka sohvalle pari yksiväristä tyynyä joissa väreinä mummosi pöytäliinan sävyjä, jos pöytäliina on värikäs.
Menettävät arvonsa heti ensimmäisestä saksien kosketuksesta. Ennemmin myisin ne facebookin kirppisryhmissä (useita vanhoille tavaroille ja tekstiileille). Taatusti ostajia löytyy jos ovat ehjiä ja siistejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yhä liikaa pöytäliinoja joista on yllättävän vaikea luopua kun suurin osa ovat mummoni tekemiä. Eivät ole kuitenkaan ihan minun tyyliä. Olen osan antanut muille sukulaisille. Säästin niistä kuitenkin parhaat kun ei muuta muistoa ole hänestä ja huomaan niitä katsellessani ajattelevani mummoani. Tulee mieleen eri muistoja hänestä.
Enkä usko että valokuvat liinoista olisi sama asia. Joitakin tunnepitoisia tavaroita tarvitsee myös koskettaa ja nähdä.
Harmittelen sitä ettei minulla itselläni ole tuollaista konkreettista taitoa jolla voisi ilahduttaa jotakuta toista ja että hän muistaisi minut siitä. Ehkä vähän hassu ajatus.. mutta olen niitä ihmisiä jotka ei viihdy valokuvattavana, joten minusta ei jää jälkeen valokuvia eikä paljoa perintöä. Ehkä pitäisi alkaa kerryttää enemmän hyvää mieltä läheisille, että edes siitä muistaisivat sitten kun aika jättää.
Ompele tai teetä pöytäliinoista tyynynpäälliset, näin saat mummosi muiston osaksi arkea paremmin kuin pöytäliinana. Yhdistä vaikka sohvalle pari yksiväristä tyynyä joissa väreinä mummosi pöytäliinan sävyjä, jos pöytäliina on värikäs.
Menettävät arvonsa heti ensimmäisestä saksien kosketuksesta. Ennemmin myisin ne facebookin kirppisryhmissä (useita vanhoille tavaroille ja tekstiileille). Taatusti ostajia löytyy jos ovat ehjiä ja siistejä.
Mutta jos se arvo onkin siinä muistoarvossa, ei rahallisessa arvossa? Jos kirjoittajalle on tärkeämpää, että mummo on arjessa mukana, vaikka sitten sohvatyynyjen kautta, kuin muutama kymppi tilillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono idea ottaa ostamisen kriteeriksi HINTA. Vaikka olisikin alessa. Se ei pitäisi olla tärkein ostopäätökseen vaikuttava asia. Mistään Lidlistä ei kyllä kenkiä kannata katsoakaan.
Moni maratoonari kyllä kehuu Lidlin juoksukenkiä, eli niitä en katsoisi ollenkaan halveksuen. Urheiluvaatteet, alushousut, sukat ja leggingsit ovat erinomaista laatua Lidlissä. Olen vertaillut kalliiden leggingsien kestoa - Lidlin pöksyt ovat vahvat ja kestävät vuosia, kalliit hajosivat parissa kuukaudessa eli haaroihin tuli reikä.
Samalla haluaisin hehkuttaa hyviä kotimaisia kenkiä eli Kuomia! Jos olisin ennen tiennyt, että näitä myydään aikuisillekin niin en olisi muuta ostanutkaan. Lämpimät, halvat ja ihanat. Ostin toiset nahkaiset talvikengät ihan Prisman valikoimasta ja nekin ovat hyvät. Jos kaipaan hieman sirompaa niin yli 10 vuotta vanhat Vagabondin nilkkurit ovat kuin uudet.
Hinta ei aina takaa laatua.
Ne Lidlin vaatteet ja käyttötavarat mitä olen ostanut on olleet laadukkaamman oloisia kuin monien peruskauppojen (urheiluliikkeet ym).