tavarapaljous :(

Mulla myös tammikuun tavaranvähennyshaaste meneillään. Käyty mm. alusvaatteet läpi, vanhat lähtivät ja jonkin verran kenkiä, joitakin papereita, pari pala- ja lautapeliä, ynnä muuta tarpeetonta.

Hyvä keino karsia! Tuskin joka päivä tästä eteenpäin löytyy päivämäärän mukaista määrää, mutta aina kannattaa etsiä🙂

Vierailija kirjoitti:

Edellinen jatkaa.. Mulla on yläaste-ajan (n. 15v vanhat) luistimet vielä, vähänkäytettynä hyväkuntoiset, aikuisiällä kerran käynyt luistelemassa, vain toteamassa etten osaa. No mut mistä tuli sitte ajatus, ettö se ois rullaluistimilla yhtään sen helpompaa??! Kerran kokeiltu ja siihen jäi =( onneks täältä saa vertaistukea..

Joo.. mä en osaa ommella, mutta 10 vs ajattelin että opettelen, ja ostin ompelukoneen. No käytin sitä alkuun vähän, mutta 8 vuotta se on ollut kaapissa. Viimeksi kun kokeilin, se teki krympyn kankaaseen, onko rikki vai ei, kuka selvittää? 😣 Myynti olisi helpompaa jos tietäisi onko korjauksen tarvetta.. vie jonkin verran tilaa kaapissa ja harmittaa nähdä se.

Minä olen jo vuosia lukenut tätä ketjua ja kirjoitelmatkin, että motivaatio ison talon tyhjennykseen pitäisi löytää.

Olen paljon saanut pois, mutta vielä olisi paljon poistettavaa.

Rahatilanne sen verran huono, että myydä pitää eikä vain lahjoittaa ja jotenkin tuntuu vaikealle tehdä myynti-ilmoitusta. Kirpparipöytää olen pitänyt ja tarkoitus taas varata, mutta huonekaluja olisi jonkun verran ylimääräisiä eikä ne mahdu pöytään.

Se mitä en ymmärrä miten meille tuntuu tulevan lisää kokoajan vaikka olen vuosia ollut ostolakossa olevinani.

Näköjään välillä tulee ostettua niitä "tarpeellisia" joita ei kyllä edes tarvitse. Alennusmyynnistä en ihme kyllä enää kanna tavaraa, kun "halvalla sai"

Tosi erilaisia kenkätarpeita kuulostaa olevan ihmisillä, hauska vertailla!

Kävin tässä taannoin kaikki kenkäni läpi, heitin vanhat ja kuluneet pois, lahjoitin muutamat hienommat korkkarit mitä ei ole tullut juuri käytettyä ja silti jäljelle jäi kymmeniä pareja. Pelkästään urheilukenkiä on jo viisi paria (kahdet sisäpelikengät salille, vaelluskengät, maastojuoksukengät ja icebugit talvilenkkejä varten). Sitten mustat peruskorkkarit arkikäyttöön, juhlavammat toiset, nilkkurit syksyn ja kevään loskakeleille, siistimmät korkkarinilkkurit, kovan pakkassään talvikengät ja kesälle tennarit, ballerinat mekkojen ym kanssa, kesäiset korkkarit, korkkarisandaalit, siistimmät kävelykengät, muutamat vaaleat kesäiset juhlakengät ym. Ja kaikki aktiivisessa käytössä. Erilaisia kesäkenkiä ja korkkareita on paljon koska tykkään kengistä ja on kiva vaihdella vähän erilaisia. Sen sijaan esim. kumppareille en keksisi käyttöä. 

Kengistä kommentoin: nahkakengät kestää paremmin, jos saavat levätä käyttöjen välillä. Siksi minulla on kaksi paria talvikenkiä, joita käytän vuoropäivin. Jos yksi pari kestää x vuotta niin kaksi paria tällä tavoin enemmän kuin 2 kertaa x vuotta. Tietty tämä on ristiriidassa sen kanssa että omistaisin mahdollisimman vähän. Suosittelen myös putsaamaan ja rasvaamaan nahkakenkiä säännöllisesti.

Iittalassa liian hyvät alet, tuli ostettua uusia astioita. Täytynee laittaa vanhoja osa kiertoon.

Tein tavaralistan sukulaisille jotka ostelevat meille tavaroita ilahduttaakseen kielloista huolimatta. Olen antanut heille uukkarina tavaroita takaisin sanoen ettei meillä tilaa. Listassa asiat joita olemme hankkimassa myöhemmin joita voi ostaa mikäli tavaroilla varta vasten haluavat ilahduttaa. Listassa lukee ettei pakko mitään luettelosta ostaa mutta pääasia ettei listan ulkopuolisia asioita meille hanki kysymättä

Vierailija kirjoitti:

Tein tavaralistan sukulaisille jotka ostelevat meille tavaroita ilahduttaakseen kielloista huolimatta. Olen antanut heille uukkarina tavaroita takaisin sanoen ettei meillä tilaa. Listassa asiat joita olemme hankkimassa myöhemmin joita voi ostaa mikäli tavaroilla varta vasten haluavat ilahduttaa. Listassa lukee ettei pakko mitään luettelosta ostaa mutta pääasia ettei listan ulkopuolisia asioita meille hanki kysymättä

Tuo vois ollakin hyvä anopille. On sanottu vuosia ettei aikuisille osteta mitään, niin tämä ostaa omien sanojensa mukaan tarpeellisia joita kaikki käyttää.

No en käytä hänen maulla hankittuja astioita enkä patalappuja, niitä varsinkaan ei edes kulu niin paljon mitä työntää.

Suklaata tulee myös, kun sehän on niin hyvää. No ei kaikista ja syömättä edelleenkin.

Kirpputorille päätyy lahjat nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Iittalassa liian hyvät alet, tuli ostettua uusia astioita. Täytynee laittaa vanhoja osa kiertoon.

Meillä työpaikan kahvihuoneessa tuppaa kipot välillä hajoilemaan. Sinne olen jotain eriparisia tai muuten itseäni miellyttämättömiä vienyt. Sama se mistä kiposta siellä kiireessä sen sumppinsa ryystää.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen jo vuosia lukenut tätä ketjua ja kirjoitelmatkin, että motivaatio ison talon tyhjennykseen pitäisi löytää.

Olen paljon saanut pois, mutta vielä olisi paljon poistettavaa.

Rahatilanne sen verran huono, että myydä pitää eikä vain lahjoittaa ja jotenkin tuntuu vaikealle tehdä myynti-ilmoitusta. Kirpparipöytää olen pitänyt ja tarkoitus taas varata, mutta huonekaluja olisi jonkun verran ylimääräisiä eikä ne mahdu pöytään.

Se mitä en ymmärrä miten meille tuntuu tulevan lisää kokoajan vaikka olen vuosia ollut ostolakossa olevinani.

Näköjään välillä tulee ostettua niitä "tarpeellisia" joita ei kyllä edes tarvitse. Alennusmyynnistä en ihme kyllä enää kanna tavaraa, kun "halvalla sai"

Vähänkäytetty.

Tee vaatepaketteja. 5 samankokoista paitaa yht 10 e jne.

Hirveä työ, kauppa käy ja mitä parasta, kun vaatteet on postitettu, voit lahjoittaa myymättömät.

Huonekalut laita toriin. Kunnon kuvat ja kun laitat monta huonekalua myyntiin yhtä aikaa, voi joku ostaa monta. Ja alueen fb.hen myös.

Aloita heti !

Pidän aika tarkkaa kirjanpitoa. Sain viime vuonna lähes 3000 e tarpeettoman myymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein tavaralistan sukulaisille jotka ostelevat meille tavaroita ilahduttaakseen kielloista huolimatta. Olen antanut heille uukkarina tavaroita takaisin sanoen ettei meillä tilaa. Listassa asiat joita olemme hankkimassa myöhemmin joita voi ostaa mikäli tavaroilla varta vasten haluavat ilahduttaa. Listassa lukee ettei pakko mitään luettelosta ostaa mutta pääasia ettei listan ulkopuolisia asioita meille hanki kysymättä

Tuo vois ollakin hyvä anopille. On sanottu vuosia ettei aikuisille osteta mitään, niin tämä ostaa omien sanojensa mukaan tarpeellisia joita kaikki käyttää.

No en käytä hänen maulla hankittuja astioita enkä patalappuja, niitä varsinkaan ei edes kulu niin paljon mitä työntää.

Suklaata tulee myös, kun sehän on niin hyvää. No ei kaikista ja syömättä edelleenkin.

Kirpputorille päätyy lahjat nykyään.

Ihmettelen aina näitä "anoppi tuo vaikka ollaan sanottu" tarinoita, kiinnostaisi kuulla se toisen osapuolen versio. Eikö anoppi ymmärrä puhetta? Meille kun toi ensimmäisen kerran turhaa rojua, sanoin suoraan että ei me näitä käytetä, otatko lähtiessä mukaasi ja jätin tavaran eteiseen hänen kenkien viereen. Sanoin että jos haluaa jotain tuoda, kysyy etukäteen mitä ja millaista tarvitaan tai halutaan, jotta hänellä ei mene raha hukkaan ja meille ei tule tavaraa jota ei käytetä. Ei ole tuon jälkeen ollut mitään ongelmaa. Saman tein äidilleni ja isälleni jo kun asuin yksin.

Jotku itsekkäät/konrtolloivat anopit ei vaan kykene ymmärtämään tuollaisia kehotuksia. Heille se tavaran antaminen tuottaa sen tyydytyksen, eikä tavaran saajan haluilla/tarpeilla ole mitään väliä. Anoppi nääs omasta mielestään tietää parhaiten mitä kukakin tarvitsee, esim. kaksivuotias 150-senttisen toppahaalarin :D

Täällä myös tammikuun raivaus menossa. Tämä on varmaan nyt 4 tai 5 kierros karsia tavaraa ja nyt näyttää siltä että ne oikeasti turhat lähtee.

Meillä on valtava talo todella vähällä säilytystilalla, silti kaikkea turhaa on säilössä.

Tällä viimeisellä kierroksella olen tajunnut paljon syitä miksi se tavara kertyy.

Minulla on paljon tunnesiteitä tavaraan. Äidin peruja joista tulee mieleen äiti tai lapsuuskoti, omaan ensiasuntoon ostamia tavaroita, lahjaksi saatuja. Nämä on karsiutuneet vasta nyt, pitkän pohdinnan seurauksena olen tajunnut että myös niistä voi luopua, enkä halua että omat lapset aikanaan saa ristikseen tavaroita joita kokee kuulua säilyttää koska se on minun tai mummon tai jotakin.

Toki ne kaikista tärkeimmät säilytän ja otan jopa käyttöön, siten arvostan sitä tavaraa eniten.

Aion myös tänä vuonna olla ostolakossa ja tarpeeseen ostettua jotain joku entinen poistuu.

Olen kerännyt kaikki samat tavarat yhteen paikkaan ja siten pystyn hallitsemaan sen tavaran määrää. Joidenkin tavaroiden kohdalla karsimista on helpottanut se että olen päättänyt että näille on riitettävä tämä yksi laatikko tai hylly.

Meinasin olla ostolakossa koko vuoden, mutta nyt löysin kaupasta pari vaatetta, jotka haluaisin. En ole vuosiin ostanut uutena kaupasta oikeastaan muuta kuin alusvaatteita (kirppikseltä muut) ja silti nuo nyt houkuttaa niin että on vaikea vastustaa. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kysymästä. En ole karsinut, mutta pari kertaa kulkenut läpi alennusmyyntejä kirkuvia kauppoja, enkä ole ostanut mitään, paitsi ruokaa ostoslistan mukaan. Olen ylpeä itsestäni. Hyvää loppiaista vaan kaikille!

Ei vaan ensimmäinen vinkki on liikkua ilman lompakkoa mahdollisimman paljon. Kun rahaa ja kortteja ei ole mukana ei tule ostettua heräteostoksia. Sitten vasta vaikka sitten käteisellä, määrittele jo etukäteen paljonko kaupassa saa rahaa mennä. Sitten opettaa lapset piheiksi ja itsensä vielä pihimmäksi. Vaatteisiin laittaa hintarajat. Housut max. 10€, kengät max. 30€ jne. Silloin on pakko löytää ne vaatteet loppualesta tai Lidlistä.

Ennenkaikkea pyrkii siirtämään sitä ostamista aina vaan eteepäin, kunnes huomaa ettei sitä enää halua tai tarvitse.

Todella huono idea ostaa 30 euron kenkiä. Halvemmaksi tulee ostaa kerran ne laadukkaat kengät, pysyy käyttökelpoisena vuosikausia.

Näinpä. Ostin 3v sitten talvisaappaat alesta, maksoi silti 250e. Vieläkin ihan uuden veroiset, kestää varmasti vähintään 5v yhteensä. Huomattavasti luontoystävällisempää kuin ostella halpoja kenkiä joka vuosi.

Vähintään 5 vuotta kuulostaa melko vähältä. Ostin alesta Hai kumpparit ~20€:lla joskus 8 vuotta sitten ja ovat edelleen muuten kuin uudet mutta valkoiset kohdat värjäytyneet hieman. Meillä on 4 lasta joten paljon on näillä kumppareilla kävelty ja pompittu kurassa. Ostin sitten pari vuotta sitten toiset kumpparit jollain kympillä alesta, sellaiset matalavartisemmat ja tyylikkäämmät kauppareissuille kun sataa. Nämä olivat vain hienostelun vuoksi, uskon että Hait kestävät vielä useita vuosia.

Mä ostin kaikkien parjaamat (aidot) UGG-saappaat talvella 2009 ollessani lukiossa. Käytän niitä aktiivisesti edelleen ja pieniä kulumajälkiä lukuunottamatta ne ovat kuin uudet. (Eli ei tosiaan ole semmoiset linttaanastutut mitä kaikki vihaa :D)

Maksoin niistä jossain alessa 199€ ja ovat olleet joka pennin arvoiset :D

Vierailija kirjoitti:

Jotku itsekkäät/konrtolloivat anopit ei vaan kykene ymmärtämään tuollaisia kehotuksia. Heille se tavaran antaminen tuottaa sen tyydytyksen, eikä tavaran saajan haluilla/tarpeilla ole mitään väliä. Anoppi nääs omasta mielestään tietää parhaiten mitä kukakin tarvitsee, esim. kaksivuotias 150-senttisen toppahaalarin :D

En tarkoita "kehotuksia" vaan suoraa puhetta ja toimintaa. Annat mukaan lähtiessään, sanot että ei tarvita tai haluta tätä, jos ei ota takaisin, lähdet samalla oven avauksella ja anopin nähdessä heität roskiin ja palaat takaisin sisälle. Ei noiden kontrolloivien ihmisten kanssa saa taipua.

Kokemuksia siitä että toinen parisuhteessa on tavarahamsteri jokanei ole valmis luopumaan mistään, ja toinen on minimalistisempi järjestyksen pitäjä?

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksia siitä että toinen parisuhteessa on tavarahamsteri jokanei ole valmis luopumaan mistään, ja toinen on minimalistisempi järjestyksen pitäjä?

Olin itse se hamsteri! Oli varmaan raskasta toiselle. Tarvi lopulta ulkopuolisen herätyksen jotta käsitysteni asiasta muuttui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksia siitä että toinen parisuhteessa on tavarahamsteri jokanei ole valmis luopumaan mistään, ja toinen on minimalistisempi järjestyksen pitäjä?

Olin itse se hamsteri! Oli varmaan raskasta toiselle. Tarvi lopulta ulkopuolisen herätyksen jotta käsitysteni asiasta muuttui.

Sama juttu, mies varmaan kärsinyt kovastikin siitä että lattiatkin pursuneet tavaralaatikoita kun en ole hävittänyt mitään. Nyt olen koettanut muuttaa ajatusmaailmaani ja alkanut hävittämään, esim. 20 vuoden takaisia opiskelupapereita lähti kaksi isoa laatikollista. Hävettää kyllä vähän tämä hamstraus 😳

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yhä liikaa pöytäliinoja joista on yllättävän vaikea luopua kun suurin osa ovat mummoni tekemiä. Eivät ole kuitenkaan ihan minun tyyliä. Olen osan antanut muille sukulaisille. Säästin niistä kuitenkin parhaat kun ei muuta muistoa ole hänestä ja huomaan niitä katsellessani ajattelevani mummoani. Tulee mieleen eri muistoja hänestä.

Enkä usko että valokuvat liinoista olisi sama asia. Joitakin tunnepitoisia tavaroita tarvitsee myös koskettaa ja nähdä.

Harmittelen sitä ettei minulla itselläni ole tuollaista konkreettista taitoa jolla voisi ilahduttaa jotakuta toista ja että hän muistaisi minut siitä. Ehkä vähän hassu ajatus.. mutta olen niitä ihmisiä jotka ei viihdy valokuvattavana, joten minusta ei jää jälkeen valokuvia eikä paljoa perintöä. Ehkä pitäisi alkaa kerryttää enemmän hyvää mieltä läheisille, että edes siitä muistaisivat sitten kun aika jättää.

Ompele tai teetä pöytäliinoista tyynynpäälliset, näin saat mummosi muiston osaksi arkea paremmin kuin pöytäliinana. Yhdistä vaikka sohvalle pari yksiväristä tyynyä joissa väreinä mummosi pöytäliinan sävyjä, jos pöytäliina on värikäs.