Mitä 34-vuotiaan naisen pitäisi olla saavuttanut elämässään?

Minä olen 34v. kahden lapsen äiti, avioliitossa, alempi korkeakoulututkinto ja alan töitä, omistusasunto (puolet vielä pankin tosin).

Onnellisuus lähtee muusta kuin iästä, koulutuksesta ja työstä!!

Suosittelen, että joko päivität vanhan koulutuksesi ajan tasalla tai hankit uuden. Oppisopimuksella saisit heti palkkaakin. Jos kunto kestää, niin raksalla kaivataan naisiakin ja ansiot ovat aika hyvät.

Minulla oli kriisi 29-vuotaiaana.

En ole saanut mitään aikaiseksi.

Sittemmin ymmärsin, ettei koko kysymys ole oleellinen.



Minulla 3 lasta, vasta opiskelen ammattiin. Ei omaisuutta, en kyllä sitä ole halunnutkaan tai energiaa sellaiseen laittanut.

kai sitä vaan haluaisi elää omien ihanteiden mukaisesti, eikä minusta ole edes siihen;-)

Ihmisten saavutuksia ei voi mitata, koska elämäntilanteet vaihtelevat niin paljon ja kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Itse olen 33-vuotias ja suht tyytyväinen elämääni, perhe, talo ja auto on. Ei muuta omaisuutta. Opiskelen uutta ammattia, joten tässä asiassa minuakin voisi joku luuseriksi leimata. Olenhan epäonnistunut uravalinnassani.

kokemuksia takana.

On luuseri jos ei ole kokenut mutään. Esim. on asunut vanhempiensa kanssa maaseudun syrjämökissä näkemättä mitään, kokematta mitään tai edes lukenut mistään mitään.



On saavuttanut jotain jos on elänyt elämää, ollut iloinen, surullinen.

Ottanut selvää asioista, lukemalla,kuuntelemalla miden kokemuksia. Ja jos on itse matkustanut, on se vielä lisä kokemuksiin.

Myös lapsen saaminen on saavutus. Olet myös kouluttautunut johinkin, sekin on saavutus. Muistatko vielä kun valmistyit? Eikö tuntunutkin, että on saavuttanut jonkun etapin?

Varmasti, koska olet yh, sinulla on myös monta sellaista kokemusta elämässä, mitä ihan joja tavis rouvalla ei ole.

Kaikki kokemukset on saavutuksia elämässä.

joka on hankittu elämänkokemuksen myötä. Viisautta, malttia, omien tunteittensa tunnistamista.

Jonkunlainen ammatillinen koulutus.

Nähnyt maailmaa enemmänkin kuin kanarian saaret ja tukholma.

Perhe, ainakin aluillaan. Toisin sanoen parisuhde ja ainakin yksi lapsi " jo" .

Lisäksi auto maksettuna ja osa omasta asunnostakin.



Ja tämä oli minun mielipiteeni !!



Jokainen taplaa tyylillään, eikä se kenestäkään huonompaa tai parempaa tee.



Kunhan elämä on rehellisellä pohjalla.

Mulla on:

* Ihana perhe, johon kuuluu mies ja 9v lapsi (hän on onnenkantamoinen, toista emme ikinä saaneet)

* Kaksi ammattia, kolmas työn alla

* H**vetisti velkaa

* Volvo

* Pikkuruinen vuokrakaksio



En ikinä tule saamaan omaa asuntoa, mutta väliäkös tuolla...

En minäkään kyllä ollut 35 vuotiaana saavuttanut mitään. Oli pieniä lapsia, velkainen talo, vanha auto ja duunariammatti. Maailmaa en ollut nähnyt kovin laajalti ja omaisuutta ei ollut.

Sama tilanne on nyt 10 vuoden päästä, paitsi velkaa vähemmän ja lapset isompia.



En kai ole saavuttanut mitään, mutta ihan hyvää tää mun elämä on ollut, vaikka suruakin on ollut välillä niin, ettei omat hartiat meinanneet jaksaa kantaa.

mutta kerron, mitä itse toivon että 34-vuotiaana mulla olisi, koska musta tää oli mielenkiintoinen kysymys.



Nyt olen 26, ja tilanne on

- ylempi korkeakoulututkinto ja väitöskirjaprojekti yli puolenvälin, koulutusta vastaava työ

- olen kihloissa, naimisiin tänä vuonna

- on puhuttu, että aletaan yrittämään esikoista lähikuukausina

- on puhuttu, että aletaan katsella omistusasuntoa kun testi näyttää plussaa



34-vuotiaana toivon että

- olen tohtori ja koulutusta vastaavassa työssä, mahd. osittaisella hoitovapaalla. Olen etenemässä urallani, mutta en mitenkään huipulla vielä.

- ollaan naimisissa

- meillä on 2 tai 3 lasta, jotka eivät ole olleet päiväkodissa alle 3-vuotiaina vaan joko jompikumpi meistä on ollut kotona tai sitten kotona on ollut hoitaja

- asutaan omakotitalossa, josta lainaa on jäljellä alle 2/3, jossa käy siivooja pari kertaa kuussa ja jossa on makumme mukainen sisustus



Katsotaan sitten, miltä todellisuus näyttää.

No mikäs sen mukavampaa.

Tuli nyt vaan mieleen kun tossa kirjottelin, ei tarvi vetää mitään ihmeellisiä johtopäätöksiä..



13

Ap on käynyt norjassa, ruotsissa ja venäjällä turistimatkoilla. Yksi koulutus, joka ei työllistä ja epämääräisiä kursseja. palkallista työkokemusta kertynyt korkeintaan vuosi, muu aika mennyt työttömänä, sairaslomalla, äitiysvapaalla ja kotihoidontuella. Minua ei ole koskaan kosittu, enkä saa pankista lainaa koska opintolainat jäivät maksamatta. Sossu maksaa meille välillä toimeentulotukea ja elatusmaksua lukuunottamatta kaikki tulot ovat yhteiskunnan tukia. Olen masentunut ja päivät yksin kotona, lapsi virikepaikalla päiväkodissa. Taidan olla luuseri, koska en yritäkkään muuttaa tilannettani.

ja mulla on



* ihana perhe, mies ja kaksi lasta (tyttö 2.5v ja poika 5kk)

* ylempi korkeakoulututkinto

* koulutusta vastaava työ (määräaikainen)

* omakotitalo

* kaksi autoa

* olen matkustellut paljon sekä ennen lapsia että lasten kanssa, nykyään käymme ulkomailla n. 2 kertaa vuodessa

* minulla on ihania ystäviä ja molemmat vanhemmat elossa

* olen tasapainoinen ja onnellinen kaikin puolin



suuria vastoinkäymisiä ei ole elämänpolulleni vielä tullut ja joskus pelkään, että milloin ne alkavat...

*olen avioliitossa rakastamani miehen kanssa, välillä sukset pahasti ristissä, yleensä hiihdetään samaan suuntaan

*meillä on kaksi ihanaa lasta, joiden kanssa menee hermot päivittäin, mutta myös niitä hyviä hetkiä on päivittäin ja rakastan lapsiani enemmän kuin itseäni

*perhesuhteet (omat vanhemmat, sisarukset) hyvässä kunnossa, ollaan läheisiä, nähdään useita kertoja viikossa, soitellaan lähes päivittäin

*ylempi korkeakoulututkinto alalla, joka on " kutsumusammatti"

*vakituinen työpaikka omalta alalta ja kilpailukykyinen palkka

*hyvät lähimmät työkaverit ja kokonaisuudessaankin mukava työyhteisö

*paljon kavereita, oikeasti hyviä ystäviä muutama

*auto

*oma asunto (rivitalossa ja todellisuudessa asunto on vielä pankin aika isolta osalta)

*....tisti velkaa

*joka päivässä on jotakin, josta voin olla kiitollinen

Vierailija:

ja mulla on

* ihana perhe, mies ja kaksi lasta (tyttö 2.5v ja poika 5kk)

* ylempi korkeakoulututkinto

* koulutusta vastaava työ (määräaikainen)

* omakotitalo

* kaksi autoa

* olen matkustellut paljon sekä ennen lapsia että lasten kanssa, nykyään käymme ulkomailla n. 2 kertaa vuodessa

* minulla on ihania ystäviä ja molemmat vanhemmat elossa

* olen tasapainoinen ja onnellinen kaikin puolin

suuria vastoinkäymisiä ei ole elämänpolulleni vielä tullut ja joskus pelkään, että milloin ne alkavat...

...nyt siis äitiyslomalla ja meillä käy muuten siivoojakin joka toinen viikko! ;)

Hymyilyttää tällaista vanhaa akkaa, että ei vielä raskaana mutta seur. 8v aikana väikkäri loppuun, 3 lasta jotka eivät mene alle 3v päiväkotiin, ja vielä lähemmäs 50% lainasta maksettu siitä omistusasunnosta jota ei vielä ole. Ja ai niin, väikkäri loppuun vielä siinä sivussa.



On sulla siinä yhtälö. Kaikkein eniten pistää silmään tuo, että lapset ei sitten ole olleet päikyssä ennen kolmen vuoden ikää, olet kuin pikku papukaija, sillä omakohtaista kokemusta sinulla ei voi tästä olla, mutta kun kaikilla palstoilla puhutaan suosituksista, niin tottahan siihen kuoroon pitää yhtyä....

Mutta toisaalta en menisi sitä kaikille toitottelemaan ja varsinkaan listaamaan tulevaisuuden suunnitelmiin. Itse siivoan kotini niin kauan kuin vain jaksan (eli tulen vanhaksi), onhan se niin hyvää liikuntaakin ja koko perhe voi siihen osallistua.

Väikkärin veikkaan olevan vuoden päästä valmis. Kaksikin lasta riittää ;). Taitaa riippua aika paljon siitä lainan suuruudesta, miten pois maksaminen onnistuu. Pk:n huonona puolena pidän erityisesti infektiokierrettä, joka nyt on aina selkeästi todistettu, ja siksi mieluummin hoitaja kotiin jos mahdollista. Miksei myös pph tietty, jos se vaihtoehto nyt kuulostaa realistisemmalta sinun korvaasi.



Ainahan sitä saa suunnitella ;)



13

juuri kolmenkympin kriisiä käyneenä vastaan..



Se mitä kuvittelin minulla kolmekymppisenä olevan:

-talo, auto ja koira

-aviomies ja muutama lapsi

-vakityöpaikka

-hyvin toimeentulevan mieskin

-talous vakaa





Se mitä on/ei ole:

-Talo on, vanha ja erittäin paljon remonttia tarvis, auto on 25v vanha, toinen auto 15v vanha. Molemmat nippanappa kulkee ja kauhulla odotetaan katsastusta

-Kihloissa olen, ei niin onnellinen avoliitto, joskaan ei suurempia ongelmiakaan parisuhteessa, 4 lasta

-työpaikkaa ei ole. Olen ollut pätkätöissä viimeisen 10 vuoden aikana.. öö.. 2 vuotta yhteensä?

-mies on työtön

-talous retuperällä. Jatkuva ahdinko.. laskuja ja velkaa enemmän kuin pystytään maksamaan