Suomalainen kateus - valaistumisia porvarismin ytimestä
Antti Manninen kirjoittaa tänään Anti-Manninen kolmunissaan Hesarissa suomalaisen kateuden uudesta saavutuksesta.
Häne kertoi tuttavalleen tapahtuneesta. Tuttava oli kalatiskillä ja häntä enn vuorossa ollut rouva osti kirjolohta, hintaan sisältyi fileeraus. Myyjä kysyi, haluaako rouva fileistä jäljelle jääneet ruodot ja pään. Ei halunnut. Tällöin Mannisen tuttava sanoi, että hänelle ne kyllä soppaan kelpaisivat, jos rouva ei niitä tahdo. Tähän tämä rouva oli sitten sanonut että ei käy, koska rouva on niistä maksanut, ne eivät kuulu muille. Mannisen tuttava tarjoitui maksamaan niistä sopivan summan. Tämäkään ei kelvannut rouvalle " Sittenhän niistä maksettaisiin kahteen kertaan" . Kirjolohen jämät jäivät kauppaan.
Olen samaa mieltä Mannisen kanssa - uskomatonta. Manninen muotoilee " Kateus vie kalanruodotkin" .
Minustä lisäksi tuntuu, että tässä paljastui se piilotellun mutta ah niin merkittävän porvarillisen kateuden ydin. Rouva ei voinut antaa ruotoja, koska hän olivat hänen, hän oli niistä maksanut. Ne eivät kuuluneet muille, sillä [b]muut eivät niitä olleet maksamalla ansainneet[/b]. Ei ansiottomia etuja, edes kalanruotoja kelleen.
Kommentit (99)
Kyse ei todellakaan ole yhtään samasta asiasta - elintarvikkeiden kanssa työtä tekevät testataan tiettyjen tautien osalta, niiden pitää jäädä duunista veke josne ovat kipeitä jne. Elitarvikkiden käsittelyyn on omat tieukat sääntönsä.
Kalanruotoja oli kästelty esimerkissä ihan elintarvikemääräysten mukaisesti. Niitä voi antaa eteenpäin, määräyksiä on noudatettu.
Ravintolassa hygienialtaan määrittelemätön asiakas on päässyt räkimään niihin elintarvikkeisiin. Niitä ei voi laillisesti enää mitenkään välittää kolmannelle osapuolelle.
Vaikka kuinka jankkaisit tyhmyyttäs, kyse on ihan eri asiasta.
Maailma on pullollaan näitä ihmisiä. Meilläkin on kotona jatkuva tappelu miehen kanssa kun se heittäis käyttökelpoista mutta tarpeetonta tavaraa roskikseen ja mä oon sitä mieltä että ne nimenomaan pitää lahjottaa jonnekin missä ne tulee käyttöön (ensikodit, sairaalat, päiväkodit, uff, kierrätyskeskus, pelastusarmeija - vaihtoehtoja riittää, vaikkei tuntisi yhtään " köyhää" ). Sitä paitsi omille " rikkaille" kavereille (joista siis osa tienaa huomattavasti enemmän kuin mä ikinä) olen hyvillä mielin kierrättänyt esim. lastenvaatteita ym. Kun oon kerran laiska enkä jaksa myydä, niin parempi kai se on, että hyvät vaatteet tulee käyttöön kuin että aina ostetaan uusia? Ja noi sohva- ja tuolijutut on ihan himmeitä. Ei ihme, että maailma on menossa vessasta alas! En ole itse muuten mikään mallikansalainen, mutta JOTAIN rotia kai pitäis olla?
Siellä oli turisteille myytävänä mehua ja makkaraa jne ja niitä myymässä eräskin opiskelija. Päivän päätteeksi hän kysyi meiltä muilta työntekijöiltä ostammeko jäljelle jääneet makkarat " henkilökuntahintaan" , muuten hän heittää ne roskiin. Kysyin että emmekö sitten voi syödä niitä päivän päätteeksi ilmaiseksi jos kerran menevät roskikseen. Sehän ei tietenkään käynyt ja makkarat lentelivät päivä toisensa perään roskikseen. Tänä päivänä kyseinen kaveri suunnittelee taloja. Mahtaa tulla hienoja ja varsinkin käytännöllisiä.
Avartava kokemus ihmismielen pimeisiin puoliin tuo kesäkin jo.
Kuinka moni enää haluaisi maksaa tuotteesta täyden hinnan, jos sulkemisaikaa odottamalla saa saman ilmaiseksi? Miettikää nyt vähän, elämme markkinataloudessa eikä missään kommariutopiassa, älkääkä takertuko niihin kalanruotoihin.
siis on tärkeämpää heittää ruokaa roskiin ettei vaan kellekään tuu luuloa ilmaisesta edusta kuin syödä pois? Tai antaa varsinkin joollekin joka niitä tarvii tai jolle on suurta iloa niistä?
Markkinatalous-ajattelu on ihan perseestä jos katsotaan mitä se on tehnyt ihmisille- sunkin pääsi sekoittanut näkemästä miksi tässä yleensä elellään.
Sun lailla ajattelevien ihmisten ansioista maailma on paha, ahne, epäinhimillinen paikka- myös sun omille lapsillesi. Kun ihmisillä ei oo muuta kuin markkinatalous=ahneus tää pallokin vedetään vessasta alas. Kun kukaan ei enää muista miten ELÄMÄÄ eletään.
Kamalaa.
Muita voidaan auttaa jos siitä koituu jossain vaiheessa jotain hyötyä itselleen. Järjestäytynyt yhteiskunta perustuu itsekkäiden ihmisten väliseen sopimukseen, joka määrittelee oikeudet ja velvollisuudet. Oikeudenmukaisuus ei ole sama kuin armeliaisuus.
Mikä on markkinatalouden vaihtoehto? Tulee mieleen eräs esimerkki itänaapurista. Ei se vaihtoehto oikein toiminut, ihmisluonne kun on itsekäs ja omaa voittoa tavoitteleva.
Siksi tuo kalanruotoesimerkki onkin niin ytimessä porvarillisen moraalin suhteen. Se paljastaa että porvarillista, kapitalistista maailmaa nimenomaan pyörittää se kateus ja voiton maksimointi.
Jos kateutta ja roskissääntöä ei olisi, mikään ei toimisi.
Evoluutiobiologit ovat jo aikaa sitten tuoneet esiin, että luonnossa eläinlajit eivät pelkästään kamppaile vahvimman oikeudella, vaikka se kapitalistiseen näkemykseen hyvin sopiikin, vaan myös hoivaavat ja luopuvat yksilöllisistä eduistaan yhteisön hyväksi.
Ihmiset myös. Yksilön itsekkyys ei mitenkään ole määrävin lajiominaisuus ihmisellä.
Vierailija:
, vaan myös hoivaavat ja luopuvat yksilöllisistä eduistaan yhteisön hyväksi.
.
Jos sattumalta itseltä jää kohtuullisesti yli parkkiaikaa, niin pidättekö lapun itsellänne, kun olette sen maksaneetkin vai annatteko jollekin tulevalle parkkeejalle? Minä ainakin annan aina tilaisuuden tullen lipun eteenpäin ja ihan hyvillä mielin. Kertaalleen maksettu, käytettäköön sitä koko rahan edestä :)
Katsele vähän putkes ulkopuolelle.
opiskeluaikana ihan sääntönä. Nyt harvemmin kun on kausilippu tai arvoa kortilla, mutta edelleen jos osatn paperisen ja muistan.
muuttaako se arvomaailmasi jotenkin paremmaksi? Ihminen on tietoinen olento joka voi tehdä tietoisia valintoja. ja se velvoittaa hänet tekemään valintoja myös hyvän ja pahan välillä- koska ihminen ei elä pelkästään viettiensä ja itsekkäiden pyrkimysten varassa. Ihmisen erottaa eläimestä juuri se että hänellä on kyky tehdä pahaa ja tietoisuus siitä. Ihmisen ominaisuuksia on taide, hengellisyys ja niiden tarve (enkä ole mikään uskovainen), kauneudentaju ja vaikka mitä muuta- inhimillisyys tulee siitä että ihminen haluaa tehdä epäitsekkäästi, hyvää, ajatella muuta kuin itseään. Jotta yhteisöllä (ja viime kädessä koko luomakunnalla) olisi elämisen edellytykset. markkinatalous-usko on junttiusko- suoraan kivikaudelta, sen jälkeen tulevat vielä monet muut maailmat. Mutta koska suurin osa ihmiskunnasta tyytyy tuohon ahmeeseen, alhaiseen junttiuskoon, sitä luullaan ainoaksi oikeaksi.
Mutta katso vaan vastasyntynyttä lasta burberrypotkuhousujen sisällä ja sydäntäsi, niin kyllä siellä on jotain ihan muuta kuin markkinatalous.
ilman selkeätä vaatimusta vastapalveluksesta ja vaikutusvallasta autettavan elämään. Jos et elänyt lähipiirin normien tai sosiaalisen asemasi mukaisesti niin lensit pois autettavien piiristä. Tässähän on kiittämättömyydestä kysymys, vegaani roskisdyykkarit ja kirpparillakävijät kritisoivat suurellä äänellä kuluttajia mutta oikeasti he elävät kuluttajien siivellä. Jonkunhan on maksettava se ruoka joka päätyy roskiksiin tai ne vaatteet jotka päätyy kirpparille. Kenenkäs muiden kuin kuluttajien.
kuisia muita tilanteita. Ihania arkipäivän kohtaamisia päivän piristykseksi. puolin ja toisin. sääli teitä jolta tällaisetkin elämänilot jää kokematta.
koska työntekijät ovat varastaneet niitä itselleen. Eli joko tilataan niin paljon tavaraa että jää varmasti tuotteita vanhenemaan ja voi viedä ilmaiseksi kotiin tai sitten laitetaan sivuun ja viedään kotiin kun myyntipäivä on mennyt umpeen. Tämän takia kaupat ei anna työntekijöiden viedä vanhoja elintarvikkeita kotiin! Ahneita ne vasemmistolaiset työntekijätkin!
On kuitenkin totta, että entisajan yhteisöllisyyttä romantisoidaan. Kyse oli vaihdantataloudesta, jossa omastaan antaminen muodosti sosiaaliturvaa pahan päivän varalle - tai ei vaan siihen vaan ollessaan osa yhteisöä saattoi luottaa että sai duuniapua tarvitsessaan.
Silti tuo väite, että erilaisuus potkittiin armotta pellolle ei pitne paikkaansa tutkimuksellisessa valossa. Erilaisuutta siedettiin paljonkin niin kauan kuin se ei muodostanut uhaksi, ja itseasiassa on aika kyseenalaista väittää, että mikään poikkeama niin kauhean helposti muuttui uhaksi. Tiukat, suaitsemattomat uskonnolliset yhteisöt itse asiassa edustavat esimodernia, esikapitalistista vaihetta, regressiivistä turvan hakemista siinä vaiheessa kun tietoisuus vapaasta kilapailevasta, kuluttavasta yksilöstä on jo olemassa.
ennen sotia elettiin kaupunkien (hesan) ulkopuolella aivan suljettua agraariyhteiskunnan elämää. Mun mielestäni kaipailu siihen aikaan kyllä kertoo ruusunpunaisista silmälaseista ja siitä ettei ole katsonut tarpeeksi niskavuori leffoja ;-)
Minusta vaan on tyhmää laittaa käyttökelpoista tavaraa roskiin - sillä mentaliteetilla ilmastomuutoskin on saatu aikaan. Ihan jokaisen ihmisen tulevan hyvinvoinnin vuoksi olisi viisasta tarkemmin käyttää hyväksi olemassaoleva energia ja materia.