Älyttömintä, mitä olet tehnyt synnyttämään lähtiessäsi

Seitsemän aikaan alkoi jo tuntua ja herätin miehen sanomalla " Herää, sun pitää siivota kun äitis tulee katsoon lasta" (siis esikoista hoitamaan). Mies soitti sitten kahdeksalta äidilleen ja sanoin että juo vaan aamukahvit rauhassa, ei mitään kiirettä, onneksi just tuli karmea supistus ja sanoin että " ei kun lähteekin tulemaan heti!" , lapsi sitten syntyi kolmen tunnin päästä.

Itse en tehnyt mitään älytöntä (näköjään muutkin ovat näin toimineet): vesien mentyä suihkuun ja säärikarvoja ajelemaan. Laukku oli melkein pakattu eli sitten vaan puin päälleni. Mies kylläkin teki itselleen eväät ja käytti koiran ulkona. Kiire meillä ei kyllä ollut...

niin olisihan se miehen äiti ehtinyt ne kahvinsa juoda! Vai asutteko kenties Lapissa...

alapäänkarvat.. Eipä tuo nyt tainnut niin erikoista kyllä olla...

Ja tähän siis päädyin, koska:



Vedet (ja RUNSAASTI verta) meni rv36 illalla, joten soitin ambulanssin. Päivystäjä sanoi että yksi on ihan lähellä, se tulee, tuliskos mies vastaan ajotielle. Kävin siis kehotuksesta lattialle makaamaan, vain pieni, hihaton yömekko päällä. Mies lähti pihaan ja jätti oven auki, tässä vaiheessa sireenit jo soi.



Kävipä kuitenkin niin, että ääni lakkasi ja pian päivystäjä puhelimessa sanoikin että nyt on vähän viivästystä, mutta pian auto tulee. Mies tietenkin ihmetteli siellä tienposkessa. Kesti yli puoli tuntia ennen kuin ambulanssi sitten viimein saapui. Se ensimmäinen joka oli meille ollut tulossa joutui keskustassa kolariin ja seuraava olikin sitten kauempana!

Ja tähän siis päädyin, koska:



Vedet (ja RUNSAASTI verta) meni rv36 illalla, joten soitin ambulanssin. Päivystäjä sanoi että yksi on ihan lähellä, se tulee, tuliskos mies vastaan ajotielle. Kävin siis kehotuksesta lattialle makaamaan, vain pieni, hihaton yömekko päällä. Mies lähti pihaan ja jätti oven auki, tässä vaiheessa sireenit jo soi.



Kävipä kuitenkin niin, että ääni lakkasi ja pian päivystäjä puhelimessa sanoikin että nyt on vähän viivästystä, mutta pian auto tulee. Mies tietenkin ihmetteli siellä tienposkessa. Kesti yli puoli tuntia ennen kuin ambulanssi sitten viimein saapui. Se ensimmäinen joka oli meille ollut tulossa joutui keskustassa kolariin ja seuraava olikin sitten kauempana!

n.7 minuutin välein ja kokoajan tihentyivät. Aloin nuijimaan lehtipihvejä, paistoin ne ja kuorasin potut valkosipuliperunoihin, että miehellä on sitten ruuat valmiina.

Menin suihkuun, kun jostain olin kuullut että vesi auttaisi kipuihin.

että kirjotin " hyvästi-tekstarin" puhelimeeni siltä varalta jos kuolen synnytyksessä.. Jälkeenpäin nauratti kun luin sen viestin. Mutta oli kyl niin hirveet kivut että lähti taju yhdessä vaiheessa..

31: kyllä se mulla auttoi olla kuumahkossa suihkussa. Ja yleinen neuvo.

Soitin naapuriin ystävälleni, että nyt lähetään ja äkkiä lenkille, ettei supparit lopu. Sitten tulin lenkiltä ruokin vielä pihalinnut ja vasta sitten herätin mieheni (valmistautui lähtemään yövuoroon töihin). Mies haki äitinsä esikoisen hoitajaksi meille ja minä kipaisin suihkuun sillä välin. Sitten kipikapin autoon ja nopsaa kohti sairaalaa, matkaa 45km. Muutamaa kilometriä ennen perillä oloa aloin pelätä ettemme ehdi. Mutta ehittiinpäs. 45min ehittiin olla sairaalassa.

oli formulat kesken eikä olisi malttanut lähteä, lisäksi alkoi valittamaan omaa selkäkipuaan, teki mieli hivauttaa.

Vammalaan mentiin ja hyvä niin.

Minä supistusten välissä kikattelin autossa, kun odottelin miestä vessasta.

Matkaakin kun oli n. 100 km. joten hätäkin olisi saattanut tulla.