Oudoin tuntemasi lasten nukuttamistapa?

Eiväthän he voi ymmärtää, että kaikki lapset eivät vain nukahda tuosta noin vain kesken leikin. Joku täällä joskus kysykin, että miten ihmeessä joku on huolissaan siitä, saako vauva riittävästi unta. Kun hänen mukaansa lasta ei pysty valvottamaan liikaa - nehän nukahtavat vaikka kesken leikin, kun ovat väsyneitä. Joopa joo ja niin....



Me yritettiin kyllä esikoisen kanssa ihan kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, jotta oltais saatu se nukahtamaan. Mutta se ei todellakaan sammunut millään noin helpolla keinolla kuin autoilulla tai pölynimurilla. Päinvastoin, nää hurinat sai sen karjumaan itsensä tikahduksiin.

Vierailija:

Vierailija:

Se että makoillaan lapsen vieressä jopa tunnin, kaksi, jotta lapsi voisi nukahtaa.

Tai annetaan maito/vellipullo käteen nukahtamisen ajaksi.

Vähän tuntuis olevan niin, että kaikki jotka ei hoida hommaa mun tyylillä on outoa omituista.

Se aika on pois jostain muusta, en voi käsittää miksi vanhemmat tekevät sellaisen karhunpalveluksen lapselleen, tekevät omasta läsnäolostaan lapselle välttämättömän. Lapselle olisi terveempää ja tarpeellisempaa opetella nukahtamaan yksin.

No, ehkä olen ainoa, mutta meillä lapsilla on selkeä rytmi, nukahtavat itsekseen viidessä minuutissa, eivätkä ole hukassa ilman vanhempiaan..

5min omaan sänkyynsä. eivät itke perään ja nukkuvat nätisti aamuun asti. uskon, että tähän auttaa säännöllinen rytmi, sekä säännölliset iltatoimet.



missään nimessä en jäisi lasta nukuttelemaan sängyn viereen. mielummin poistusin huoneesta ja jos lapsi jäisi itkemään niin palaisin uudestaan peittelemään ja jatkaisin tätä edes-takas menoa. En ikinä opettaisi lasta siihen, että makaan vieressä kunnes hän nukahtaa. lapsihan säikähtää yöllä jos en enää olekkaan siinä vieressä kun hän herää!

äiti alkaa keinuttaa rinnan päällä lapsen istuessa kasvot äitiin päin.

ei mene joillain jakeluun, että on olemassa lapsia, jotka eivät nukahda jos ei ole aikuinen vieressä - koska lapsiraukka PELKÄÄ KUOLLAKSEEN olla yksin. Toisille lapsille läsnäololla ei ole väliä, toiset todellakin pelkäävät. Kuten esim meidän esikoisemme. Kun oli 2-v meidän oli pakko pelastaa hermomme ja opettaa tyttö nukkumaan yksin, mutta yhä vielä 4-vuotiaana arkailee yksinoloa. Onneksi sai pikkusisaruksen, jonka kanssa nukkuminen ei ole niin pelottavaa kuin yksin.

Vierailija:

ei mene joillain jakeluun, että on olemassa lapsia, jotka eivät nukahda jos ei ole aikuinen vieressä - koska lapsiraukka PELKÄÄ KUOLLAKSEEN olla yksin. Toisille lapsille läsnäololla ei ole väliä, toiset todellakin pelkäävät. Kuten esim meidän esikoisemme. Kun oli 2-v meidän oli pakko pelastaa hermomme ja opettaa tyttö nukkumaan yksin, mutta yhä vielä 4-vuotiaana arkailee yksinoloa. Onneksi sai pikkusisaruksen, jonka kanssa nukkuminen ei ole niin pelottavaa kuin yksin.

" Itse en ymmärrä sitä kun vanhemmat opettavat lapsen nukahtamaan vaunuja heijaamalla

jos siihen opettaa niin ei siitä tavasta heti pääse eroon - erittäin epäkäytännöllinen keino"



Silloin mies oli enemmän kotona vauvan kanssa, tämän täytettyä 7kk.

Sanoin miehelle monet kerrat, ettei kannata opettaa tuohon hytkyttämiseen. Puheet meni kuin kuuroille korville. Siinä minä sitten olin olohuoneessa hetkuttamassa rattaita edes takaisin, kun keskimmäinen oli 1v3kk ja nuorin jo nukkumassa tai vieressä turvakaukalossa (jota keinutin jalalla samaan aikaan). Ja kuopus ei edes nukahtanut mihinkään pieneen hetkutukseen, vaan vaunuja piti tosissaan vetää edes takaisin, niin että kädet todella väsyivät.

Se on VANHEMMAT, jotka opettavat lapsen nukahtamaan tietyllä tavalla.

T. Neljän, hyvin nukahtavan ja hyvin nukkuvan äiti.

Vierailija:

Se on VANHEMMAT, jotka opettavat lapsen nukahtamaan tietyllä tavalla.

T. Neljän, hyvin nukahtavan ja hyvin nukkuvan äiti.

On se että lapsia ei laiteta ollenkaan nukkumaan vaan annetaan olla ja touhuilla niin kauan kuin pysyvät hereillä. Vasta sitten kun nukahtavat jonnekin (sohvaan, syliin yms) viedään sänkyyn.

lapset ovat NIIIIIIN YKSILÖITÄ!!!!!!!!!!!!!! Tässäkin asiassa - surprise?



Meillä esikoinen nukahti omaan sänkyyn kunhan samassa huoneessa oli joku 2v asti, sen jälkeen yksin. Toinen on nukahtanut vain ja ainoastaan syliin 2v asti ja sen jälkeen vuoden päivät viereen (muuten on karjunut naama sinisenä vaikka pari tuntia). Nyt lapset nukkuvat yhteisessä huoneessa (3 ja 5 vuotiaat) ja nyt huoneessa täytyy olla kunnes jompi kumpi nukahtaa sen takia, että kikatus ja tyynyjen heittely riistäytyy täysin muuten ;-)



Ja ihan ovat reippaita lapsia, ei mitään mammanpoikia.

juu lapsihan on tunnetusti tyhjä taulu, joka ei ole MITÄÄN, ei KUKAAN paitsi vanhempiensa summa... (pyörittää silmiä) Kuulkaas nyt, se vaan ei mene noin. Eikä meillä vanhemmilla tullut mieleenkään pitää lapsen yksinoloa pelottavana ennen kuin lapsi itse alkoi sitä pelätä.



t. se pelokkaan äiti

Mutta miksi ihmeessä viitsitte tehdä tuon kaiken, kun vauva oppii ilman huutoja nukahtamaan OMAAN SÄNKYYNSÄ parissa illassa.

Paitsi, jos vauva on opetettu nukahtamaan omaan sänkyynsä jo heti synnärillä, niin sittenhän näistä ei tarvii tapella.

Ja se, että 3-4- vuotiaitakin vielä hyssytellään unten maille? KIESUS!

T. neljän äiti

Vierailija:

Mutta miksi ihmeessä viitsitte tehdä tuon kaiken, kun vauva oppii ilman huutoja nukahtamaan OMAAN SÄNKYYNSÄ parissa illassa.

Paitsi, jos vauva on opetettu nukahtamaan omaan sänkyynsä jo heti synnärillä, niin sittenhän näistä ei tarvii tapella.

Ja se, että 3-4- vuotiaitakin vielä hyssytellään unten maille? KIESUS!

T. neljän äiti

ja tasaisella temperamentilla? Kiva juttu. Meillä vain näin ei ole. Uskokaa nyt. Meillä ainakin esikoinen muuttuu kasvaessaan ja on alkanut pelkäämään, lakannut pelkäämästä, alkanut vaatia peittoa tutin sijaan, jättänyt unipeiton pois, ottanut sen taas käyttöön, vaatinut satua sadun perään, halunnut vanhemman heti pois makkarista, renkkunut rillumarei puolen yötä, nukahtanut kiltisti yksin, nukahtanut rauhallisesti vanhemman kanssa, rillunut vanhemman kanssa... ja nämä kaikki vaiheittain enemmän tai vähemmän limittäin.

lapset vain laitetaan sänkyyn ja jätetään nukkumaan sinne. Itselläni tai kenelläkään tutulla ei ole noin flegmaattisia lapsia. Luulisi etteivät kovinkaan paljon välitä vanhemmistaan kun eivät näitä tarvitse. Tuokin neljän äiti varmaan saa rauhassa mennä sinne lähipubiin kun lasten nukutukseen ei käytä aikaa.

Pikku Julmureissa. Siinä isä myös makasi tunnin tai kaksi lasten vieressä vuorotellen. Tämä lastenhoitaja sitten selvitti, että niin ei vio tehdä koska lapsi saa siitä turvattomuuden tunteen itselleen. Eli lapsella on turvallinen olo, kun isä/äiti makaa vieressä mutta se turvattomuus iskee jos näin ei olekaan. Eli lapsi ei opi koskaan luottamaan siihen, että hän on turvassa silti, vaikka isä ei makaa siinä. Isälle oli kova paikka, mutta oppi perhe siihen että 5min ja sitten pois huoneesta.



Itse olen omieni kanssa aivan alusta asti tehnyt niin, että aina omaan sänkyyn nukkumaan ja itse pois peittelyn jälkeen. Ja klassinen virhe minkä monet tekee vauvan kanssa on se, että lörpötellään vauvalle öisin. Itse en ole sanonut sanaakaan vauvalle yöllä, en edes laitoksella puhunut. Selkeä ero yöllä ja päivällä siis ja se on meillä näkynyt heti alusta asti. Ja lapset alkaneet nukkua 2kk ikäisenä yöt läpeensä, myös 7kk täysimetetty.

Miksi edes neuvottelet niistä peitoista ja muista? Teetkö sitä miehesikään kanssa? Tai vieraittesi?

t. neljän äiti

Minä 3 lapsen äiti en sitä osaa.

Tietysti jos antaa vauvan huutaa niin kyllähän se sinne jossain vaiheessa nukahtaa. Itse en huudattamiseen pysty, joten meillä on kaikkia lapsia nukutettu milloin milläkin keinoilla.

Vierailija:

Mutta miksi ihmeessä viitsitte tehdä tuon kaiken, kun vauva oppii ilman huutoja nukahtamaan OMAAN SÄNKYYNSÄ parissa illassa.

Paitsi, jos vauva on opetettu nukahtamaan omaan sänkyynsä jo heti synnärillä, niin sittenhän näistä ei tarvii tapella.

Ja se, että 3-4- vuotiaitakin vielä hyssytellään unten maille? KIESUS!

T. neljän äiti

jotkut vauvat vaan huutaa kurkkusuorana, eikä nukahda, silloin ovat hyvät keinot tarpeen. On se sit vaik pumpattava Barbara vauvan vieressä hyrisemässä.