TAMMITENAVAT vk 52
Aloitetaanpas tällekki viikkoa oma pino ku ei vielä näy sellasta olevan.
palailen kohta kirjottelemaan kunhan saan vähän luettua viimeviikon juttuja
pipali
Kommentit (63)
täällä ollaan sitten ylpeitä jouluvauvan vanhempia. eli tyttö 3040g syntyi 25.12 klo 17.46, parin tunnin supistusten jälkeen. kesto siis alle 4h. tyttö ja äiti voi hyvin. ;) oon onnellinen et aatto saatiin olla kotona ja esikoinen 2,5v näki pukin äidin kanssa. tulen kertomaan lisää, jahka päästään kotiin. nämä kuulumiset siis puhelimen netin kautta. hyviä vointeja kanssa siskot! ja viikkojahan oli 38+1 <3 tearangel+prinsessa
Onnea oikein kovasti! Todella jouluvauva, oikein joulupäivänä synttärit. Hyvä, että kaikki on hyvin; voitte hyvin.
En tiedä onko esikoisesi tyttö vai poika. Oma tytär on kyllä ihana!
Eli lähtö voi olla edessä koska vaan, kyllä hirvittää.
Olen turvokki-orvokki, väsy yms.
T. Ametisti ja poika rv.35.
Näin niitä alkaa vaan tupsahtelemaan tammikuisia... tosin tähän mennessä syntyneet ovat ehtineetkin jo vuoden 2007 puolelle. =)
Itselläni ähky olo jouluruuista! =D Nyt päätin, etten enää yhtään joulusapuskaa suuhuni pistä. On alkanut iltaisin jalkoja hieman turvottaakin, aiemmin ei ole sellaista vielä ollutkaan.
Maha ei juurikaan ole laskeutunut, edelleenkään! Ens maanantaina olisi sairaalakäynti, jossa ultra sekä sisätutkimus. Saa nähdä mitä lekuri sanoo... uskon, että paikat ovat edelleen visusti kiinni kyllä.
Muuta erikoista ei tässä juuri olekaan.. vaihdoin obsidanit tuohon juomaan, oliko se nyt Kräuterblut Saft nimeltään... hemoglobiini on tasaisesti ollut siinä 115 luokilla, mutta tässä nyt olisi vielä aikaa nostaakin sitä jos vaan nousee. Ja obsidania ei kärsi ottaa yhtä tablettia enempää päivässä kuitenkaan.
Joten odottelevalla kannalla tässä ollaan vieläkin... Olo käy tukalammaksi päivä päivältä. En tiedä pitäiskö alkaa tekemään kävelylenkkejä ihan säännöllisesti, jos ne paikatkin siitä sitten pehmenis...? =)
Mukavaa viikkoa!
vilmahilja 36+4
Viime viikon lopun jutustelut löytyvät täältä:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11995426&p=2&tm…
Onnittelut vauvansa saaneille ja heidän perheilleen!
Meillä on palattu takaisin arkeen. Mies olikin jopa 2 päivää kotona, ihanaa!
Mulla pysyi turvotus aisoissa - jouluruoista huolimatta - kun vaan muistin juoda tosi paljon.
Lymfahoitajani neuvoi myös, että kehon todella kevyt sively (niin että tulee vilunväristyksiä) pistäisi myös nesteet liikkeelle. Sitä on tullut harrastettua myös runsaasti, joten on saattanut silläkin olla vaikutusta.
Mullakin on nyt toista päivää supistellut varsin napakasti, selästä ja reisistä. Väsymys on myös jotain aivan uskomatonta.
Uudelleen synnyttäjiltä kysyisin, että jos teidän laskettua aikaa on raskauden alussa vaihdettu, niin kumpi la on ollut lähempänä vauvan todellista syntymäpäivää?
Itse kun olen vahvasti sitä mieltä (mitä olen kuullut tutuilta ja lukenut), että ensimmäinen la olisi lähempänä totuutta.
Mulla menkkojen mukainen la on 3.1. ja ultran mukainen 15.1.
Vinkki vanhemmille, joilla on pitkäselkäisiä lapsia:
Bodeihin saa alapäähän ylimääräisen jatkopalan. Se on ihan loistava keksintö. Kun googlettaa bodyn jatkopalat niin löytyy monta nettikauppaa, joissa niitä myydään. Suosittelen!
Joku kolmaskin asia oli mielessä, mutta unehtui. Palaan asiaan, kun muistan :).
Justus rv37+
Niin niitä tammi(joulu)vauvoja alkaa putkahdella ja samalla kirkastuu itellekin pikkuhiljaa että kohta on nyytti sylissä=)
Kukahan jaksaisi päivittää sitä tammikuisten listaa, meidän aktiivinen Emem taitaa olla vauvanhakureissulla? En ainakaan hoksannut että lista olisi ollut kovin ylhäällä.
Meillä on joulu mennyt rauhallisissa merkeissä. Aatto oltiin kotona aivan omalla porukalla, minun vanhemmat ja pikkuveli kävivät syömässä. Olo on jonkinlainen, paineet ja turvotukset ovat pysyneet kurissa maltillisella syömisellä. Kinkun ym. suolaisen olen jättänyt suosiolla toisille. Laatikot tein liki suolattomiksi joten niitä olen vedellyt surutta. Maha tulee täyteen niin pienestä määrästä ruokaa, ettei tee edes mieli ruokaa aikaisempien joulujen tapaan.
Vauvan pää painaa alakertaan siihen malliin, että liikkuminen on todella vaivalloista. Jo sadan metrin kävely saa lisäksi aikaan kipeän kestosupparin. No, luultavasti kuukauden päästä näistäkin vaivoista on päästy, pitää nyt nauttia näistä raskauden viime hetkistä...
Justus: kiitti vinkistä tuohon bodien pidennykseen! Täällä odotettavissa pitkäselkäinen neiti!
Meillä vietetään esikoisen synttäreitä loppiaisena. Taidetaan tarjota vieraille torttuja ja pipareita... Harmittaa kun ei jaksa panostaa synttäreihin ja esikoinen niitä kuitenkin hirmuisesti odottaa.
Jaksamista kaikille tasapuolisesti oli vaivoja tai ei. Minusta on hirmuisen lohdullista että tähän listaan on sattunut useampia, joilla on riskiraskaus tai muuten raskauden edetessä tullut vaivoja. Tuttavapiirin raskaudet kun tuntuu aina menevän niin hyvin ja helposti ja äidit hehkuttavat olevansa elämänsä kunnossa. Ja itse on tällainen kuoleman kielissä oleva raakki, kiitos että olette olemassa =)
aksiina 35+0
Ihana vihdoinki sato sitä lunta. tosin meinaa olla melko märkää lunta et saas nähä pysyykö noi kuin kauon.
tearangel: Oikein paljon onnea pikku tytöstä!
väsyttää meinaa ihan kauheesti. nyt ku tää joulu häslinki alkaa oleen ohi ni voi rauhassa ootella sen oman nyytin saamista. Kyllä eilen illalla oli taas kipiä maha ja selkä ja ku neiti vielä rojahti mahan päälle niin säikähin ihan et sattukohan jotain, mut kovasti liikku sen jälkeen että jospa siinä ei käynyt kuinkaan. perjantaina ois taas neuvola.
pipali ja masumyllertäjä rv 38
Onnittelut muillekin vauvansa jo saaneille=)
Meidän Neea Sofia syntyi suunnitellulla sektiolla vähäisen lapsiveden takia 21.12.2007 klo 10.55. Pituutta oli huimat 48cm ja painoa 2695g, teholla oltiin sunnuntaihin ja kotiin päästiin maanantaina iltapäivällä eli mukava joululahja siis kaikille tuo kotiinpääsy =)
Bilirubiiniarvoja seurataan nyt, tänään käytiin kontrollissa, maanantaina arvot olivat juuri alle alarajan ja nyt tietty jännittää, joudutaanko vielä palaamaan sairaalaan valohoitoon...
Neitiä sain alkaa syöttämään jo lauantai aamusta, kun sain itse luvan nousta sängystä ylös. Hyvin hanakasti otti heti tissistä kiinni ja maitoa on saatu jo lypsettyä litran verran pakkaseenkin!
Toista kertaa en kyllä keisarinleikkausta halua kokea, sen verta kipeä ja turvonnut olo on =/
Mutta nyt kaikkki kuitenkin ok, neiti on aivan ihana =)
Mukavaa loppuvuotta kaikille ja toivottavasti saadaan pian muitakin vauvakuulumisia!
-Allu ja Neea 5 päivää " vanha"
Kylläpä on ihanaa lukea vauva uutisia - on kyllä tosi moni tammivauva päättänyt syntyä jo ennen tammikuuta. Voi miten tuota pikku nyyttiä jo kaipaa syliinsä.
Itse lähes " kateellisena" odottelen RV36 masuni kanssa, sillä olo on yhä vaan kamalampi päivä päivältä. Mies alkaa näin joulupyhien jälkeen olemaan valmis palaamaan töihin, että välttyy purnaamiselta, mutta voi luoja miten on tarve purnata jollekin.
Selkä on edelleen kuten aiemmin, vaikka olen maannut kyljelläni tyynyjen kanssa ties kuinka kauan.... ei taida helpottaa ennen synnytystä.
Paino ei edelleen nouse minulla - olin jo - hurraa - 5 kg mutta tulin taas kipeäksi ja paino laski 4kg. Siitä kun sitten alkaa vähentää vauvan painoa (arvioitu synnytyspaino 4kg), istukka, lapsivesi, rinnat yms niin taidan olla tavallisen laiha tyttö kun tulen kotiin synnäriltä.
24 päivä yöllä sain taas mahataudin (kolmas kerta tänä syksynä), ja kaikki jouluruoat tulivat takaisin yläkertaan ja siitä lähtien on ollut täysin haluton syömään yhtään mitään kun kaikki jää kurkkuun roikkumaan.
Olen vaan tosi voimaton juuri nyt, anoppi käski lähtemään synnärille ottamaan verinäyte ja pissanäyte kun olen niin rätti, nukkuisin vaan vuorokauden ympäri.
Suppareita ei kyllä ole ollut juurikaan, onneksi vauva ryömii ympäriinsä, joten tiedän että on vielä elossa.
Valitusten valitusvirsi - onpahan vaan vähän ankea joulun väliviikko isommille lapsille kun äiti vaan makaa sohvalla, onneksi vähän edes pystyy nostamaan kättä ja pelaamaan lautapeliä.
No voikaa hyvin - toivottavasti tästä uudeksi vuodeksi vähän reipastuisi, ettei sekin mene ihan ohi suun.
T. Pia ja pikku myy rv 36+0
Ja koko muulle perheelle tietty myös!
Täällä joulu meni ihan rauhallisissa merkeissä. Viime yönä oli ensimmäinen kivulias supistus, kylläkin vain yksi mutta kuitenkin. Ehkäpä Papunen saisi jo itseään hiissattua alas päin. Joskin mitä lähemmäksi synnytys tulee sitä, sitä enemmän tuntuu et en ole vielä valmis... Paljon vielä tekemättä, enkä itsekään ole vielä tarpeeksi valmis yms. Eikö muille iske paniikki? Toisaalta taas jännittää kumpi sieltä tulee, minkä näköinen tulija on, onko heti ihan " omanoloinen" vauva... Hui!
Syötyä on tullut sopivasti, mut turvotusta on kauheasti... Perjantaina on neuvola eli huomenna otettava vesi/hedelmä linja ja koiralle kunnon lenkki. Täällä on ollut niin tympeä sateinen ilma tänään, et ei oo paljon liiempi ulkoilu kiinnostanut... Mutta toivotaan valoisampaa loppu viikkoa!
Pore&Papunen 38+3
Nythän näitä uutisia alkaa tulemaan...
Meidän joulu on mennyt rauhallisesti kotona. Ollaan syöty hyvin ja vaan oltu, mitään ihmeempiä ei olla tehty. Jätettiin vierailut sukulaisissakin tältä joululta väliin kun haluttiin olla ihan rauhassa keskenämme. Kaikki onneks ymmärtää etten enää tässä vaiheessa raskautta jaksa juosta sukulaisisa... Meillä kun ei tässä ihan naapurissa ketään sukulaisia asu.
Mut siis, aattona kävi pukki ja neiti pelkäs kuten arvata saattoi, ei mennyt lähellekään pukkia, mutta kun pukki oli lähtenyt tyttö tokaisi: " ei pukkia tarvi pelätä, pukki on kiva!"
Lahjoja tuli aivan liikaa, vähempikin olisi riittänyt. :) Nyt ollaan sit muutama päivä leikitty uusilla leluilla. Harmi et ilmat on noin ankeet, ei oikein jouluset kun vettä vaan sataa.
Kukas se oli tossa joka kirjoitteli että mitä lähemmäs laskettu aikaa tulee sitä enemmän alkaa tuleva jännittämään. Mulla on siis ihan sama juttu!! Oon tässä nyt koko joulun jännittänyt että " eipä syntyis vielä" , jotenkin jännittää ja pelottaa miten kaikki menee, enkä tarkoita nyt synnytystä. Tämä on kuitenkin vielä aika helppoa elämää yhden lapsen kanssa... miten sitten pärjään kahden kanssa! apua, kai se hyvin menee, täytyy yrittää olla luottavainen!
Eilen illalla mulla oli ekaa kertaa vähä kivuliaampia supistuksia parin tunnin ajan ja alaselkääkin särki mutta kun menin nukkumaan kaikki loppui kuin seinään. Tänään ei sit ole ollut mitään tuntemuksia. Vauva oli tossa pari päivää vähä rauhallisempi mutta nyt onneks taas liikkuu normaaliin malliin..
Huomenna ois taas neuvola että tulen sit taas kertomaan kuulumisia.
mutta nyt miehen kainaloon hetkeksi aikaa ja kohta nukkumaan.
satsuma rv 39+2 (laskettu aika lähenee...)
Hei!
Onnea Allulle tyttövauvasta. Hyvä, että kaikki sujui hyvin. Toivottavasti maksa rupeaa toimimaan kunnolla ja vauva ei joudu valokaareen.
Kuten muutamat kirjoittivatkin niin mulla kans paniikki kasvaa. Allu kertoi että synnytyksestä toipuu paremmin kuin sektiosta. Mulle on tehty yksi sektio, joka meni hyvin. Missään synnytysvalmennuksessa en ole käynyt. Kyllä hirvittää, että miten siitä selvian. En mitenkään. Kipua en enää kestä ollenkaan. Jalat on ihan ryyneinä kuona-aineista, olen turvonnut, päätä särkee ja niveliä kolottaa, selkää särkee ja maha painaa.
Todella tekee mieli valittaa ja koko ajan. Palvelu voisi olla myös yötä-päivää ja 100%!
Vauva on ollut hieman hiljaisempi, onneksi kuitenkin liikkuu. Öisin en enää saa kunnolla nukuttua. Koiranunta ja ainakin kerran pissalle.
Joulu tässä oli, meillä oli vieraita ja käytiin tervehtimässä miehen vanhempia. Mies teki hyvät ruuat, katettiin kauniisti ja koti on jouluinen. Esikoinen on ollut onnellinen ja iloinen joulusta.
Perjantaina on neuvola. Nyt olen valmis makaamaan sairaalaan. Toivon edelleen, että vauva syntyisi vasta ensi vuonna.
Hyvää yötä! Valitetaan yhdessä!
Ametisti ja poika rv. 35+
Tästä vanhasta pinosta löytyy muuten Miucun vauvauutinen:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=11961258&p=&mpage=7&tmode…
Voi kamala mikä yö. Supisteli pari tuntia tosi kovasti ja nyt on alapää ihan hellänä (istuminen sattuu). Aiotaan lähteä esikoisen kanssa käymään parissa kaupassa... Minäkin toivon kuitenkin, että synnytys olisi vasta ensi vuoden puolella (pahoin pelkään ettei toive toteudu).
Yksi vinkki ensisynnyttäjille, jonka sain aikanaan parhaalta ystävältäni ja oli tosi loistava. Viimeisinä päivinä ennen synnytystä kun harva saa enää nukuttua, tulee paljon univelkaa. Siksi suosittelenkin, että pyydätte ekaksi yöksi nukahtamislääkkeen, jotta saatte nukuttua edes yhden yön ennen kotiutumista. Sitä unta tarvitaan! Joissain sairaaloissa ihan suosittelevat tuota lääkettä ekaksi yöksi.
Mukavia vuoden viimeisiä päiviä!
Justus rv37+
Meillä meni kone tohjoksi, joten oon ollu ihan nettipimennossa...Onnea kaikille jo jakautuneille eli heitähän oli ainakin Miucu, allu ja Tearangel.
Huomenna mulla sitten sektio.Vauvan painoarvio oli viime neuvolassa käsikopelolla alle 3kg, saas nähdä osuuko oikeaan. Muuten oli neuvolassa kaikki ok ja paino oli taas laskenut kilon viime vkolla.Nyt on kyllä mussutettu suklaata ja kaikkea siihen malliin että olis varmaan tullu 2kg lisää=)
Joulu meni ihan mukavasti kotosalla oman perheen kanssa saunoen, syöden ja toisiamme lahjoen.
Selkä on ollu viheliäsen kipee myös mulla.On vaikea istua, kävellä, nukkua...Pitkin yötä heräilen selän kolotuksiin...
En saata uskoa, että tämä odotus on nyt ihan viimeisellä päivällä!!! Huomenna mulla on vauva rinnalaa-iik!!!
Hyvää vointia kaikille viime metreille!!!
Rv 38
Laittampa minäkin nyt vauvakuulumiseni vaikken palstalla ahkerasti kirjoitellutkaan, mutta lukemassa kävin kuulumiset päivittäin.
Eli meille syntyi aattoaamuna klo 7.23 suloinen poika mitoiltaan 4010g ja 50 cm, raskausviikkoja oli tuolloin kasassa 37+6.
Synnytys meni todella nopeasti ja hienosti, Tayssissa ehdittiin olemaan vajaa 2 h kun poika olikin jo maailmassa. Eilen kotiuduttiin ja nyt opetellaan sitten elämään kolmen lapsen kanssa.
Onnittelut kaikille nyyttinsä jo hakeneille ja jaksamista vielä nyyttiään odottaville.
Terveisin Nepp@ri
Ihan uskomattomalta kuulostaa, että tammivauvoja on jo " ulkona" ... ihanaa.
Meillä joulu meni perinteisesti, eli aattona oltiin anoppilassa ja joulupäivänä minun vanhemmillani. Matkat eivät olleet pitkät, mutta koko iltapäivän ja illan istuminen ja kaikki härdelli aiheuttivat aika tukalan olon.
Vauva melskasi ihan valtavasti kumpanakin päivänä, luulin jo että tulee läpi. Vatsanahka vain venyi kun pikku-ukko monotteli! Ja se polkeminen tietysti aiheutti sen, että vauva painui alemmas (hyvä) ja liitoskivut olivat hirveitä. Eilisen makasinkin sitten ihan raatona kotona. Ei pysty kyläilemään enää, ei.
Mua on nyt alkanut tosissaan jännittää tämä synnytys. Jotenkin hirvittää kaikki ne kivut ja riskit ja kaikki. Ja kuinka sitä tajuaa oikeaan aikaan lähteä sairaalaan. Meilläkin matkaa tulee noin 40 km, ja ruuhka-aikaan Helsingissä voi matkanteko kestää. Sitten pitää kai vain vetää hätävilkut päälle ja ajaa jalkakäytäviä pitkin jos hurjaksi menee.
Olo on kyllä jo sen verran tukala, että toisaalta toivookin jo synnytystä. Mutta toisaalta pelkään. Esikoinen käynnistettiin, joten se tilanne oli ihan erilainen. Ja siitä jäi kyllä kamalat traumatkin.
Mulla neuvola ensi viikolla, lääkäriä ei kai sitten enää olekaan. Vai milloin teillä muilla on ollut viimeinen neuvolalääkäri? Mulla oli neuvolan kautta viimeksi pari kuukautta sitten. Sen jälkeen äpkl:lla joulukuun alussa. Tuntuu hullulta jos kukaan ei katso vauvan tilaa tai kohdunsuuta kahteen viimeiseen kuukauteen.
Äitiyspoliklinikalle menen seuraavan kerran yliaikaiskontrolliin sitten 41+3. Ellei siis synny sitä ennen.
Nyt olen huomannut, että mulle tulee todella huono olo, jos en juo riittävästi. Siis todella kamala olo. Eli koko ajan pitää olla tuoppi kädessä. Mutta on kyllä pahimmat turvotukset pysyneet poissakin.
Kyllästyttää ja hermostuttaa. Olen jo pari kuukautta maannut kotona kun mitään ei pysty tekemään, ja se alkaa tympäistä. Kuinkahan tässä saa mielen pysymään virkeänä vielä mahdollisesti helmikuun alkuun saakka???
Kavereita en jaksa nähdä kun olen niin poikki, joten tässä sitä ollaan. Onneksi on kärsivällinen mies, joka hoitaa kodin ja lapsen. Ja minut.
No joo, olihan valitusta. Leppoisia välipäiviä mammoille.
ipu 36+5
Ihanaa lukea että aletaan olla jo kohta kaikki siirtymässä turvallisen synnytyksen viikoille ja ekat vauvat jo putkahtelee maailmaan. Alkoi kylllä monen muun lailla itsellänikin tuntumaan että hei, minunkin vauvani voi tulla kohtapuolin maailmaan.
Joulu meni ihan rauhallisissa merkeissä, turvotuksen vaivatessa. Nyt olo ihan ok, ei suurempia vaivoja. Viime viikolla oli neuvola ja kaikki oli ok. Terkka tarkisti tarjonnan ultralla ja samalla vähän mittaili vauvaa ja pieni on meidän Sirkku-Omena. Massun mitta oli kolme viikkoa pienempi kuin viikot. Et aika hoikka kaveri on tulossa. Sf-mitta oli 27,5, rv 33 ja jotain , hb oli noussut 123, verenpaineet 120/70, painoa n 300g viikossa. Vauva painoi n 1670g kun oli kuukausi sitten n 1500g.
Olen tässä miettinyt että pitäiskö minun alkaa jo laittamaan vauvan vaatteita valmiiksi eli pesemään ne ja laittaa sänkykin valmiiksi. Nythän tuota on aika työtön olo kun ei näinä välipäivinä oikein saa mitään aikaiseksi. Minulla taitaa muuten alkaa äitiysloma 29 päivä. No, eipä tuo minun olooni ja elooni mitenkään vaikuta kun täällä kotona aina olen.
Nyt olen tosi huono kommentoimaan muiden juttuja vaikka luinkin aamusella tuon pinon läpi. Voimia vaan kaikille tasapuolisesti vaivoineen ja ilman niitä massua kantaville! Odotellaan innolla lisää vauvauutisia.
Meillä muuten on vielä tuo tarjontajännitys täysillä päällä. Viime viikolla vauva siis raivotarjonnassa mutta nyt oli taas perätilassa joulunpyhät. Tänään ollaan raivotarjonnassa. Ajattelinkin että mies saa täyttää tänään jumppapallon jolla voin itseäni keinutella että vauva pääsis laskeutumaan pikkuhiljaa ja kiinnittymään, jospa tuo häränpyllynheitto sitten loppuisi. Jotenkin tuollainen saa niin levottomaksi olon. Ja vauva vielä taitaa olla perätilassa jalkatarjonnassa joten ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin leikkaus. JOs vauva pysyy yhtä sirona kuin muutkin meidän vauvat niin saattaisin synnyttää perätilassakin. Pelkään kyllä molempia, leikkausta ja perätilasynnytystä kuin hullu!!
Muuten haaveilen vesisynnytyksestä, saas nähdä miten mun käy...
Nyt kahville, leppoisia välipäiviä masukkaille!!
Iuiu ja Sirkku-Omena rv 34 ja kolme päivää taitaa olla päälle...
Täällä ihan itkua väänsin aina kun tuli onnellinen kirjoitus vastaan, että joku on saanut oman vauvan turvallisesti syliinsä!
Meillä ei ole tapahtunut vielä mitään merkittävää. Vaikka viikosta 30 on jännitetty, että tuleekos se poika sieltä kohta jo ulos. Mutta onnellisena voin nyt todeta, että sisällä pysyi ja pysyy toivottavasti ainakin ensiviikkoon asti.
Mulla on supistellut kolmena yönä kivuliaasti ja lisäksi päivällä on ollut " menkkakipuja" jonkin verran. Yösupisteluja oli aattoyönä niin paljon, että olin jo lähes varma lähdöstä synnyttämään :) onneksi ne meni kuitenkin ohi nukkuessa. Sen jälkeen on supistellut vähän vähemmän öisin, mutta sattuu kuitenkin jo.
Vauvan pää raahaa edelleen alhaalla...tietysti, sillä eihän se sieltä takaskaan nouse. Viikosta 30 se on ollut vissiin kiinnittyneenä. Itse odotan, että tämä vauveli syntyy heti ensivuoden alussa. Se olisi siis ensiviikko. Olisi todella hassua jos raskaus menisikin yliaikaiseksi kun sitä on jo niin kauan odottanut, että kohta se tulee :) en kyllä tiedä miten maha-nahka kestäisi jos vauva vielä 1,5kk masussa olisi. Varmaan repeisi sisuskalutkin kun nyt jo on niin äärirajoilla lihakset, nahka ja kaikki.
Vielä kerran onnea vauvan saaneille!!! Kateellisena täällä odottelen omaa nyyttiä saapuvaksi.
Milla + chiquito rv 35+2
Joulu tuli vietettyä enimmäkseen vain oman perheen kesken. Aatto ja joulupäivä oltiin kotona ilman yhtään vierasta. Aaton lahjojen odottamisen jälkeen ollaan saatu olla rauhassa. Pojat ovat syöneet herkkuja ja pelanneet tietokoneella ja joulupäivänä lapset olivat koko päivän yökkäreissään. :) Kerrankin siis rauhallista oleilua vaan. Tänään ehkä pelataan vielä pukin tuomia uusia lautapelejä. Arki ei vielä iskenyt, sillä mies pitää tämän ja huomisen vapaata töistä.
Tearangel: Joulunpunaiset onnittelut tyttövauvan koko perheelle!
Allunkin uutisia on saatu: Paljon onnea ja toivotaan, että saatte olla kotona, ettei tarvitse valohoitoon enää lähteä!
Stage/Pia: Vatsataudit on tosi inhoja. Hyvä kun olet jo parempi! Mulla ei ole vielä mitään hinkua saada vauvaa syliin. Hassua sinänsä. LA toki on ihan tammikuun lopussa, mutta silti. Väsymys ja ruokahaluttomuus vaivaa täälläkin.
Pore: Hep, täällä yksi, jolla paniikki kasvaa! Hommia olisi paljon ja kohta alkaa taas lasten harrastusrumba eikä ole aikaa ja ja... Sukupuoli ja vauvan ulkonäkö ja luonne kyllä kiinnostaisi jo tietää!
Justus: Kiitos linkistä. Olinkin ihmetellyt, miten oli Miucun uutinen päässyt lipeämään ohi silmieni.
Miuculle siis myös kovasti onnea!
Sammermannille onnea matkaan huomiselle!
Nepp@ri sai sitten myös vauvansa jo jouluna. Onnea! Hienon kokoinen poika!
Turvotusta on ilmaantunut omituisesti. Muuten en ole huomannut kummoistakaan turvotusta, sormukset hieman tavallista tiukemmassa, mutta parina päivänä on ollut jalkapohjissa outo olo. Ihan kuin olisi päkiät turvonneet ja käveleminen ei tunnu kivalta. Nilkoissakaan ei kuitenkaan näy sukan jättämiä raitoja tai mitään. Miten voi ihminen turvota vain jalkapohjista???
Huih, luin juttujani eräältä keskustelupalstalta kolmosen loppuraskauden ja ekan puolen vuoden vauva-ajalta. Alkoi hirvittää tosissaan, miten pärjään kaikkien yöheräilyjen ja imetyksen lisätilauskausien ajan. Pianhan se työläin vaihe menee ohi, mutta mutta... Mä olen jo kuitenkin paljon vanhempi ja mukavuudenhaluisempi kuin silloin! Myöhäistähän se nyt on tietysti pyristellä ja pärjäähän sitä kun on pakko. Pitäisiköhän panikoida kuitenkin ensin synnytystä?
Iuiun tavoin sektio ja perätilasynnytys hirvittävät molemmat. Vauva kääntyilee, mutta mulla ei itsellä ole juurikaan käsitystä miten päin vatsassa oleillaan. Jorvista tuli kirjeessä ajanvaraustieto. Hiukkasen tylynpuoleisesti mielestäni ilmoitettu, että mulle on varattu aika asennontarkastukseen ja mahdolliseen perätilan kääntöön. Höh, niinkuin se olisi vain ja ainoastaan lääkärin määrättävissä. Tosin, mitä olen nyt netistä lukenut, niin _jos_ on silloin perätilassa ja kääntöyritys mielekästä, niin annan kyllä yrittää kääntöä. Riskit käännöksessä vaikuttaisi kuitenkin pienemmiltä kuin sektiossa tai perätilasynnytyksessä, vaikka mikäänhän ei takaa, että käännös onnistuisi. Noh, katsellaan. Sitä ennen on neuvola 2.1.. Polikäynti on 7.1. ja neuvolalääkäri varattu 8.1.
Hei, tietääkös joku, katsotaanko yleensä kohdunsuun tilanne tuollaisessa asennontarkastuksessa? Jos tsekkaavat Jorvissa sen, niin voisin perua neuvolalääkärin seuraavalta päivältä.
(huoh) Tulipas sekavaa tajunnanvirtaa! Näillä raskausdementoituneilla aivoilla ei taida parempaakaa syntyä. :(
Strutsi ja minihupi 35+1
Ihanaa lukea vauvauutisia. Onnittelut tosiaan kaikille, jotka ovat vauvansa jo maailmaan saaneet.
Itsellä alkaa myös laskettu aika lähestyä, mutta ainakaan vielä ei ole ollut suurempia tuntemuksia, että mitään vielä olisi tapahtumassa.
Neuvolakuulumisia:
sf: 33cm (ei ole enää kasvanut, joten vauva on vähän tainnut laskeutua)
proteiinit: -
sokerit: -
verenpaine: 130/85
syke: +140
hb: ei mitattu, on ollut tosi hyvä koko ajan
Myös minulla alkaa pieni paniikki iskeä. Tai ei oikeastaan paniikki, ennemminkin vaan se tietoisuus siitä mitä tässä on tapahtumassa alkaa iskeä vielä konkreettisemmin. Synnytys jännittää vähän. Heikkoja supistuksia tulee päivittäin useaan otteeseen, mutta yhtäkään kivuliasta ei ole vielä tullut. Mies on myös selvästi alkanut olla valppaana. Öisin jos päästän pienenkin inahduksen, niin hän on heti valppaana kysymässä, että mitä nyt, supistaako? Se on aika hellyyttävää kun huomaa kuinka toinen yrittää pitää minusta huolta.
Joskus se huolenpito vaan meinaa mennä vähän yli. Jouluna meinasi hermot mennä kun oma äitini ja mummoni vähän väliä olivat ohjaamassa minua milloin mihinkin istumaan ja lepäämään. Jouduin ihan ärähtämään, että kyllä minä itse tiedän missä minun on paras milloinkin istua ja olla. Ja tänään tätinikin oli jo huolestunut kun kuuli, että joku nokialainen raskaana oleva nainen oli joutunut tiputukseen. Neuvolakäynnin aikana oli sitten tullut kolme puhelua, äidiltä ja hänen siskoltaan. Ihan kuin täällä Nokialla ei muita raskaana olevia naisia olisi. Huh, huh!
Muuten menee suht mukavasti. Öisin kipeytyy selkä ja kovasti turvottaa, mutta muuten ei suurempaa valittamisen aihetta.
Tulipas taas melkein pelkkää omaa napaa. No, se tässä taitaa olla ihan jokaisella meistä lähinnä tällä hetkellä. Oikein hyvää vointia kaikille!
Siru-Sofia ja Julle 38+2
En oo nyt viikkoon jaksanu käydä kirjottelemassa vaikka vähän oon yrittänyt lukea kuulumisia. Ollu niin tota joulu hössötystä ja muutenki väsyttäny ni jääny koneella istumiset pois.
nyt neiti kattoo titi-nallea minkä sai pukilta ni itellä hieman aikaa.
Paljon onnea aamuhallalle ja muille synnyttäneille!!
Itekki olen ollut tässä vähän jännänä et tuleeko jouluvauva vai selvitäänkö kunnialla joulusta. No nyt voi huokasta ku ei tullut sitä jouluvauvaa. :) parina iltana ollu kyllä niin kipiänä selkä ja supistellu et oon miettiny et nytkö se lähtö tulee mut ei onneksi ole vielä tullut. sunnuntai iltanakin kaupassa käynti oli yhtä tuskaa. sai vähän väliä pysähtyä ja muutenki kävellä tipuaskelilla...
Eilen kävi niin kipiää ku tossa makoilin nukkumaan mennessä et tuli mieleen että en haluakkaan synnyttää. huonohan se tässä vaiheessa on sitä enään perua ;) mut tuli niin selvästi mieleen kuin kipiää se vielä tulee käymään... no kyllähän siitä selviää mut kipiää se käy.
huono tämä selkä tosiaan ku ei meinaa jaksaa täsä koneella enään istua. saunakin pitäs lämmittää.
perjantaina kävin neuvolassa:
rv 37+2
paino/vk 613g (lähtöpainosta painoa tullut siis 4kg)
RR 125/70
sf-mitta 29,5 (kasvanu puoli senttiä viimekerrasta)
sydänäänet 135
Terkkari teki kiireellisen lähetteen ultraan koska se sf-mitta ei meinaa kasvaa. mut melko turhan ajan sain ku se on vasta 2.1 ja laskettuaika on 9.1. Niin et saa nyt nähä ehitäänkö ollenkaan siihen ultraan...
pipali ja masumyllertäjä rv 37+6