Lue keskustelun säännöt.
Rakastuin maajussiin.. :(. Nyt ISO ongelma.
11.12.2007 |
En tutustuessamme tiennyt, että mies aikoo siirtyä tilan jatkajaksi. Kesällä tila siirtyy miehen omistukseen, ja viimeistään parin vuoden kuluttua mies muuttaa maalle kotitilalleen. Nytkin mies on kesällä ollut lähes 24/7 kiinni maatilan töissä, keväällä sama homma jatkuu (mikä toki on ymmärrettävää, työ on työtä..). Nyt asumme kaupungissa yhdessä, mutta lähes joka päivä mies hoitaa päivätyönsä ohella maatilan asioita (hoitaa karja-asioita jne..) ja puhuu innokkaasti tulevasta tilastaan. Tila on miehelle todellä tärkeä, hänet on kasvatettu sen jatkajaksi. Nytkin mies lähtee joka viikonloppu kotitilalleen, jossa asuu vielä hänen vanhempansa ja mummo.
Ongelma on siinä, etten tiedä, pystynkö olemaan onnellinen tilalla. Lähin kauppa on 30 km päässä, kylä on todella pieni ja väestö vanhaa, koulut kaukana, ja mikä pahinta, minun alalla ei ole töitä ainakaan 80 kilometrin säteellä. Miehen mukaan minun ei tarvitsisi ryhtyä emännäksi, käy hänkin päivätöissä ja sen lisäksi aikoo hoitaa kasvinviljelyhommat, eli työntäyteistä elämää luvassa. Mutta kun ei siellä ole minulle töitä :(. Enkä tiedä, miten sopeudun siihenkään, että miehen vanhemmat, jotka nyt asuvat kotitilalla, rakentavat talon aivan naapuriin ja mummokin muuttaa naapuriin. Mies myös aikoo hoitaa vanhempiaan, kun he vanhenevat (mikä on tietysti kunnioitettavaa). Vanhemmat ovat uskonnollisia, mutta hyvin mukavia.
Rakastan miestä, mutta tulevaisuus pelottaa. Minun haave on ollut muuttaa jonnekin vähän syrjempään, mutta kuitenkin työpaikkojen ja palvelujen läheisyyteen (ettei esim. työmatkat veny tosi pitkiksi). Tuntuu, että tulevaisuudessa minä en voi " voittaa" , jos jään tähän suhteeseen. Onkohan mitään tehtävissä? Vai onko suhde tuhoon tuomittu? Rakastan miestä, mutta olen vielä nuori (24v), joten en tiedä, onko tämä sittenkään se oikea juttu?
Kommentit (44)
minulle esim. ruisleivän tekoa leivinuunissa jne.. Olettavat, että ns. jatkan siitä, mihin he tilan jättävät ja jotenkin " valmentavat" minua. Mies ei jousta mihinkään suuntaan, hänelle tuo tila on koti (ei puhu nykyisestä asunnostamme kotinaan) jne.. Häiritsee, ettei mies edes yritä ajatella minun kannalta asiaa. Hän vain totesi, että " on kuule paljon naisia, jotka innosta hihkuen muuttaa maataloon asumaan" . Miehen mielestä myös talosta pitäisi olla kiitollinen, ettei tarvitse ostaa omaa jne.. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ta, luin hulluna pääsykokeisiin ja nyt valmistuminen häämöttää 1,5 vuoden päässä. Töitä on, mutta lähinnä suuremmilla paikkakunnilla. Jos en olisi näin paljoa panostanut opiskeluun ja ellei ammatti tuntuisi niin oikealta, voisin ehkä opiskellakin toisen ammatin tms.. -ap
päästä, muilla naisille olisi kivasti omaisuutta kun asunnosta saa puolet, sinulla ei mitään.
Olisiko sinun mahdollista tai haluaisitko opiskella uuden ammatin, missä olisi paremmat työllistymismahdollisuudet uudella asuinpaikkakunnalla? Tai jos alat yrittäjäksi? Tietysti jos olet nyt unelma-ammatissasi, ei alanvaihto välttämättä nappaa..