Apua! Päiväkodista viesti, että lapseni tönii pienempiä kumoon! Mitä ihmettä mä

tiettyjen toimintamallien saavuttamiseen. Taas ihmettelen vaan sitä, miksi tuo taulutus tulisi hoitaa päiväkodissa. Eikö se voisi olla vanhempien ja lapsen yhteinen iltarutiini, käydä läpi (henkilökunnan infon pohjalta) päivän tapahtumia ja miettiä, mikä meni kivasti, mikä ei. Tämä toisi myös vanhemmat lähemmäs päiväkodin arkea ja kokoaa lapsen päivän mukavasti. En kuitenkaan usko, että hlokunta mitenkään pahastuu, jos ehdotat.



Tottakai lasta kehutaan, kun hän onnistuu. Ihan jokapäiväisten rutiininen toimimiseen, kaikille lapsille en kuitenkaan tuota kiitostaulua päiväkotiin halua, sillä tarkoitushan on että rutiinit toimivat, ilman että joka asiasta kiitetään. Aivan kuten kodeissakin. Jos joka asiasta kiitellään, ei se oikea, iso kiitos sitten tunnukaan enää mitenkään erikoiselta. Lisäksi haluan välttää kilpailutilannetta, joka kiitostauluista päiväkodissa saattaisi syntyä. Esim. vrt. kiltti 5-vuotias tyttö, joka toimii kaikissa tilanteissa tai vilkas, epäsosiaalinen hulivilipoika, jota tarjoaa haasteita koko ryhmälle. Taulutus saattaisi johtaa melkoiseen turhautumiseen, eikä toimia kannustajana kuten on tarkoitus.



Kiitostaulua käyttäisin (ja olen käyttänyt) sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat jotenkin jumiutuneet eikä tilannetta saada muuten menemään eteenpäin (esim. kuivaksi opettelussa, jos lapsi jo yli 3 v tai omassa sängyssä nukkuminen).



Lto3

Tarrat ja pointtien keräily toimivat, kun muut konstit on kokeiltu. Kaikesta ei kannata muodostaa prosessia, jossa lopputulemana on palkkio!



Mutta siinä on haittansa, jos tarrat myönnetään päivän toiminnasta vasta illalla kotona. Nyt kuitenkin puhutaan KOLMIVUOTIAASTA eli pienen lapsen muisti ja käsitys syy-seuraussuhteista on kovin kehittymätön. Olisi parasta, että kiitos olisi välitön, jotta lapsi kunnolla ymmärtää, mistä häntä kiitetään.



Tuo kumminkin on myös totta, että yhden lapsen palkitseminen hyvästä käytöksestä olisi ongelmallista.



Kannattaa kokeilla, mutta VOI olla, että se ei oikein toimi - juuri tuon palkitsemisen viivästeisyyden takia.

Mutta... Kolmivuotiaat ovat oikeasti paljon isompia, kuin mitä monet mm. heidän vanhempansa uskoisivat. Tosin poikkeuksiakin on, mutta suurin osa pystyy kertomaan päivän (jopa edellisen viikonlopun) tapahtumista jo selkeästi. Myös aikakäsitys eilen-tänään-huomenna rupeaa loksahtamaan paikoilleen.



Toki välitön kiitos tehoaa, mutta kolmivuotias ymmärtää kyllä, jos säännöksi tehdään esim. "kun ei ole töninyt, niin äidin kanssa sitten kotona saa tarran". Näin lapsi pystyisi helposti jäsentämään ajan kulkua. Lisäksi mietityttää tuo välitön kiitos sen vuoksi, että kuinka tuo tarratus käytännössä toimisi, 10 min välein/ tunnin välein/ 2 krtaa pvässä? Vai tulisiko tarra hyvänä päivänä esim. 5 kertaa. Aaamupiirin, aamu-ulkoilun, ruokailun, välipalan ja ip-leikin jälkeen, jos ovat toimineen.



Mielestäni tuo yksi päivä on lapselle huomattavasti selkeämpi jaottelu, kuin päivän jakaminen palasiksi. Näin ollen hlokunnan sanallinen kiitos tulisi välittömästi, äidin illalla antama tarra olisi päivän sinetti.



Lto3

Miksi ihmeessä se ei voisi olla päiväkodin rutiini kaikille lapsille?



Ja Xandris, mitä ihmettä sinä tuota älypäätä komppaat, kun ideahan oli ap:n eikä älypään.

onko lapsi jokin erityislapsi?

Ei todellakaan ymmärrä. Kysy nyt edes neuvolan terkalta, jos olet noin pihalla.

Ei 3-vuotiaat todellakaan osaa aikakäsitteitä eilen-tänään-huomenna.



Oletko sinä jokin erityis-lötö?

järkevästi ajattelevia yksilöitä, joiden kanssa voi keskustella asioista. Mitä enemmän jutellaan, sitä enemmän ymmärtävät. Ja tosiaan päivittäin olen tekemisissä kolmivuotiaiden kanssa (sekä töissä että kotona). En usko, että tässä asiassa otan kontaktia neuvolaan.



Hieman aiemmin perustelin jo, miksi kiitostaulu ei mielestäni sovi päiväkodin jokapäiväiseen elämään. Jos itselläsi on järjevämpi perustelu sille, miksi kaikesta tulisi kiittää, luen mielelläni. Lapsia toki kehutaan hyvästä käytöksestä, mutta ei joka käänteestä tarvitse tarraa saada.



Lto3

vaikuttaa ihan siltä, että jos 3v ei noin perusasioita osaa, olisi syytä käydä elto:n konsultaatiossa ja perheneuvolassa. Mahdollisesti lähete tutkimuksiin.

joo, ei ole mulla järjevämpää perustelua. En edes tiedä mikä on järjevä, mutta varmaan ryhmäsi 3-vuotiaat tietävät senkin.



Ja sinähän se keksit, että tarra joka käänteessä pitäisi antaa. En ymmärrä miksei sitä voisi yhtä hyvin päiväkodissa antaa kerran päivässä, kuten kotonakin.



Mutta minä en olekaan erityis-lötö

Päiväkodissa (uskoakseni lähes kaikissa) käydään päivittäin läpi, mikä päivä on, mikä tulee huomenna, mikä oli eilen. Omat kolmivuotiaani tietävät päivän, osaavat laskea kuinka monta päivää on viikonloppuun. Jos eivät muista päivää, ovat aiheesta kiinnostuneita ja kysyvät.



Ja niin ovat tehneet ryhmäni kolmivuotiaat myös aiemmin.Oikeasti, kolmevuotiaat osaavat ja tietävät, kun heille annetaan siihen mahdollisuus.



Ihan pistää miettimään mitä teidän lastenne päiväkodeissa tehdään?

Kyllä minä lto:na kerron vanhemmille mahdollisimman paljon infoa lasten päivästä, ilman että odotan heiltä mitään toimenpiteitä asiaan. Samoin mielelläni kuulen miten omien lasten päivä on mennyt. Mutta luotan myös siihen että henkilökunta osaa ratkaista tilanteet.



Eihän se, että kerron vanhemmille negatiivisia asioita tarkoita välttämättä mitään ongelmaa. Ne on vaan faktoja lasten elämästä aj voin kertoa että jokainen alspi käyttäytyy välillä huonosti. Kumpi on sitten pahempaa yleensä poikien tapa tönäistä tai tyttöjen ärsyttää ja härnätä?



Oman 3-vuotiaan kanssa kyllä juttelen vielä kotona jos päiväkodista tulee viestiä että hän kiusaa tai tekee jotain muuta tyhmää.

Mielestäni en komppaa ketään ihmisenä, vaan kutakin ajatusta sellaisenaan. Minusta tuo on aivan totta, mitä lto3 sanoo tarrapalkitsemisen haitoista ja ongelmista.

Olen tosin edelleen sitä mieltä, että kolmivuotias ei kunnolla osaa yhdistää illalla saatua tarraa siihen, mitä päivällä on tapahtunut - saati että osaisi pitää mielessään esim. ulkoilutilanteessa tuntien päästä mahdollisesti saatavan tarran ja joskus viikon päästä saatavan lelun.

Ei hitsi, elää nyt... "enpä tässä tönäise Jani-Oskaria, ettei vaan jää illalla tarra kotona saamatta ja kymmenen tarran päästä saatava monsteri-rekka ostamatta..."

Tässä nyt edelleen puhutaan KOLMEVUOTIAISTA.

Ja vieläpä pojista, joilla tunnetusti käsi iskee ennen kuin aivot ehtivät prosessoida tilannetta ollenkaan.

Tuo voi skulata kouluikäisellä tai peräti eskari-pojalla. Mutta ei kolmivuotiaalla.

Mutta kaikkea voi ilman muuta kokeilla! Sittenhän sen näkee. Itse olen mainitusta syystä skeptinen ja toivoisin välitöntä kehua, pk-väen nopeita toimia tönimisen estämiseksi ja lapsen torumiseksi ja kotona tapahtuvaa prosessointia.

Ja Xandris, mitä ihmettä sinä tuota älypäätä komppaat, kun ideahan oli ap:n eikä älypään.

kohdassa 72 kirjoitit: "Komppaan LTOs:ta".



Se ei muuten taivu noin, vaan LTO:a. Minun 3-vuotiaanikin osaa tuon...



Ja se ajatus on edelleen ap:n eikä tuon LTO:oooon.

Et muuten ole vielä kertonut nimeäsi ja päiväkotiasi, jossa valistit olevan avoimet ovet.

Lapsia ohjataan käyttämään puhetta saadakseen oman asiansa esiin. Tönimiseen turvautuvat yleensä lapset, joiden puheessa esim on viivästymä jolloin hän ei saa muita ymmärtämään haluamaansa.



Nujakoita on toki jokaisessa päiväkodissä joskus, mutta se on eri asia, kuin tässä ketjussa keskusteltu töniminen.

ja jos sinä olisit lukenut tämän ketjun, tietäisit, että olen ollut suurimmasta osasta asioita tiukasti eri mieltä lto3:n kanssa.

En hyväksy tapaasi kääntää kiistat henkilökohtaisuuksiksi. Olisi paljon hedelmällisempää pysyä asiassa ja kiistellä siitä. Vaikka joku olisi kiistassa eri mieltä kanssamme, se ei merkitse, että KAIKKI hänen esittämänsä kommentit olisivat sen vuoksi vääriä.

PS: jos oikoluet toisten typoja, kirjoittaisit itse virheetöntä tekstiä. Se ikäänkuin lisäisi uskottavuuttasi.... ;-D

kohdassa 72 kirjoitit: "Komppaan LTOs:ta".

Se ei muuten taivu noin, vaan LTO:a. Minun 3-vuotiaanikin osaa tuon...

Ja se ajatus on edelleen ap:n eikä tuon LTO:oooon.

Eikä minua kiinnosta pätkääkään, mitä sinä hyväksyt tai et hyväksy. Olet aina kirjoituksissasi samanlainen rasittava besserwisser kuin tuo lötökin. Täällä on hyvä saarnata vissiin, kun ei kukaan oikeassa elämässä kuuntele pätkän vertaa.



Hei, lötö, mikä se sinun tarhasi siis olikaan?

Voisitko valottaa mihin aikaan päivästä sen sitten antaisit? Tässä aiemmin on penätty välitöntä palautetta. Jos töniminen tapahtuu aamulla, ja tarra annetaan iltapäivällä ennen kotiin lähtöä, viive on lähes yhtä pitkä kuin kotona annettuun tarraan. Tällöin tarratuksen voisi siis hoitaa kotona.



Lisäksi on erittäin vaikea ennakoida, milloin tuo töniminen tapahtuisi. Eli mielestäni toimintamalli " hienoa ettet tönäissytkään Villeä vaikka meinasit, saat tarran", ei toimi.



Voisitko kertoa konkreettisen toimintatavan?



Xandris! Meillä on tarratettu omaa 3-vuotiasta. Tarra jokaisesta omassa sängyssä nukutusta yöstä. 1 vko pieni lelu, 2 vkoa toinen lelu. Omassa sängyssä nukutaan ja toimi tosi helposti. POIKA nimenomaan itse muistutti aamulla, että nyt olisi tarran paikka. Mikäli ei ollut omassaan aamulla, totesi "tänään ei tule tarraa". Eikä hän tosiaan elänyt missään pniikissa tuota tarra-aikaa vaan oli avoimesti ylpeä itsestään ja esitteli tarrataulua koko suvulle.



Lto 3

Xandris! Meillä on tarratettu omaa 3-vuotiasta. Tarra jokaisesta omassa sängyssä nukutusta yöstä. 1 vko pieni lelu, 2 vkoa toinen lelu. Omassa sängyssä nukutaan ja toimi tosi helposti. POIKA nimenomaan itse muistutti aamulla, että nyt olisi tarran paikka. Mikäli ei ollut omassaan aamulla, totesi "tänään ei tule tarraa". Eikä hän tosiaan elänyt missään pniikissa tuota tarra-aikaa vaan oli avoimesti ylpeä itsestään ja esitteli tarrataulua koko suvulle.

Lto 3