Apua! Päiväkodista viesti, että lapseni tönii pienempiä kumoon! Mitä ihmettä mä

ilmoitus, jonka pk antoi. Eiköhän aihetta ollut hiemas lyhennetty, jotta sopii otsikoksi. Eihän tuosta käynyt ilmi ketä, milloin, tapahtuuko usein jne.



Tuskin kukaan on niin tökerö, että ilmoittaa vain "lapsi tönii kumoon."



Luulen tosiaan, että hivenen monimuotisempaa infoa (toivottavasti) on Ap:lle annettu.

Me emme tiedä, miten hänelle on asia kerrottu ja miten hän siihen reagoi. KUITENKIN koska hän täällä hätääntyneenä kyselee keinoja puuttua asiaan (siis sen lisäksi, että hän puhuu asiasta lapsensa kanssa), olettaisin, ettei hän nyt ainakaan pk-väkeä haukkunut tai väittänyt, ettei lapsi ole töninyt.

Se, että ap on noin hädissään, kielii siitä, ettei hänelle ole edes ehdotettu mitään, mitä kotona voisi tehdä.

Minustakin asia voidaan ottaa esille, kun lasta haetaan MUTTA vanhemmille on annettava samalla tieto siitä, milloin ongelmasta seuraavaksi voitaisiin keskustella. Ja se aika olisi syytä olla mahdollisimman pian, ei ensi viikolla.

Mieti, mikä funktio ylipäänsä on sillä, että ap:lle kerrotaan lapsen tönivän muita. Miksi kerrottiin? Mitä ap:n toivotaan tekevän. Kerro sinä.

Ja samalla voisit sanoa, miksi sellaista ei voisi kertoa jo siinä tilanteessa vanhemmalle? Siitähän ainakin minä olen tässä koko ajan tolkuttanut: asioihin pitäisi esittää konkreettisia toimintamalleja. Ap ei minusta missään - enkä minäkään - ole sanonut, että päiväkodin pitäisi yksin opettaa lapsi empaattiseksi ja hyväkäytöksiseksi.

Mikä ei tietenkään poista sitä faktaa, että akuutissa tilanteessa se on päiväkodin väki, joka tilanteeseen puuttuu.

Taas: Ei tuomintaa, vaan fakta. Ap ilmoitti, ettei lapsi ymmärrä ettei saa töiniä. Jos hän ei ole kotivuosiensa aikana (3 V!) tuota sisäistänyt, niin en usko että päiväkotihlokunta tuossa tehtävässä onnistuu parissa viikossa.

Mutta me tarvitsemme työssämme yhteistyötä vanhempien kanssa, joka vaikeutuu melkoisesti, jos tilanne tulkitaan niin, että meille saa äksyillä koska tullaan väsyneinä toisesta maailmasta. Ja tuolloin ei edes lasta koskeavaa infoa tarvitse ottaa vastaan. Tietyt päivän aikana käyneet tapahtumat eivät todellakaan voi odottaa seuraavaan viikkoon, kun väsyneillä vanhemmilla on aikaa keskustella tilanteesta. Jankuttamiseen asti olen maininnut tuosta lapsenkasvatusvastuusta ja siihen kuuluu myös se, että väsyyneenä töiden jälkeen lasta koskevia asioita on hoidettava.

LTO3

Eihän ap kertonut, että lapsi kotona edes nyt tönii. Töniminen on alkanut siellä päiväkodissa.



Ei kukaan täällä ole ehdottanut, että seuraavaan viikkoon pitää odottaa, mutta miten ihmeessä siinä puoli viiden hyörinässä sen asian sitten selvittää, kun tulee ihan muualta, juttu tipahtaa kuin taivaasta ja hoitaja on väsynyt kuten mainitsit. Ja ehkä ainoana enää paikalla ja jos alat selvittää asiaa, joku muu tippuu päälleen roska-astian päältä.



Eikähän vanhempi myöskään sitä siinä voi selvittää ennen kuin on jutellut lapsensa kanssa rauhassa. Sinun juttujasi minä en ainakaan sinut tuntevana todellakaan nielisi!



Sinun täytyy ruveta antamaan kotinumero, jotta voin soittaa pitkän puhelun joka ilta niistä ongelmista.



Ja tarkistettava lääkityksesi.

kyynärpäitä myöten ristiin, ettei omassa päiväkodissamme ole moisia besserwisser-riivinrautoja.



On tullut valittua vähän väärä ala.

Tapahtuma, joka koskee omaa lasta, toki kerrotaan. Miksi ei? Itse toivoisen, että ap ottaa tilanteen omalta osaltaan suurennuslasin alle. Toki keskustelee kotona, tarkkailee tilannetta, kun lapsi on muualla sosiaalisissa tilanteissa. Kyselee kotona, miksi lapsi tönii (ei välttämättä kerro uudessa pk:ssa, mutta voi hyvinkin kertoa kotona). Ja lisäksi asettaa selkeät rajat: äiti ei hyväksy, että tönit muita lapsia päiväkodissa. Se on kiellettyä, muihin sattuu jne. Eli en missään tapauksessa toivo, että asia lakaistaan illaksi maton alle "koska lapsi ei välttämättä muista tilannetta".



Myös esim. oma lempilelu hyllylle (kotona), mikäli jatkaa tönimistä, voi olla tehokas tapa. Mikäli lapsi ei muista tilannetta, häntä voi hyvin siitä muistuttaa. " Tänään et voi saada nallea, sillä tönit päiväkodissa Villeä". Toki lapselle on kerrottava etukäteen, että jos tönii, lelut menevät jäähylle.



Lapselle on hyvä kotona viestittää, että samat järjestyssäännöt, jotka pätevät kotona, pätevät myös päiväkodissa. Eli ei ole olemassa kahta eri maailmaa, vaan säännöt on yhtenevät. Olettaen että näin on.



Ja suuri osa kommenteistani on kirjoitettu tilanteita yleistäen, ei erityisesti Ap:n tilannetta käsitellen. Siitä tiedän liian vähän.



Lto 3

kirjoituksista saa sen käsityksen, ettei vanhemmat välttämättä halua tietoa lapsestaan, tai ei ainakaan siihen ajankohtaan, kun tietoa tarjotaan. Päiväkodin henkilökunnan on hyvin vaikea tietää, milloin vanhemmille keskusteluajankohta kävisi. Toki voimme asiaa tiedustella, mutta kokemuksesta voin sanoa, että keskustelutuokioita on ehdotettu parin viikon päähän. Tuolloin lapsi ei enää voi tilannetta muistaa. ja tästä samasta syystä asiat otetaan esille niin pian kuin mahdollista.

hoitajalla pitää olla joku SYY sille, että hän kertoo. Hän haluaa ap:n puuttuvan jotenkin asiaan, eikö niin? No MIKSI IHMEESSÄ ei sitten voi sanoa suoraan, miten toivoo ap:n toimivan? Ei ap ole ajatustenlukija hänkään, eikä mitä ilmeisimmin kovinkaan perehtynyt lastenkasvatukseen.

Jos ei halua, niin miksei sanonut ap:lle suoraan, että "sinun ei tarvitse asiaan puuttua, me hoidamme ongelman täällä, mutta ihan tiedoksesi kerron, että..."

Eli suoraa, mutta kohteliasta puhetta puolin ja toisin!

Et sinäkään lastentarhanopettajana varmaan halua, että vanhemmat luumuilevat naama hymyssä ja haukkuvat takana päin, kun "ei ne siellä päiväkodissa ymmärrä mitään..."

Tapahtuma, joka koskee omaa lasta, toki kerrotaan. Miksi ei? Itse toivoisen, että ap ottaa tilanteen omalta osaltaan suurennuslasin alle. Toki keskustelee kotona, tarkkailee tilannetta, kun lapsi on muualla sosiaalisissa tilanteissa. Kyselee kotona, miksi lapsi tönii (ei välttämättä kerro uudessa pk:ssa, mutta voi hyvinkin kertoa kotona). Ja lisäksi asettaa selkeät rajat: äiti ei hyväksy, että tönit muita lapsia päiväkodissa. Se on kiellettyä, muihin sattuu jne. Eli en missään tapauksessa toivo, että asia lakaistaan illaksi maton alle "koska lapsi ei välttämättä muista tilannetta".

Myös esim. oma lempilelu hyllylle (kotona), mikäli jatkaa tönimistä, voi olla tehokas tapa. Mikäli lapsi ei muista tilannetta, häntä voi hyvin siitä muistuttaa. " Tänään et voi saada nallea, sillä tönit päiväkodissa Villeä". Toki lapselle on kerrottava etukäteen, että jos tönii, lelut menevät jäähylle.

Lapselle on hyvä kotona viestittää, että samat järjestyssäännöt, jotka pätevät kotona, pätevät myös päiväkodissa. Eli ei ole olemassa kahta eri maailmaa, vaan säännöt on yhtenevät. Olettaen että näin on.

Ja suuri osa kommenteistani on kirjoitettu tilanteita yleistäen, ei erityisesti Ap:n tilannetta käsitellen. Siitä tiedän liian vähän.

Lto 3

että lapsen kanssa pitää keskustella ensin. Sinä vaadit päätä vadille heti.



Ja lienet edelleen tuo sietämätön LTO3.

että jos 42 toivoo viestiensä menevän perille, hänen kannattaisi panostaa sen esitysasuun.



Kuka hullu jaksaa lukea tuollaisen jaottelemattoman hahmottoman klöntin??

vaikeita.

Kerrotaan, että "Nico-Petteri töni tänään lapsia ulkoilun aikana. Miettikää, miten voitaisiin yhdessä asiaan puuttua ja jutellaan asiasta huomenna aamulla. Ei siihen montaa minuuttia mene, tulkaa viisi minuuttia normaalia aiemmin, niin ehditään vaihtaa ajatuksia"...

Se on silti parempi hetki kuin kotiinhaun aikana, kun lapset juoksevat ympäri pihaa. Ja vanhemmilla on edes yön yli aikaa miettiä, mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

Onko liikaa vaadittu?

kirjoituksista saa sen käsityksen, ettei vanhemmat välttämättä halua tietoa lapsestaan, tai ei ainakaan siihen ajankohtaan, kun tietoa tarjotaan. Päiväkodin henkilökunnan on hyvin vaikea tietää, milloin vanhemmille keskusteluajankohta kävisi. Toki voimme asiaa tiedustella, mutta kokemuksesta voin sanoa, että keskustelutuokioita on ehdotettu parin viikon päähän. Tuolloin lapsi ei enää voi tilannetta muistaa. ja tästä samasta syystä asiat otetaan esille niin pian kuin mahdollista.

Lto 3 ilmoitti myös, että lapsen kanssa tulee keskustella asiasta.



Ja kuten 42 kirjoitti. Tilanne kerrotaan vanhemmille myös vaikkei heiltä odoteta mitään. Se kuuluu työni velvollisuuksiin!

kanssa toimii tosi hienosti. Tämän hetkisessä työpaikassani meillä on tosi ihana ryhmä ja vanhemmat, jotka oikeasti haluavat keskustella lapsistaan. Ja kuulla myös päivän kitkatilanteet. Perheille annettu tuki (esim. erityislasten extra treenaus) on otettu ilolla vastaan, ilman puolusteluja tai maton alle lakaisuja. Odotankin innolla huomista työpäivää, sillä katkeriin av-mammoihin en tule törmäämään.

Vai nappaatko mielihyväpillerit aina aamulla ja vaikutus alkaa hiipua alkuillasta?

Työssään pärjäävä ja pidetty ihminen ei käyttäydy kuten sinä.

Ottakaa asioista oikeasti selvää, niin tiedätte miten siellä päiväkodeissa toimitaan. Meillä on avoimet ovet ihan milloin vaan. Tervetuloa tutustumaan ihan arkipäivän toimintaan. Luulen, että ihastuisit taloomme mielihyviksi!



Tyytyväisiä meidän vanhemmatkin ovat. Ja lienee paras palkinto se, että lapset tulevat aamulla hymissäsuin halaamaan, ennenkuin vilkuttavat vanhemmilleen!

Saimme palautetta, että lapsi oli heitellyt pyyhekumilla toista lasta. Ja muutenkin oli ilmeistä, että lapsestamme ei hoitaja juuri pitänyt.



Aikamme selvitettyä kävi ilmi, että ryhmässä oli poikakaksikko, joka systemaattisesti kiusasi muita lapsia ja minun lapselleni oli huudeltu mm. rasistisia ilkeyksiä pitkin syksyä. Hän oli sitten pannut hanttiin ja heitellyt viimein pyyhekumilla.



Koko tästä poikakaksikon kiusaamisesta ei hoitajalla ollut hajuakaan. Se selvisi, kun jututin ensin omaa lastani ja sen jälkeen aloin soitella muille vanhemmille. Kaikkia muitakin erivärisiä oli tönitty, solvattu ja kiusattu koko syksy.

Loppujen lopuksi tilanne ratkaistiin niin, että toinen pojista siirrettiin toiseen ryhmään ja kiusaaminen loppui.



Eli jos minä olisin oitis vain sirotellut tuhkaa päälleni ja ottanut syyt niskoilleni, koko kiusaaminen olisi ammattitaidottoman hoitajan silmien alla jatkunut ties kuinka kauan.

lto3 ei ole vallan väärässä, hän vain katsoo asiaa toisesta vinkkelistä. Tämä keskustelu lipsahti nyt vaan taas kerran henkilökohtaisuuksiin, vaikka puhe on oikeasta ja laajasta probleemasta.