Muiden ärsyttävä käytös raskaana olevia kohtaan

Muutamia kommentteja tullu heti alussa, että tulitko ajatelleeksi että miten se valvottaa ja mikä vaiva sitten on kun syntyy: joo, muutama lapsi tuossa jo kasvatettua tullu kouluikään.... en osannu arvata, että vauva heräis yöllä



Parhaimpiin kuuluu se, että mahaa on tullu pyörittämään " asiantuntija" noin rv 14 ja kommentoinu miten päin on.... joo, kohtu varmaan jo vähän tuntuu, mutta olion asennosta ei varmaan ole mitään tietoa ilman ultraa:-D Ja loppusuoralla on kans tultu mahaa vaivaamaan ja sanottu että tuolla kyljessä pää tuntuu: kyllä vaan on jo tuolla ihan ihan alhaalla kiinnittyneenä.



Noin rv 30 alkaen yksi kaveri toistamiseen rupes sanoo, että mietin just aamulla, että ootko vielä yhtenä kappaleena (ja sata kertaa vastannu, että jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin yliajalle menee)



Kiva, kun lapsettomat ihmiset (ei millään pahalla) tulee neuvomaan, mikä on vaivana, kun alkuraskaudesta väsyttää tai miten kannattaa sitten imettää.



Joo, mahan kokoa arvioidaan jatkuvasti. On pieni tai iso (siis kumpaakin tulee) ja toiset sanoo että tyttö tulossa ja toiset vannoo että poika tulee (heh, onneksi sukupuoli tiedossa). Alkuraskaudessa hieman turvonnutta mahaa tultiin tökkimään ja ihmeteltiin, että tämähän on ihan pehmeä, kaverilla kuulema oli ollu kova maha loppusalla. Ja vaivojahan pitää siis olla pitkä liuta jo heti alusta alkaen, ja jos liikuntaa sattuu harrastamaan viikosta 20 eteenpäin, sehän on kummallista:-D



Joo, monta lasta on ja minultaki moneen kertaan kysytty, onko sama isä? Jonkun lapsilla on eri isät, mutta pitääkö sen olla oletus, jos on monta lasta? Ja lestaadiolaiseksikin on arveltu. Ja ehkäisy varmaan puutteellista ollu (meinas raivostuttaa, kun kolmosta sai lähes vuoden " tehdä" )



Ja kun vauva kotona, pitäs jo viikon iästä lähtien syöttää perunaa ja mummon kiisseliä:-P



Oi voi, näitä on niin paljon:-D Ärsyttää valtavasti, toisaalta naurattaa kun on tämmöiseen pinoon kerätty...



P-M 37+3

emmasophia1:

-asutaan ulkomailla ja täällä raskaana olevia kohdellaan kuin jotain sairaita. Viimeksi tänään töissä en saanut mennä yksin ostamaan juomakoria kun ei sovi raskaanaolevan sellaista nostella (mulla oli kärryt kaupasta työpaikalle, en siis kantanut koria kuin nostin vain kyytiin). Ja muutenkin säälitellään koko ajan kaikkia raskaana olevia, eihän tämä nyt sairaus ole!! Toki joillakin on kovia ongelmia jo alkuraskaudesta mutta jos itse voi hyvin niin ei mua ainakaan tarvi sääliä!

Emmis 18+

Tähän täytyy kommentoida sen verran, että itsekin ulkomailla asuvana ja toista kertaa raskaana olevana olen törmännyt tuohon. En kuitenkaan pidä sitä säälinä vaan lähimmäisten ja vähän oudompienkin ;) huolenpitona! Minusta on ihanaa, jos tarjotaan kantoapua, istuinta istuttavaksi, päästetään jonon ohitse jne. Suomesta kun tuollaista käytöstä saa odottaa ihan turhaan, siinähän seisot ruuhkabussissa viimeisillään raskaana tai kannat autoon niitä tuhannen painavia kauppakasseja ilman, että se ketään kiinnostaa, saatikka että olisi avun tarjoajia =/

-Allu ja Pupu rv32+

Ihan vaan sen takia kun mua ei ole juuri mitkään kommentit ottanut päähän raskausaikana, mielialat on kyllä heittänyt ja en ole tosiaan yhtä aurinkoa ollut. En tiedä mistä johtuu, monilla on jotain kommentteja ja ei se haittaa, moni on myöskin tullut kokeilemaan vauvamasua mutta onneksi ensin kysynyt " saanko koittaa" . Itse jopa tykkään että noissa ravintosuosituksissa on turhaa hösäystäkin. Niin sanoi myös mun neuvolan täti, hän että kyllä sitä voi ihan normaalisti syödä kaikkea, niinkun muutenkin kun ei mitään övereitä ota. Ja uskon kyllä että siinä on perää. Turhan hysteerisiksi tehdään äitejä noilla jutuilla kun ikävä fakta on että niin moni asia voi mennä pieleen raskaudessa, tuo ravintopuoli on siinä takuulla pienin vaikuttaja. Ok, nyt eksyin alkuperäisestä aiheesta mutta lähinnä halusin vaan sanoa että koittakaa ottaa rennosti, ihmisten on vaikea olla ottamatta kantaa noinkin " näkyvään" asiaan. Ymmärrän että joku tykkää että raskaus on henk. koht juttu jne. mutta nää on kuitenkin niin ainutkertaisia hetkiä elämässä että enjoy the ride ja piut paut muiden kommenteille.

haittaa jos joku haluaa koskea masua,tosin kaikki on kyllä pyytänyt lupaa ensin.

Eikä myös haittaa poika/tyttömaha-arvailutkaan,ihan hauskaahan se on...itsellä kun kun on selkeä poikamaha ja tiedän myös sen olevan poika, mut se vähän kylmii kun nämä tyypit saattaa samaan lauseeseen jatkaa, että " ...niinku sä et oo ollenkaan levahtanu sillee ku se ja se saikin tytön" . Että kivastipa puhutaan toisten selän takana.



Ainoo mikä mua on ottanut päähän on mun eräs miespuolinen työkaveri,joka alusta asti kommentoi persettä ja tissejä ja loppuaikana keksi tällaisen kivan " lempinimen" kuin plussapallo. Ja AINA kun kävelin hänen ohi ,hän sanoi " plopplopplopplop" ja nauroi...asiakkaiden kuullen!! Ja eihän mun auttanu ku nauraa mukana,etten ois kuiva nuiva ja huumorintajuton...Mut luoja että se ärsytti!!!



Ja sit vielä kun tää kyseinen työkaveri kuuli että odotan poikaa, hän kertoi ,että kohta sulle alkaakin sitten kasvaa napakarvoja,niin kävi kuulemma hänen eukolleen...Hyi S*#%ana, että mua kiinnosta jotkut ällöt napakarvat! Vaikka avoin ihminen olenkin ja voin puhua melkein mistä vaivoista vaan, ni siinä meni näköjään se mun raja...No onneksi ei itsellä ole kyseistä vaivaa ja jos olisi niin en ainakaan toivoisi,että oma mieheni mainostaisi sitä ympäriinsä!

Mutta jokaisen raskauden alussa (tämä on siis kolmas odotus meillä) äitini jaksaa aina muistuttaa kuinka hienosti hän voi koko raskausajan. Sen jälkeen alkaa väittämään etten oikeasti voi pahoin, vaikka ryntäisin vauhdilla ruokapöydästä oksentamaan... Sitten kun halusin vain nukkua alkuraskauden kamalaa väsymystä pois, niin hänpä tuli meille siivoamaan ja pisti minut puunaamaan joka nurkkaa!!! Siinä vaiheessa alkoi miehenikin sanoa äidilleni jo pari pahaa sanaa suoraan päin naamaa. Onneksi itselläni oli tuo alkuraskauden aika lomaa töistä, sillä sen verran kamalassa kunnossa olin.



Anoppi taas kiltisti teki sellaista ruokaa jota sain kurkusta alas sunnuntaisin päiväkahville. Ei yhtään kommentoinut oloani, vaikka ei hänkään ole koskaan raskausaikana voinut pahoin tai ollut väsynyt. Vielä nytkin anoppi tuntuu olevan paljon ymmärtäväisempi kuin oma äitini.



Niin ja tämä mahan koko =) Olen oikeasti sen näköinen kuin odottaisin kaksosia ellen peräti kolmosia. Silti vatsassa asustaa vain yksi kaveri takapuoli pystyssä ylöspäin suoraan vatsaani kohden =) Joten saan siis kuulla todella usein tutuilta kommentin, että jokos on pian lähtö tulossa synnyttämään. Ja raskaus on vasta puolessa välissä. Samaa kyselevät asiakkaat töissä.



Onhan sitä lisäksi saanut kuulla siitä kuinka kamala kokemus kolmannen lapsen synnyttäminen on. Etenkin juuri niiltä, joilla on kaksi aiempaakin synnytystä olleet hankalia. Itselläni on molemmat aikaisemmat synnytykset menneet vauhdilla ja helposti ilman mitään ihmeellisyyksiä.



Entäpäs sitten hankinnat vauvan takia? Viimeisimmät kommentit ovat tulleet auton vaihdosta. Me kun hankimme suosiolla 7-paikkaisen auton, koska tarkoitus olisi tehdä vielä neljäs lapsukainen. Eikä tuo auton vaihtaminen kovin halpaa lystiä ole. Niin ja kaikenlisäksi kun vielä kaksi vanhempaa lastamme tarvitsevat turvaistuinta muutaman vuoden ajan, niin ei oikein kaikki lapsukaiset taitaisi mahtua 5-paikkaisen auton takapenkille.... Sitä on ollut vähän vaikea selittää vanhemmille ihmisille, joiden mielestä vanhemmat lapsemme voisivat ihan hyvin matkustaa jo ilman turvaistuimia. Siinä on sitten saantu selittää, että laki on hieman muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana niissä asioissa.



Joskus vain tuntuu, että joillekin ihmisille joutuu oikein rautalangasta vääntämään tiettyjä asioita. Ja ennen kaikkea sitä, että nämä ovat meidän perheen omat ratkaisut, jotka on nähty hyviksi juuri meidän perheen kannalta. Se mikä on heillä toiminut ei toimi taas meillä. Jotenkin tuntuu, että kaiken pitäisi mennä juuri samalla tavalla kaikkilla eikä saisi olla mitään poikkeamia. Se pistää välillä sapen kiuhumaan kaikista eniten.



Omasta mielestäni kun niitä hyviä ratkaisuja on yhtä paljon kuin on perheitäkin.

Ja jokainen odottava äiti voi juuri sillä tavalla kuin hänen kuuluukin voida. Oksensi sitten vaikka vatsaansa koko raskauden ajan tai ei, niin se on vain asia, joka kuuluu juuri omaan raskauteen.

Oma terkkarini totesi asian aikasta hyvin: " Se miten sinä voit on juuri se tapa, jolla sinun kuuluu olla raskaana. Hyväksy se tai tulee tosi hankala odotusaika. Ja raskaana ollessa olon kuuluu RASKAS, kyseessä ei ole mikään helppo juttu. Mutta jos voit hienosti niin sekin on täysin oikea tapa voida raskaasti. Ja vatsan kuuluukin kasvaa, missä se vauva muuten olis?"

Voisiko asiaa enää paremmin sanoa =)

Täälläkin ilmottautuu yksi jonka mahan koko on koko raskauden ajan kulkenut keskikäyrällä ja oon saanut kuulla tämän tästä siitä kuinka kamalan suuri mun vatsa on.

Ensimmäiset kommentit alkoivat kadulla. Kun vastaan tuli jotain nuoria miehiä niin sai arvostelevia lauseita, että onpas lihava.

Mikä oikeus niillä on arvostella tuntemattomia ihmisiä siitä kuinka lihavia tai laihoja ne on?

Sitten niitä kommentteja alkoi kulua töissä ja tuttujen huulilta.

Työkaveri oli niin huolissaan siitä, että miten ikinä itse raaskii alkaa tekemään lapsia kun siinä lihoo niin kamalasti.

Joka kätilökäynnin jälkeen kun menin takasin töihin niin se kyseli, että minkä kokonen vauva nyt on. Onko se liian suuri? Pitäiskö mun kontrolloida syömisiäni enemmän? Mistä helekarista mää joka kätilö käynnin jälkeen tietäisin minkä kokonen mun vauva on?

Yks toinen työkaveri kysyi että odotanko kaksosia kun vatsa on niin suuri. :)

Täytyyhän tässä kohta alkaa iteki uskomaan että vatsa on liian suuri ja olen lihonnut ihan hirveesti.

Kaupassa kun tapasin tuttavan ja mun mies sitten ylpeänä esitteli että vaimo on nyt raskaana niin silmät ihan pyöri naisen päässä ja tämä päivitteli kuinka suuri mun vatsa on.

Pitäskö nämä kommentit ottaa kohteliaisuutena?

Kommentit että eihän sun tarvi turvaistuinta ostaa. Kyllähän se vauva sylissäkin kulkee automatkan ajan...



Tai työpaikalla työkaverit kauhuissaan kommentoi kun haravoin vähän pihaa ja olisin osallistunu sellasten pienten TOSI keveitten lasten pöytien kantoon.

Et sää saa nostella kun oot raskaana! Sun pitäis olla varovaisempi!

Mutta joka päivähän mää samassa työpaikassa nostelin niitä hoitolapsia vaipanvaihtoon ja ne lapset paino kyllä aivan varmasti enemmän ku se pöytä jonka olisin yhdessä toisen työntekijän kanssa nostanu.

Kait se on eri asia jos aikoo paskavaippaa vaihtaa. Siinä ei hirveesti tullu kukaan sanomaan että annako mää nostan sen lapsen tohon hoitopöydälle kun se on niin painava.