Pitkäaikainen uusiutuva masennus, kun mikään ei auta

Ei siihen välttämättä auta mikään, jos kaikki on jo kokeiltu ja se on karu totuus. Onko sinulla minkälaisia syitä masennuksesi taustalla? Paljon voimia ja pärjäämistä sinulle <3

Ehkä kannattaisi tarkistaa ferritiini, D-vitamiini ja b12-tc2 arvot Jos näistä mikään alle 100 niin nosta ne ylös 👍🏻

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kannattaisi tarkistaa ferritiini, D-vitamiini ja b12-tc2 arvot Jos näistä mikään alle 100 niin nosta ne ylös 👍🏻

Kaikki on kyllä otettu huomioon.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen välttämättä auta mikään, jos kaikki on jo kokeiltu ja se on karu totuus. Onko sinulla minkälaisia syitä masennuksesi taustalla? Paljon voimia ja pärjäämistä sinulle <3

Kiitos! Syitä on useita. Sukurasite ja lapsuuden kokemukset varmasti isoimpia. Sitten on myöhemmin elämässä tullut eteen asioita joista on ollut joka kerta vaikeampaa nousta jaloilleen johtuen tuosta haavoittuvuudesta mikä siellä pohjalla on jo alunperinkin ollut. Monisyinen asiahan tämä on, ei ole yksittäistä syytä löydettävissä.

Ap

Et siis ole ainakaan aloituksesi perusteella varsinaisesti sairastanut masennusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen välttämättä auta mikään, jos kaikki on jo kokeiltu ja se on karu totuus. Onko sinulla minkälaisia syitä masennuksesi taustalla? Paljon voimia ja pärjäämistä sinulle <3

Kiitos! Syitä on useita. Sukurasite ja lapsuuden kokemukset varmasti isoimpia. Sitten on myöhemmin elämässä tullut eteen asioita joista on ollut joka kerta vaikeampaa nousta jaloilleen johtuen tuosta haavoittuvuudesta mikä siellä pohjalla on jo alunperinkin ollut. Monisyinen asiahan tämä on, ei ole yksittäistä syytä löydettävissä.

Ap

Itse olen löytänyt avun hengellisyydestä. Tiedät kyllä itsekin, ettei sulla ole mitään ongelmaa, mutta haluat ripustautua menneisyyteen, koska et tiedä, mitä muutakaan tekisit tai vaikka tietäisit, niin et usko itseesi tai pelkäät epäonnistumista. Menneisyys ja masennus ovat illuusioita, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka sinä olet. 

Elämä on sairaus josta parantuu vaan kuolemalla.    Ei elämisessä ole järkeä jos saanut huonot geenit.

Vierailija kirjoitti:

Et siis ole ainakaan aloituksesi perusteella varsinaisesti sairastanut masennusta?

Miten niin ei ole aloituksen perusteella sairastanut masennusta? Voi hyvä ihme sentään.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on sairaus josta parantuu vaan kuolemalla.    Ei elämisessä ole järkeä jos saanut huonot geenit.

Näytä esimerkkiä sairas paska

Vasta sitten löytyy kunnollinen apu, kun syttyy oivallus siitä, että lopultakin on kyse omien ajatusten vääristymisestä. Ajatukset ohjaavat tunteita, ja vaikka aina ei heti tiedostakaan mitä ajatuksia on taustalla, omaa mieltä kaivelemalla niitä alkaa löytyä. Sitten pitää oppia kyseenalaistamaan ovatko ne ajatukset todellakin oikeassa, ja alkaa vastustamaan niitä, ja muokkaamaan niitä positiivisemmiksi. Positiiviset ajatukset alkavat vähitellen muuttamaan myös tunteita positiivisempaan suuntaan. Tämä kuulostaa ihan huu haalta, mutta loppujen lopuksi tämä on totuus. Terapia pohjautuu juuri omien ajatusten ja kokemusmaailman ymmärtämiseen, joten jos ihan omatoimisesti saa kiinni tästä negatiivisten ajatusten ja tunteiden kierteestä, ja alkaa työskennellä päästäkseen siitä kierteestä irti, se on kyllä mahdollista. Helppoa ei, mutta mahdollista. Lisäksi on hyväksyttävä, että menneisyyttä ei muuta mikään, joten on aivan turhaa jäädä vellomaan vanhoihin asioihin. Ennemminkin kannattaa ajatella, ettei anna vanhojen ikävien asioiden viedä enää hetkeäkään tulevaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis ole ainakaan aloituksesi perusteella varsinaisesti sairastanut masennusta?

Miten niin ei ole aloituksen perusteella sairastanut masennusta? Voi hyvä ihme sentään.

Masentunut ei käy korkeakoulussa kun ei edes jaksa opiskella masentunut ei mene töihin kun ei edes jaksa nousta sängystä. Olen työssäni kohdannut masentuneita, ihan psykiatrisessa sairaalassa.

Sairastin masennusta noin 20 vuotta on/off. Vakavaa se oli pariin otteeseen. Meinasi viedä hengen. Minulla on myös korkeakoulututkinto ja hyvä ammatti.

Lääkkeitä kokeilin pariin otteeseeen puolisen vuotta.

Paranin viimeisimmästä vakavasta masennuksesta vitamiinien ja hivenaineiden avulla. Hankin laatikon, jossa oli 30 lokeroa. Laitoin sinne kaikenlaisia vitamiineja ja hivenaineita. Kalaöljyä ja muita öljyjä myös. Maksalle ja munuaisille pidin välipäiviä.

Noin 3 kuukauden kohdalla olin parantunut. Sitä on kestänyt nyt pari vuotta.

En käytä alkoholia enää edes seuraksi. Karkkia syön vain harvoin.

Elämä ilman masennusta on ihanaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis ole ainakaan aloituksesi perusteella varsinaisesti sairastanut masennusta?

Miten niin ei ole aloituksen perusteella sairastanut masennusta? Voi hyvä ihme sentään.

Masentunut ei käy korkeakoulussa kun ei edes jaksa opiskella masentunut ei mene töihin kun ei edes jaksa nousta sängystä. Olen työssäni kohdannut masentuneita, ihan psykiatrisessa sairaalassa.

Höpöhöpö puhetta. Pysy kaukana masentuneista.

Kokeile vielä jotain kalaöljyä. Missä on paljon E-EPAa. Ei tule enää muuta mieleen.

B12? Rauta? Kilpirauhasarvot? SNRI?

Onko mikään terapioistasi ollut traumaterapiaa? Ellei, niin sieltä voisi löytyä apua. Itsellä vähän samansuuntaiset kokemukset kuin sinulla ja oikeasti auttavaa apua olen saanut vasta, kun oireiluni traumatausta tunnistettiin. Sitä ennen oikein mikään ei tuntunut tuovan apua.

Vierailija kirjoitti:

Vasta sitten löytyy kunnollinen apu, kun syttyy oivallus siitä, että lopultakin on kyse omien ajatusten vääristymisestä. Ajatukset ohjaavat tunteita, ja vaikka aina ei heti tiedostakaan mitä ajatuksia on taustalla, omaa mieltä kaivelemalla niitä alkaa löytyä. Sitten pitää oppia kyseenalaistamaan ovatko ne ajatukset todellakin oikeassa, ja alkaa vastustamaan niitä, ja muokkaamaan niitä positiivisemmiksi. Positiiviset ajatukset alkavat vähitellen muuttamaan myös tunteita positiivisempaan suuntaan. Tämä kuulostaa ihan huu haalta, mutta loppujen lopuksi tämä on totuus. Terapia pohjautuu juuri omien ajatusten ja kokemusmaailman ymmärtämiseen, joten jos ihan omatoimisesti saa kiinni tästä negatiivisten ajatusten ja tunteiden kierteestä, ja alkaa työskennellä päästäkseen siitä kierteestä irti, se on kyllä mahdollista. Helppoa ei, mutta mahdollista. Lisäksi on hyväksyttävä, että menneisyyttä ei muuta mikään, joten on aivan turhaa jäädä vellomaan vanhoihin asioihin. Ennemminkin kannattaa ajatella, ettei anna vanhojen ikävien asioiden viedä enää hetkeäkään tulevaisuudesta.

Tiedän nämä ja kovasti olen näiden asioiden kanssa yrittänyt tehdä työtä. En myöskään tietoisesti vello menneisyydessä. Tietyt asiat etenkin varhaislapsuudessa vaan ovat vaikuttaneet persoonaan ja mieleen niin paljon, että värittävät kokemusmaailmaa hyvin laajasti. Yritän löytää keinoja elää tämän tosiasian kanssa ja oppia tapoja nähdä ja kokea asioita eri tavoin. Ap

Minulla myös vastaavaa taustaa. Sukurasite molemmilta puolilta ja lapsuuden kasvuympäristö siis masentunut perhe, jossa suhteet olivat täynnä ahdistusta. Muistan omia masennuksen oireita jo ala-asteajoilta ja siitä lähtien masennuskaudet ovat tulleet tutuiksi nyt 51-vuotisen elämän varrella.

Olen opiskellut paljon ja tehnyt töitä, perustanut perheen ja eronnut, ollut yh.

Masennuskaudet ovat olleet tappavaa laatua ja olenkin pari kertaa pelastunut täpärästi.

Lääkityksiä ja psykoterapiaa on ollut hoitona kausittain. 2,5 vuotta sitten lopetin lääkkeen omatoimisesti ja lopetin terapian. En vain jaksa enää. Olen päättänyt keskittyä elämäni vakauttamiseen. Sillä tarkoitan sitä, että olen karsinut elämästäni kaiken ahdistusta tuottavan ja epävakauttavan. Yritän huolehtia riittävästä unesta ja terveellisestä ravinnosta. Teen vain asioita, jotka tuottavat iloa tai joita ainakaan en inhoa. Yllättävän hyvin olen nyt pärjäillyt. Tarkkailen mielialaani ja yritän reagoida ahdistaviin ajatuksiin tai fiiliksiin nopeasti. Mitään varsinaista self help -juttuja en ole lukenut. Ajattelin yrittää taaplata näillä eväillä loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis ole ainakaan aloituksesi perusteella varsinaisesti sairastanut masennusta?

Miten niin ei ole aloituksen perusteella sairastanut masennusta? Voi hyvä ihme sentään.

Masentunut ei käy korkeakoulussa kun ei edes jaksa opiskella masentunut ei mene töihin kun ei edes jaksa nousta sängystä. Olen työssäni kohdannut masentuneita, ihan psykiatrisessa sairaalassa.

silloin sulle lienee myös termi high functioning depression tuttu?...t. voisin olla aloittaja paitsi ei terapiaa eikä lääkitystä. Ei ole vain varaa jäädä sinne sängynpohjalle kun kukaan ei ole ottamassa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis ole ainakaan aloituksesi perusteella varsinaisesti sairastanut masennusta?

Miten niin ei ole aloituksen perusteella sairastanut masennusta? Voi hyvä ihme sentään.

Masentunut ei käy korkeakoulussa kun ei edes jaksa opiskella masentunut ei mene töihin kun ei edes jaksa nousta sängystä. Olen työssäni kohdannut masentuneita, ihan psykiatrisessa sairaalassa.

Älä levitä tällaista valheellista roskaa. Moni vaikeasti masentunut ja itsemurhaan päätynyt ei ole näyttänyt mitään merkkejä ulospäin. Joillain toimintakyky säilyy ja suoriutuvat elämästään päällisin puolin loistavasti vaikka oman pään sisällä olisi helvetti irti.

Syklisen masennuksen dglla saa erityisuimakortin.