Kun työn hakeminen on ylivoimaista
Olen työtön ja ns. työnhakusuunnitelmaan työkkärintäti sai ujutettua vaatimuksen, että minun pitää itse hakea jotain työtä, siis soittaa tai käydä, muuten karenssi paukahtaa. Aikaa on tämä viikko enää ja tuntuu aivan ylivoimaiselta siitä vain käydä jossain, en saa edes päätettyä mihinkä yrittäisin. Helpoimmalla tietysti pääsisin kun soittaisin johonkin vaan mistä ei ainakaan töitä löytyisi. Mutta kun inhoan soittamista ja missään käyminenkin on vaikeaa kahden muksun kanssa.
Ja ennenkuin kivitätte; suuri osa työttömistä odottaa työhönosoituksia kotona ja lähettelee työhakemuksia avoimiin paikkoihin. Eihän sähköpostin laittaminen mitään vaadikkaan. Mitä hyötyä on työvoimatoimistosta jos kaikkien pitää itse löytää työpaikka kyselemällä tai suhteilla. Suhteita ei mulla tietystikään ole. Ja kun olen kauhean ujo jännittäjä, niin tällainenki saa mut aivan masentuneeksi.
Ongelmana on vielä se, että olen koulutukseltani tradenomi, mutta juutuin moneksi vuodeksi tehdastöihin pakkaajaksi eikä muuta työkokemusta ole. Eli haluaisin koulutusta vastaaviin töihin, mutta kuka huolii. Kaupanalan työpaikkoja työkkäristä käskettiin hakea, myyntityö onkin parasta työtä epäsosiaaliselle henkilölle. Työllisyyskoulutuksen työharjoittelussa olin vaatekaupan myyjänä, tykkäsin kovasti, mutta pää jännityksestä kipeä joka päivä parin kuukauden ajan...
Kommentit (59)
Ketään ei työvoimatoimisto tule hakemaan kotoaan töihin.
Tai tehdä lisää lapsia.
Työvoimatoimisto auttaa työnsaannissa, mutta kyllä se velvollisuus on sinun.
Tai tehdä lisää lapsia.
Työvoimatoimisto auttaa työnsaannissa, mutta kyllä se velvollisuus on sinun.
velvoittaa soittamaan tai käymään???
Nykyäänhän lähes kaikki käyttää sähköpostiyhteyttä ja monet firmat eivät edes halua että sinne soitellaan koko ajan. Eikö riitä, että lähetät kyselyjä sähköpostitse, tulostat ne ja jos joku vastaa kielteisesti tai myönteisesti tulostat myös ne näytille työkkärille.
Näin minun mies ainakin toimi, kun oli työttömänä. Ja sähköpostitse sai myös työtä, kun hänelle sitten soitettiin ja pyydettiin haastatteluun.
Monin paikoin ei mitään meilejä lueta. Joko niitä tulee niin paljon tai sitten työnluonne on erilainen ja ihmisestä halutaan fyysisempi vaikutelma heti.
Vierailija:
Helpoimmalla tietysti pääsisin kun soittaisin johonkin vaan mistä ei ainakaan töitä löytyisi. Mutta kun inhoan soittamista ja missään käyminenkin on vaikeaa kahden muksun kanssa.
Etsi netistä sensitive personality (tms. en tiedä mikä on suomeksi) tai estynyt persoonallisuus, joka on se häiriöksi luokiteltava olotila. Sun pitää miettiä työnhakusi ominaisuuksiesi mukaan eikä yrittää muuttua joksikin mikä et ole. Tsemppiä työnhakuun. Auttaa, kun tuntee itsensä.
Dr. John M. Oldham has defined the Sensitive personality style.
Familiarity. Individuals with the Sensitive personality style prefer the known to the unknown. They are comfortable with, even inspired by, habit, repetition, and routine.
Concern. Sensitive individuals care deeply about what other people think of them.
Circumspection. They behave with deliberate discretion in their dealings with others. They do not make hasty judgments or jump in before they know what is appropriate.
Polite reserve. Socially they take care to maintain a courteous, self-restrained demeanor.
Role. They function best in scripted settings, vocationally and socially: when they know precisely what is expected of them, how they are supposed to relate to others, and what they are expected to say.
Privacy. Sensitive men and women are not quick to share their innermost thoughts and feelings with others, even those they know well.
Eli jos et ole muuten tarpeeksi aktiivinen, he lähettävät sinulle punaisella merkityn kirjekuoren, missä on avoimia paikkoja, jonne sinun ON haettava. Eivät he voi antaa sinulle viikkoa aikaa hakea itse, vaan heidän on osoitettava ne työpaikat, joihin sinä haet.
Nyt siis kipinkapin työkkäriin ja kertomaan, että sinulle on annettava ne paikat, jonne sinä haet. Soita vaikka heti sieltä työkkäristä niihin paikkoihin.
Minä itse olin työtön ja jonkin verran tiedän näistä jutuista. Työnhakusuunnitelmaankaan ei voi tuollaista kohtaa laittaa. Se on suunnitelma, joka on hyvä toteuttaa, mutta ei sinne voi karensseja kirjoitella.
Kyllä mullakin lentelee perhosia mahassa ennen jotain tärkeää puhelua. Siksi saatankin kirjoittaa tiettyjä asioita valmiiksi paperille, vaikkapa sen aloituksen: " Hei, tässä XXXXX. Soitan siitä ja siitä asiasta blablabla..." , sillä jos sattuisin jäätymään, voin paperista vilkaista apuja kesken kaiken.
Se on sitä elämää! Ennen työhaastattelua on maha kuralla, mutta siihen auttaa imodium. Se on vaan yritettävä. Eniten pitää pelätä pelkoa itseään, ei mitään muuta.
Teillä ei ole hajuakaan mistä puhutte jos " on perhosia vatsassa" ennen puhelua... Uskokaa, teillä ei ole hajuakaan siitä millainen ihmisen olo voi olla pahimmillaan.
Ap, älä kuuntele näitä vähättelijöitä, jotka kehottaa lopettamaan lusmuilemisen. Kuuntele itseäsi, koska muuten olet vaarassa syrjäytyä. Ota oikeasti selville tuosta persoonallisuustyyppiasiasta ja sovita elämäsi sen mukaan, ei toisin päin.
Vierailija:
Se on sitä elämää! Ennen työhaastattelua on maha kuralla, mutta siihen auttaa imodium. Se on vaan yritettävä. Eniten pitää pelätä pelkoa itseään, ei mitään muuta.
piinallisen ujo aina ollut. Sydän hakkaa, happi meinaa loppua, kylmännahkea hiki nousee, oksettaa jne. En ole antanut sen rampauttaa elämääni, vaan olen pyrkinyt ottamaan voiton tästä peikosta. Välillä tulee takapakkia, mutta noin muuten olen onnistunut ihan kivasti elämään.
Minä sen tiedän, koska olen itse ollut syrjäytynyt kohta kymmenen vuotta ja nyt vasta kun tiedän mistä on kyse mulla on jotain toivoa pärjätä tämän asian kanssa!!!!!!!!! Oikeasti, mistä te joilla ei ole hajuakaan asiasta voitte tuosta vaan päästellä tuollaisia suustanne :o.
mä en aio maksaa siitä huolimatta teidän elämäntyyliänne. Kasvatatte vielä lapsennekin siihen, että sossusta saa kun tarvitaan.
Ujo ja arka saa olla, mutta omasta elämästä pitää kantaa vastuu, eikä pistää muita maksumiehiksi.
ja nyt löytänyt netistä itsellesi " diagnoosin" . Kuka tahansa saa psyykkisiä oireita, jos istuu himassa yksin 10 vuotta...
olla työtön työnhakija ja saada työttömyyskorvausta. Mielenterveysongelmaiset eivät kuulu työttömyyskortistoon.
voisko yhteiskunta lähettää meille vähän rahaa kun ne ei riitä? Mitä eikö?
No sitten sinä varmasti hyväksyt itsemurhan ratkaisuna tähän ongelmaan? Kyllä vai ei?
Nimittäin kun minä vielä luulin että kaikilla on samanlainen kammottava olo kuin minulla töissä, työhaastatteluissa, soittessani, yritin aivan kynnet verillä olla niin kuin muut. Hankin työpaikkoja, joissa ajauduin itsemurhan partaalle sosiaalisen ahdistuksen aiheuttaman paineen takia.
Nyt kun viimein tajuan mistä on kyse ja yritän hakeutua työhön mitä kestän, mulla ehkä on toivoa ETTEI TARVI ELÄÄ TEIDÄN VERORAHOILLA. Perkele miten suututtaa, kun näillä vähättelevillä kommenteilla juuri ajetaan ihmisiä siihen ettei opita ikinä tunnistamaankaan omia ongelmia ja sitten löydetään itsensä NIMENOMAAN sieltä sossun luukulta.
I-di-oo-tit.
Miksi ihmeessä sitten olet moisen alan valinnut, en ymmärrä? Olen BBA-opiskelija ja tarpeen vaatiessa käynyt työhaastattelussa lapset mukanani. Ei se nyt ole niin kamalaa. Jos olet työkkärissä kirjoilla, on sinun oltava valmis töihin menemään. Toisekseen, tollaseen jännittämiseen on lääkkeitä. Tuostahan kärsii koko perhe.