Kuinka paljon abortin tekijät surevat lapsensa kuolemaa
jos vertaa esim. keskenmenoihin tai syntyneen kuolemaan?
Kommentit (85)
Hyväksyn abortin ja se on jokaisen oma asia. Hieman kyllä ihmettelen ihmisiä, jotka voivat tehdä abortin ja myöhemmin surevat esim keskenmenoa. Tuntuu jotenkin tekopyhältä.
Kyllä sitä suree. Riippuu toki ihmisestä. Voi olla että ensin ei sure, mutta myöhemmin suree.
Eivät he omantunnon menettäneinä ja ilman minkäänlaista empatiaa edes sure.
Heille abortti on vain huoleton ehkäisykeino.
Minun puolestani jokaiselta abortin tekevältä ja lapsensa murhaavalta naiselta tulisi samointein poistaa kohtu. Olisi vähintäänkin oikeus ja kohtuus.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka useimmat abortin tehneet eivät tunne surua,omatunto on se,joka kuitenkin muistuttaa väliajoin tehdystä murhasta.
Itsensä kovettanut ja paaduttanut nainen kyllä pystyy elämään ihan normi arkea asian kanssa, mutta mutta,taustalla ja mielessä on aina se raakalaismaisin teko,mihin nainen pystyy.
Raakalaismaisinta on synnyttää ei-toivottu lapsi, johon ei tunnetasolla koskaan kykene ottamaan kontaktia eikä rakasta.
Sinä, joka moitit toisten laillisia tekoja ja solumöykkyjen poistamista kohdusta murhaksi, mietipä hetki omaa "kristillisyyttäsi". Asetut moraalinvartijaksi, suorastaan Jumalana jakelet kadotus-tuomioita.
Hyi, häpeä!
Sinulla ei ole sellaiseen oikeutta, ainoastaan Jumala itse voi tuomita.
Veikkaan, että jos joku on synti, niin omahyväinen ilkeys ja muiden tuomitseminen. Asioita, joihin SINÄ syyllistyt.
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn abortin ja se on jokaisen oma asia. Hieman kyllä ihmettelen ihmisiä, jotka voivat tehdä abortin ja myöhemmin surevat esim keskenmenoa. Tuntuu jotenkin tekopyhältä.
Jos joku on tekopyhä niin sinä.
Abortti on lähes poikkeuksetta raskas ja surullinen päätös,kukaan ei sitä haluaisi joutua tekemään. Joskus silti abortti voi olla tarpeellinen ja paras ratkaisu siinä tilanteessa.
Miksi ihmeessä joku ei surisi keskenmenoja tilanteessa jossa lapsi on toivottu ja haluttu ja elämäntilanne sellainen että voi lapsesta huolehtia?
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka moitit toisten laillisia tekoja ja solumöykkyjen poistamista kohdusta murhaksi, mietipä hetki omaa "kristillisyyttäsi". Asetut moraalinvartijaksi, suorastaan Jumalana jakelet kadotus-tuomioita.
Hyi, häpeä!
Sinulla ei ole sellaiseen oikeutta, ainoastaan Jumala itse voi tuomita.
Veikkaan, että jos joku on synti, niin omahyväinen ilkeys ja muiden tuomitseminen. Asioita, joihin SINÄ syyllistyt.
Ei Jumala ole kieltänyt ihmisiä kertomasta toisilleen, jos nämä tekevät jotain väärin. Silloin on oikein tuomita toisen teko, jotta tämä voisi muuttaa käyttäytymistään. Sen tosiasian kertominen, ettei ihminen pelastu, jos ei usko Jeesukseen, ei ole kenenkään tuomitsemista kadotukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka useimmat abortin tehneet eivät tunne surua,omatunto on se,joka kuitenkin muistuttaa väliajoin tehdystä murhasta.
Itsensä kovettanut ja paaduttanut nainen kyllä pystyy elämään ihan normi arkea asian kanssa, mutta mutta,taustalla ja mielessä on aina se raakalaismaisin teko,mihin nainen pystyy.
Ei,ei kyllä muistuttele koska maailmankuvani ei ole samanlainen kuin sinun.
En ole tehnyt murhaa enkä raakalaismaista tekoa. Olen täysin sinut tekoni kanssa ja se oli fiksuin päätös siinä tilanteessa. Surullinen asia toki,mutta elämään kuuluu surullisetkin asiat.Sinun elämääsi kuuluu murhat, minkä tämä maallinen laki kyllä hyväksyy, mutta tulee vielä toinen oikeus,jolle vastaat sitten viimeisen kerran.
Jos tällainen "oikeus" tulee niin olen täysin valmis teostani vastaamaan,koska en koe tehneeni mitään väärää. Enpä vain usko sellaisen tulevan,joten keskity omiin tekoihisi kun moiseen uskot.
Sepä tässä hienointa onkin,että sinun uskomisesi ei estä sitä tulemasta. Elämä rullaa eteenpäin ja kuoleman korjatessa sinut ja minut kaikki katumiset on myöhäistä toteuttaa.
Suren yhtä paljon kuin luomen tai syylän poistoa. Jokin kroppaani kuulumaton olio poistetaan, ei se sen kummempaa ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka moitit toisten laillisia tekoja ja solumöykkyjen poistamista kohdusta murhaksi, mietipä hetki omaa "kristillisyyttäsi". Asetut moraalinvartijaksi, suorastaan Jumalana jakelet kadotus-tuomioita.
Hyi, häpeä!
Sinulla ei ole sellaiseen oikeutta, ainoastaan Jumala itse voi tuomita.
Veikkaan, että jos joku on synti, niin omahyväinen ilkeys ja muiden tuomitseminen. Asioita, joihin SINÄ syyllistyt.
Ei Jumala ole kieltänyt ihmisiä kertomasta toisilleen, jos nämä tekevät jotain väärin. Silloin on oikein tuomita toisen teko, jotta tämä voisi muuttaa käyttäytymistään. Sen tosiasian kertominen, ettei ihminen pelastu, jos ei usko Jeesukseen, ei ole kenenkään tuomitsemista kadotukseen.
Juuri näin,murhasta kertominen ei ole väärin ja eikä sekään,että murhaajan kohtalo on kadotus. Se ei ole tuomitsemista vaan toteamista,mitä Raamattuun on kirjoitettu meille ohjeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun elämääsi kuuluu murhat, minkä tämä maallinen laki kyllä hyväksyy, mutta tulee vielä toinen oikeus,jolle vastaat sitten viimeisen kerran.
Jos tällainen "oikeus" tulee niin olen täysin valmis teostani vastaamaan,koska en koe tehneeni mitään väärää. Enpä vain usko sellaisen tulevan,joten keskity omiin tekoihisi kun moiseen uskot.
Tuo on vähän sama kuin joku varoittaisi sinua tsunamin vaarasta, ja sanoisit siihen, ettet tuollaiseen usko, ja olisit tekemättä asialle mitään.
Sinulle varmaan on, koska pidät omaa uskomustasi faktana. Tsunamin olemassaolo on todistettavissa,kyseessä ei ole uskomus.
Samoin sikiön oma sydän on todistettu,joka hengittää jo itse. Käsky:älä tapa, ei siinä erotella pieniä eikä suuria ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Eivät he omantunnon menettäneinä ja ilman minkäänlaista empatiaa edes sure.
Heille abortti on vain huoleton ehkäisykeino.Minun puolestani jokaiselta abortin tekevältä ja lapsensa murhaavalta naiselta tulisi samointein poistaa kohtu. Olisi vähintäänkin oikeus ja kohtuus.
Kyllä vain,ovat kovettaneet omantuntonsa ja ottaneet oikeuden omiin käsiinsä tehdä tämä hirvittävä teko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka useimmat abortin tehneet eivät tunne surua,omatunto on se,joka kuitenkin muistuttaa väliajoin tehdystä murhasta.
Itsensä kovettanut ja paaduttanut nainen kyllä pystyy elämään ihan normi arkea asian kanssa, mutta mutta,taustalla ja mielessä on aina se raakalaismaisin teko,mihin nainen pystyy.
Raakalaismaisinta on synnyttää ei-toivottu lapsi, johon ei tunnetasolla koskaan kykene ottamaan kontaktia eikä rakasta.
Miksi pitää harrastaa sellaista seksiä,että mahdollisuus raskauteen tapahtuu. Vastuunottaminen tapahtuu jo siellä yhdynnässä, mutta sinulle abortti on vaan ehkäisy keino,nyt ei vaa tämä lapsi kiinnosta joten nirri pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka useimmat abortin tehneet eivät tunne surua,omatunto on se,joka kuitenkin muistuttaa väliajoin tehdystä murhasta.
Itsensä kovettanut ja paaduttanut nainen kyllä pystyy elämään ihan normi arkea asian kanssa, mutta mutta,taustalla ja mielessä on aina se raakalaismaisin teko,mihin nainen pystyy.
Ei,ei kyllä muistuttele koska maailmankuvani ei ole samanlainen kuin sinun.
En ole tehnyt murhaa enkä raakalaismaista tekoa. Olen täysin sinut tekoni kanssa ja se oli fiksuin päätös siinä tilanteessa. Surullinen asia toki,mutta elämään kuuluu surullisetkin asiat.Sinun elämääsi kuuluu murhat, minkä tämä maallinen laki kyllä hyväksyy, mutta tulee vielä toinen oikeus,jolle vastaat sitten viimeisen kerran.
Jos tällainen "oikeus" tulee niin olen täysin valmis teostani vastaamaan,koska en koe tehneeni mitään väärää. Enpä vain usko sellaisen tulevan,joten keskity omiin tekoihisi kun moiseen uskot.
Sepä tässä hienointa onkin,että sinun uskomisesi ei estä sitä tulemasta. Elämä rullaa eteenpäin ja kuoleman korjatessa sinut ja minut kaikki katumiset on myöhäistä toteuttaa.
Et kuulosta kovin kristilliseltä ja lämpimältä ihmiseltä. Ihan tiedoksesi,olen ja olin kyllä jo aborttia tehdessäni tietoinen kaltaistesi ihmisten mielipiteestä aborttia kohtaan. Sitä ei tarvitse minulle julistaa, tiedän jo. Se on minulle yhdentekevää. Keskity omiin synteihisi.
Olen tehnyt elämässäni yhteensä 4 aborttia ja ainoa joka aiheutti edes hiukan tunnontuskia oli se kun päädyin aborttiin sikiön sukupuolen takia. Päätös tuntui hiukan turhamaiselta, kun lapsi kuitenkin oli toivottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka useimmat abortin tehneet eivät tunne surua,omatunto on se,joka kuitenkin muistuttaa väliajoin tehdystä murhasta.
Itsensä kovettanut ja paaduttanut nainen kyllä pystyy elämään ihan normi arkea asian kanssa, mutta mutta,taustalla ja mielessä on aina se raakalaismaisin teko,mihin nainen pystyy.
Ei,ei kyllä muistuttele koska maailmankuvani ei ole samanlainen kuin sinun.
En ole tehnyt murhaa enkä raakalaismaista tekoa. Olen täysin sinut tekoni kanssa ja se oli fiksuin päätös siinä tilanteessa. Surullinen asia toki,mutta elämään kuuluu surullisetkin asiat.Sinun elämääsi kuuluu murhat, minkä tämä maallinen laki kyllä hyväksyy, mutta tulee vielä toinen oikeus,jolle vastaat sitten viimeisen kerran.
Jos tällainen "oikeus" tulee niin olen täysin valmis teostani vastaamaan,koska en koe tehneeni mitään väärää. Enpä vain usko sellaisen tulevan,joten keskity omiin tekoihisi kun moiseen uskot.
Sepä tässä hienointa onkin,että sinun uskomisesi ei estä sitä tulemasta. Elämä rullaa eteenpäin ja kuoleman korjatessa sinut ja minut kaikki katumiset on myöhäistä toteuttaa.
Et kuulosta kovin kristilliseltä ja lämpimältä ihmiseltä. Ihan tiedoksesi,olen ja olin kyllä jo aborttia tehdessäni tietoinen kaltaistesi ihmisten mielipiteestä aborttia kohtaan. Sitä ei tarvitse minulle julistaa, tiedän jo. Se on minulle yhdentekevää. Keskity omiin synteihisi.
Miksi ajattelisin lämpimästi murhaajista? Voit miettiä,kuinkahan pieni sydän hänellä jo löi itsekseen,kunnes sinä päätit hänen elämänsä.
Onko ihminen jotenkin isompana arvokkaampi,jota ei saakaan tappaa? 5 käsky;älä tapa. eikö se koske aikuisia ja lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka moitit toisten laillisia tekoja ja solumöykkyjen poistamista kohdusta murhaksi, mietipä hetki omaa "kristillisyyttäsi". Asetut moraalinvartijaksi, suorastaan Jumalana jakelet kadotus-tuomioita.
Hyi, häpeä!
Sinulla ei ole sellaiseen oikeutta, ainoastaan Jumala itse voi tuomita.
Veikkaan, että jos joku on synti, niin omahyväinen ilkeys ja muiden tuomitseminen. Asioita, joihin SINÄ syyllistyt.
Ei Jumala ole kieltänyt ihmisiä kertomasta toisilleen, jos nämä tekevät jotain väärin. Silloin on oikein tuomita toisen teko, jotta tämä voisi muuttaa käyttäytymistään. Sen tosiasian kertominen, ettei ihminen pelastu, jos ei usko Jeesukseen, ei ole kenenkään tuomitsemista kadotukseen.
Mutta sinä et ole vain kertonut mielipidettäsi, sinä olet haukkunut murhaajiksi täällä ketjussa ihmisiä ja tuominnut kadotukseen. Sydämetön omahyväinen ihminen olet, Jumala sinua siitä tulee rankaisemaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka moitit toisten laillisia tekoja ja solumöykkyjen poistamista kohdusta murhaksi, mietipä hetki omaa "kristillisyyttäsi". Asetut moraalinvartijaksi, suorastaan Jumalana jakelet kadotus-tuomioita.
Hyi, häpeä!
Sinulla ei ole sellaiseen oikeutta, ainoastaan Jumala itse voi tuomita.
Veikkaan, että jos joku on synti, niin omahyväinen ilkeys ja muiden tuomitseminen. Asioita, joihin SINÄ syyllistyt.
Solumöykkyjen? Tutkaisepa vähän minkälaisia alkiot ja sikiöt ovat. Ei solumöykyillä ole raajoja ja elimiä, kasvonpiirteitä jopa ja jo olemassa olevaan temperamenttia.
En ole tehnyt aborttia, mutta olen kokenut (myöhäisen) keskenmenon enkä siltikään "sure lapseni kuolemaa".
Kyllä,typerältä kuulostaa koska vastasyntynyt vauva ei ole sama asia kuin 8-viikkoinen alkio. Jos et itse huomaa näissä mitään eroa,keskustelua lienee turha jatkaa. Niinhän sitä sanotaan, että hullujen ja tyhmien kanssa on turha väitellä.