Heitin 3,5-vuotiaani ulos sukkasillaan

vauvani on ulkona nukkumassa ja muu perhe on sisällä, saako vauvani nyt traumoja?



Meidän koti ulottuu myös pihalle asti, se että lapsi on hetken ulkona, ei tarkota, että hänet on heitetty pois kotoa.

persoonallisuushäiriö johon liittyy äärimmäinen hylkäämisen pelko, ja muistan tuon tapaisia kohtauksia lapsuudestani.

Vierailija:

Ja eihän kukaan ole pistämässä pikkulasta sukkasillaan PAKKASEEN! Voi tsissus että täällä vedetään heti pahimmat kauhuskenaariot esille, ihan hysteeristä!

AP oli pistänyt pikkulapsen sukkasillaan pikkupakkaseen...

Minä puolestani en voi tämän keskustelun jäljiltä muuta kuin pudistella päätänä ja ihmetellä, miten oikeasti ihmiset tosiaan katsovat " kasvatukseksi" kovinkin outoja asioita.

Onneksi on myös meitä, joiden kasvatuksesta on jo 60-70(-80)-luvuilla ollut vastuussa aikuisia, fiksuja, ei-ruumiillisesti kurittavia ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat osanneet kohdella lapsiakin kunnioittavasti, jotka ovat tienneet edes jotain lapsen kehityksestä, psykologista jne. Joten pystymme omillemme välittämään samaa. Se on se klassinen " kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa" ...

On eri asia, jos äiti/isä menettää kerran hermonsa ja reagoi yli. Tajuaa reagoineensa yli, juttelee asiasta lapsen kanssa jne. Kuin se, että käyttää ylireagointia ihan kasvatuskonstina.

Minulla on äiti, joka sitten jo murkkuiässä ollessamme jutteli kanssamme kasvatuksesta ja niitä keskusteluita on jatkettu sitten aikuisiälläkin. Kaikesta emme ole samaa mieltä :), osan asioista teen tietoisesti erilailla ja osa asioista on toki 70-luvun suuntauksista muuttunutkin. Mutta perusvire kotoa oli, että hurjat rangaistukset ovat lähinnä tarpeettomia (vaikka meillä oli rajat, osittain jopa tosi tiukatkin, mm. kotiintuloajoista oltiin erittäin tarkkoja murkkuiässä). Jos lapsella käyttää jo pienenä " isoja" rangaistuksia, voi murkkuiässä päätyä " taas olet 2-3 viikon kotiarestissa" -malliseen toimintaan. Jaa äitini kanssa tuon näkemyksen: meitä kasvoi 3 ihan mallikelpoista kansalaista :), joilla ihan oma super ego hoitaa rajat, eikä tarvitse esim. ajaa ylinopeutta jos ei ole tutkaa lähellä (typerä vertaus, mutta ajatus ehkä saatavilla tuosta).

Omalta osaltani varmuutta pienempien lasten kasvatukseen tuo se, että olen jo yhden saanut tällä menetelmällä " fiksuksi aikuiseksi" , toisenkin melkein liki :) ja oletan nämä perässä tulevat lapsukaiset saavani samalla konstilla järkeviksi ihmisiksi.

Mutta tosiaan: jos oma lapsuuden malli on se, että lasten kasvatus on rankaisemista, lapsi yrittää " vedättää aikuisia" jos ei " ota luuloja pois" jne, niin voi olla hankala tajuta, että lapsikin on ennen kaikkea ihminen ;-)...

olet! tuohan on pahoinpitelyä!!!!!

tuollaista keinoa tai itse olisin niin tehnyt.

niin kyseenalaista toimintaa tuo kuitenkin on.

Olisi ehkä ollut parempi sanoa, että me lähdemme X minuutin kuluttua ja sinä tulet mukaan niissä vaatteissa mitä silloin on päällä. Eli jos ei ole kengät jalassa silloin niin tulet ilman kenkiä, ja kylmä siellä voi kultaseni tulla.



Tepsii meidän 4,5-vuotiaaseen... ainoa asia tällä hetkellä, mikä tosiaan tepsii... luonnollinen seuraamus, mutta silti aika ikävä " uhkaus" :)

ettehän te mihinkään olleet lähdössä. Sit unohda. Mielipiteeni on, että tuo on ihan sama kuin tukistaisit tai nippaisit.

että uhkaus ei enää tehoa ja jos se ei koskaan toteudu, niin ei se tule enää tehoamaankaan!

Vierailija:

Olisi ehkä ollut parempi sanoa, että me lähdemme X minuutin kuluttua ja sinä tulet mukaan niissä vaatteissa mitä silloin on päällä. Eli jos ei ole kengät jalassa silloin niin tulet ilman kenkiä, ja kylmä siellä voi kultaseni tulla.

Tepsii meidän 4,5-vuotiaaseen... ainoa asia tällä hetkellä, mikä tosiaan tepsii... luonnollinen seuraamus, mutta silti aika ikävä " uhkaus" :)

Heittää nyt lapsi omasta kodistaan ulos! Ymmärrätkö että hänelle saattaa muodostua siitä pelko äidin hylkäämisestä?



Ymmärrän kyllä että on rasittavaa se niskurointi ja jäähyiltä pakoilu (oma poikani on 4v) mutta kyllä sinun pitäisi maltti säilttää ja jatkaa sitä jäähylle vaatimista tai sitten ottaa syliin väkisin rauhoittumaan...

Kummasti reipastuu kun ehdottaa että puetaanko vai menetkö rappusille odottelemaan noissa vaatteissa. Alkusyksystä muutaman kerran nostin...



että riippuu tavasta millä ulostamisen tekee ;)

saman ajanhan lapsi on ulkona. Jos se seisoo 10 s ulkona kuin tuossa ajassa menee samoissa vaatteissa autolle. Mitä eroa?

Vierailija:

Olisi ehkä ollut parempi sanoa, että me lähdemme X minuutin kuluttua ja sinä tulet mukaan niissä vaatteissa mitä silloin on päällä. Eli jos ei ole kengät jalassa silloin niin tulet ilman kenkiä, ja kylmä siellä voi kultaseni tulla.

Tepsii meidän 4,5-vuotiaaseen... ainoa asia tällä hetkellä, mikä tosiaan tepsii... luonnollinen seuraamus, mutta silti aika ikävä " uhkaus" :)

Vierailija:

että uhkaus ei enää tehoa ja jos se ei koskaan toteudu, niin ei se tule enää tehoamaankaan!

Mistä päättelet, etten toteuttaisi sitä? Avainsana on ' luonnollinen seuraamus' eikä ' ei ikinä ipanaa sisävaatteissa ulos' .

t. 8

kasvatusoppaissa kehotetaan laittamaan raivoava lapsi kylmää suihkuun. SE on mielestäni väkivaltaa.

Se, että lapsi on puoli minuuttia kylmässä ilmassa ei tosiaan ole mitään pahoinpitelyä, mutta herättää lapsen ajattelemaan. Meillä ovat 3,5 ja 5-vuotiaat olleet molemmat pari kertaa jäähyllä kun " mikään" ei ole tehonnut. En koe YHTÄÄN huonoa omaatuntoa. Lapset eivät ole itkeneet järkyttyneinä tms. mutta tilanne on rauhoittunut heti.

Oletko kokeillut lelutakavarikkoa?



Jos tuota menoa jatkat, niin eipä tarvitse teini-iässä sanoa että olitpa millaisessa pulassa tahansa, olet aina tervetullut kotiin. Siis jos 3,5 -vuotias ansaitsee tulla suljetuksi kodin ulkopuolelle (vaikka vain symbolisella tasolla).

Meillä on myös ihan mahdotonta saada 3,5 vee pysymään jäähypenkillä. Siitä huolimatta minä vaan yksinkertaisesti nostan sen sinne takaisin niin monta kertaa kuin on tarves. Ja todellakin sen voi joutua tekmään _monta_ kertaa. Tosin viime aikoina mua on ruvennut ottamaan jo toikin päähän. Nyt pari viimeistä kertaa kun on tultu jäähypisteeseen olen laittanut pojan penkille ja poika on heti pyytänyt päästä syliin. Olen ottanut ja hellinyt ja halinut ja sanonut että rakastan. Ja että on ok olla vihainen ja on ok että _tekis mieli_ heittellä tavaroita, mutta että tavaroitten heitteleminen EI ole ok.

3-vuotias ei ajattele noin monimutkaisesti.

niin kuin on tuo kylmässä suihkussa pitäminenkin, hyvä jumala! Täytyy viirata päästä ja pahasti jos voi viskata oman lapsensa ulos kylmään rangaistukseksi. Onko tosiaan keinot noin vähissä?

mutta en ole siltikään saanut hyviä ehdotuksia tilalle?! Missä syy?