Heitin 3,5-vuotiaani ulos sukkasillaan

Tyttömme on tulistuvaa tyyppiä, sylissä pitäminen väkisin tekee vain sekopäisemmäksi ja omaan huoneeseen en viitsi teljetä, koska oma huone on mukava paikka, jossa leikitään. En halua tehdä siitä rangaistuspaikkaa, kun tyttö opettelee vasta nukkumaankin siellä.



Joskus, jos pukemisen kanssa on tullut ongelmia, on tyttö viety puolipukeissa autoon. Kesällä pelkissä alusvaatteissa ja muistaa sen kyllä vieläkin :)

Vierailija:

Olette täydellisiä äitejä ihanine lapsineen!!Onnittelut teille!

Yritä päästä samaan lopputulokseen.

Pitäisitte varmaan miehiänne julmureina ja nöyryyttäjinä. Mä ainakin pitäsin.

Mutta joo, lapsellehan se on ihan okei tehdä noin, siis teidän eräiden mielestä.

Sillä, joka pitää 10s hallittua ja perusteltua ulos jäähylle pistämistä väkivaltana, täytyy olla itsellä suhteellisuudentajussa jotain todella pahasti vialla.



Jokelan tapauksessa jäähy on luultavasti jätetty antamatta eikä poika ole koskaan oppinut erottamaan oikeaa ja väärää tai tuntemaan rajojaan. Vaikka rehellisesti sanottuna uskon, että jotkut yksilöät vaan on viallisia, kasvatus korkeintaan vahvistaa tai heikentää jo olemassa olevaa kieroutumaa..

Vierailija:

Pitäisitte varmaan miehiänne julmureina ja nöyryyttäjinä. Mä ainakin pitäsin.

Mutta joo, lapsellehan se on ihan okei tehdä noin, siis teidän eräiden mielestä.

Kyllä muakin mies välillä pyytää olemaan hiljaa ja yleensä uskon sitten. Eli ei tarvii pihalle heittää. Lapsenkin kohdalla tämä on varmaan viimeinen vaihtoehto.

Kyllä minäkin ymmärrän jos äiti väsyneessä arjessa tekee virheratkaisuja. Se on inhimillistä ja kuuluu elämään...



Mutta se että tietoisesti käyttää kasvatuskeinona ulos heittämistä, se on vastuuttomuutta, laiskuutta ja todella huonoa kasvattamista.



RAJOJA JA KURIA KUULUU KYLLÄ PITÄÄ, MUTTA EI NOILLA KONSTEILLA!

Meillä lapsia ei alisteta kunnioittamaan meitä vanhempia, vaan meillä näytetään teoilla ja tunteilla kuinka lähimmäisen rakkautta arvostetaan

mutta että 10 sekuntia ulko-oven takana olisi julma rangaistus! Julma rangaistus on esim. satunnainen ja ennalta-arvaamaton väkivalta ja toistuva henkinen alistaminen ja vähättely. Jos joku ihmistaimi oikeasti menee rikki 10 sekunnin ulkonaolon jälkeen, voimme todeta, ettei hänestä taida olla eläjäksi.

Kunhan kyseessä oli tosiaan taluttaminen ulos eikä kirjaimellisesti heittäminen.



Jotenkin on pakko lapselle näyttää että talossa määräävät aikuiset, jos kerta sanominen eikä jäähyt tehoa.

Muutama lisävuosi ei tekisi pahaa kun alkaa perhettä perustaa.

sisällä se on yhtä tyhjän kanssa, koko ajan saa taluttaa lasta takaisin.

Vanhemmalta on keinot loppu, joten hänellä ei ole enää muita kuin äärikeinoja ja vielä noin pieni lapsi kyseessä. Surullista.

Eli toisin sanoen kyse on siitä että sinä olet niin laiska että näet paremmaksi heittää muksun pihalle kuin jaksat vääntää perinteisen jäähypenkin kanssa?

Ohoh... on taa röyhkeää yleistämistä... Kyllä näitä konsteja käytetään ristiin ja rastiin niin nuorempien kuin vanhempien äitien joukossa. Sillä iällä itsessään ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Täysin yksilökohtaista. Suosittelisin tutustumaan eri ikäisiin ihmisiin ja avaamaan silmät.

jos talutan lasta koko ajan jäähypenkille hän saa tahtonsa läpi. Minulla on 3 alle 3-vuotiasta lasta, jos käytän kaiken aikani yhden paimentamiseen on se aika pois muilta lapsiltani.



Lyhyt jäähy varoitusten jälkeen ulkona on nopea ja tehokas tapa meillä.

No sit teet niin ja paskat piittaat muiden mietteistä...

Sen jälkeen kun lapsi alkaa karkailla pihasta tai ulos vienti eienää tehoa, kannattaa kokeilla tukkapöllyä tai vitsaa. Se on kans toinen " nopea ja tehokas" vaihtoehto...



t. toinen 3 lapsen äiti...

Pyöräytäpä sitten muutama lapsi lisää ja selitä, ettei aika millään riitä enää lasten pukemiseenkaan tms. olisihan se pois muilta lapsilta. Oppiihan vauva aikanaan sitten itse pukemaan.



Olisiko kannattanut hiukan miettiä ennenkuin niitä lapsia aloit tekemään?



Eli aika huono tekosyy sinulla on alstesi kaltoin kohteluun. Toivottavasti viranomaiset puuttuvat jossain vaiheessa.

ja siitä ei tullut muuta kuin paha mieli kaikille.

Väsynyt pahan tuulinen äiti, koti sekaisin ja ruoka eineksiä, koko päivä yhtä jäähylle talutusta ja lapsi vain yltyi piruutta enempi tekemään. Lapset kynsi, raapi ja puri tosiaan eikä kuria saanut mitenkään.

Välillä olin huutoa ja tappelua itse ulko-oven takana karussa, kun oli pinna viittä vaille katkeamispisteessä ja vain itketti.



Eräänä päivänä sitten lopulta talutin lapsen ulos ja tilanne tuli samantien haltuun. Nyt menee jopa päiviä, että pelkkä suu sanallinen kielto riittää. Pureminen, raapiminen, töniminen ja lyöminen on taakse jäänyttä.





Ja mitä lapsilukuumme tulee on meillä yhdet kaksoset, jotka ovat siis nyt uhmaiässä.



T:141

sitten kun jäähy ulkona ei enää väsyneessä ja kaoottisessa arjessa auta, annat sitten selkään kunnolla kuuskyt luvun tyyliin. Lapsi oppii että olet tosissasi ja varmaan kerta riittää...



t.142

Monta on palstalla äitiä, jotka ovat mielestään valmiita heittämään ensimmäisen kiven...



Saatte nyt jotain kauhisteltavaa ja mässäiltävää, mikä tehnee ihan hyvääkin: Meillä tiheään syntyneet kolme napukkaa, joita rakastetaan, pussataan ja kannustetaan, vaan rajat ovat selvät: Toisia ei vahingoiteta ja muutamasta kehotuksesta asian tulisi mennä jakeluun. Jos ei mene, ei mulla ole aikaa holdingia harrastaa, sillä silloin aloittavat toiset jonkin mielenkiintoisen puuhan selän takana. Itse muistan lapsuudesta juuri holdingin hirveän ahdistavana ja inhottavana ja pelottavana, kun pakolla pideltiin sylissä (äitini on kasvatus- ja psykologian alan ammattilainen, joka jo menneinä vuosikymmeninä tätä harjoitti!). Meillä mennään yleensä rauhoittumaan yläkertaan tai sinne vieviin portaisiin. MUTTA: On ollut tässäkin taloudessa tilanteita, jolloin esikoinen, 3,5v, häiritsee tahallaan pienempien unta. Eivät ole auttaneet kehotukset, selittelyt, toiseen huoneeseen siirtäminen (äänihän tunnetusti kaikaa kauas!), muun ohjelman järjestäminen tms. Silloin on raja napsahtanut, äitemuori kimpaantunut, ja kun ei varoituksetkaan ole saaneet kuin hekottelua aikaiseksi, on ylikierroksilla käynyt rajojenkokeilija viety ulkoportaille - ja oikein kimmastuksen kanssa. Vasta silloin on toisessakin päässä ymmärretty katkaista häiriökäytösputki. Lopulta on halattu ja puhuttu - ja niin pienemmät kuin tämä vain himpun verran isompikin ovat saaneet nukkua rauhassa.

Sinkkonen et co. ovat sanoneet ihan maalaisjärjellä, että lapsi usein kaivaa verta nenästään, ja vasta aikuisen kimpaantuminen näyttää hänelle sen rajan. Ammattikasvattajana on melko kammottava ajatus, että vanhemmat pysyisivät aina, pöyristyttävimmissäkin tilanteissa teennäisen rauhallisina epäihmisinä - KASVATTAJINA. Uuh! Lapset ja vanhemmat ovat erilaisia, temperamenteiltaankin. Mikä passaa yhdelle, voi olla paha toiselle. Ap tuskin totisena uhkaili lapselleen, ettei tämä koskaan enää pääse oven sisäpuolelle. Melko turvattomaksi täytyy lapsen itsensä tuntea, jos heti pelkää totaalista hylkäämistä. Silloin on jotakin muutakin pielessä kuin satunnainen uhmakohtaus ja väsähtänyt vanhempi tms.



Niin, ja itse vauvojen kanssa valvoneena tunnustan auliisti - ja tämä oman epätäydellisyytensä tunnustaminen se vasta tervettä ja helpottavaa onkin! - etten suinkaan aina toimi niin kuin haluaisin ja tiedän olevan viisainta, elämässä kun ei joka kerta joka hetki toimi täydellisen koneen tavoin, luojalle kiitos! Saavat lapsetkin huomata, että virheitä voi kukin meistä tehdä. Riittää, kunhan osaa sen tunnustaa ja pyytää anteeksi.



Ja vielä sisarusmäärästä: Uskon valtaenemmistön lapsiasiantuntijoista puoltavan läheisiä sisarussuhteita sen sijaan, että pykätään vain yksi lapsi, jota sitten niin mahdottoman oikein, viisaasti ja tarkoin kasvatellaan. Saksalaisen ystäväni lastenlääkäri-isä totesikin kolmansien lasten olevan usein " fiksuimpia" ja onnellisimpia, koska heihin ei enää ehditä kohdistaa niin mahdottomasti huomiota ja kasvatusta!



T: itse huolehtija-esikoisen asemassa ollut Ü

Mutta sehän ei ole enää nykymaailmassa monelle realistinen vaihtoehto kun esikoinen saadaan 30+...



Ei minusta pakkaseen lapsen laittaminen tai muu eristäminen kuullosta järkevän ja vastuullisen kasvattajan toimilta. Väsyneen ja toivottoman vanhemman käytöstä.