No, niin... 11-vuotias poikani väitti juuri, että

Huvittaa aina kun puhutaan että tietyt (sota) pelit lisää muka reaktio kykyä. Joo, ehkä siinä pelissä/muissa peleissä mutta ei kyllä vaikuta mitenkään myönteisesti normaalissa elämässä

Nämä on moniulotteisia juttuja. Ne jotka näkevät isosisarustensa pelaamista ovat aika tottuneita. Mutta jos nuoremman sisaruksen kaverit tulevat kylään. Saattaa peli aiheuttaa pelkotiloja.

Kyse on aika paljon siitäkin millaisen elokuvamaailman ja perheen keskellä on eletty. Nämä jotka eivät näe niissä mitään pahaa, eivät ymmärrä. Että kokonaan kyseisiin peleihin kokematon lapsi saattaa oireilla. Kyse on pitkälti ympäristötekijöistä sekä persoonasta.

Mutta että kaikilla muillakin. On vakiolause joka asiaan. Saattaa olla 5 Mutta ei 30. Riippuu perheistä.

Ikärajojen noudattaminen on luokkakysymys. Poikkeuksia toki aina on olemassa. Tämä on yleisin: koulutetut noudattavat ikärajoja, lapset hyvinvoivia ja koulussa pärjääviä. 

Ne vanhemmat, jotka antavat lasten pelata niitä K18-pelejäkin, jopa alakoululaisten, ovat yleensä wt-vanhempien lapsia, joiden on parempi pysyä poissa häiritsemästä vanhempia. Ruokana eineksiä, ei mitään rajoja ja sääntöjä missään. Lapset huonosti koulussa pärjääviä ja huonosti käyttäytyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani ei saanut koskaan (alaikäisenä) pelata sotapelejä. On nyt 19 v eikä sotapelit enää kiinnosta. Pelaa strategiapelejä, jotka kehittävät ajattelua. Sotapeleistä ei ole mitään hyötyä, on vain haittaa. Teet oikein ja lapsen parhaaksi, jos kiellät sotapelit.

Useimmissa strategiapeleissä sota on keskeinen aihe. Shakkikin on sotapeli.

Kaikki muukin sanomasi on täyttä mutua et selvästilään tunne pelejä yhtään.

Pojille riittäkööt vielä ne pyssyleikit. Shakki on oikeasti strategisia taitoja, keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisua kehittävä peli toisin kuin ne räiskintäpelit, joissa vain idea keskittyy jokaisen vastaantulevan ampumiseen. Toki niissäkin hyviä pelejä, joissa peli ei keskity aivottomaan räiskintään, vaan on oikeasti ideaa kuten kehittää reagointikykyä. 

Ihan paskapuhetta tuo "Kaikki muutkin saa tehdä sitä ja tätä". Saa olla naiivi, jos uskoo lapsen puheita kaikista muista kavereista. Nykyään ei ole lapsella ja aikuisella mitään eroa, en ihmettele lasten kasvanutta huonovointisuutta. Meilläkin yli 10 vuotta sitten oli ihan sama temppu käytössä, kun lapset olivat alakoululaisia. Milloin kinuttiin Petri Nygårdin levyä, koska kaikilla muilla oli. Milloin kosketusnäyttöpuhelinta, koska muillakin oli. Milloin GTA:ta, koska muillakin oli. Kysyin, että ketkä ne kaikki muut olivat. Niin, "kaikki muut" olivat vain joku naapurin Maija tai luokan Matti ja Tomi, ei kaikki! Kysyinkin, että hyppäisivätkö kallioltakin, jos muutkin tekisivät niin. Siinäpä kasvoivat ajattelemaan itse, ei ostamaan itseään kaveriporukoihin materialla. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ylisuojelulta. Jos jonkin asian toteuttaa fiktiossa tai fantasioissa niin sitä harvemmin tarvitsee todella toteuttaa. Niin ainakin minä koen. Minä olen pelannut monenlaisia pelejä pikkutytöstä asti ja niihin on kuulunut räiskintää, koska pelasin veljeni kanssa. Enkä minä mikään maaninen murhaaja sotahullu ole. Vai pitääkö niitä poikia jotenkin suojella itseltään? Sama muuden muiden asioiden kanssa elämässä. Näin elämän sellaisenaan kuin se oli, mutta vanhemmat tietenkin olivat siinä tukena. Eli eivät sulkeneet silmiä vaan kulkivat vierellä.

Vähän niin kuin seksinukke pedofiilille. Saa toteuttaa rauhassa fantasioita, ettei oikeita ihmisiä altista. 

No jo on sinisilmäinen mamma, kun uskoo tenavansa väitettä, että kaikki muut saavat pelata ikäluokalta kiellettyjä pelejä. Eivät varmasti salli. Vastuuntuntoinen vanhempi valitsee ikäkaudelle sopivat pelit ja tarkastaa ne vielä, ennen kuin antaa lapsensa tutustua niihin. Antakaa lasten olla lapsia mahdollisimman pitkään. Kyllä niihin maailman ja elämän kamaluuksiin ehtii tutustua myöhemminkin.