Kertokaas ne noloimmat vessakokemukset!

Käytin vahingossa naisten vessaa lomakylässä ollessani - camping-alueella. Hahahah.

t. mies!

Vierailija kirjoitti:

en ymmärrä miten saan pöntön AINA tukkoon ku käyn paskalla..

 

Liikaa paperia? Kokeile välivetoa.

Joskus tulee aika vauhdilla. Kerran iski valtava paskahätä työmatkalla ja ovelasti menin kaupan vessaan. Ei ollut naulaksikin paikoin takki päällä ja typerästinreppu selässä. Sitten kun pyyhin aika tahmeatkin savet peräpäässä niin repunperkeeleen joku hihna hyökkäsi paperin ja persoonan väliin. Pyyhin ja pukeuduin ja menin lavuaarille pesemään haisevat kädet ja ruskettuneen remmin. Oli jotenkin noloa saippuoida sitä remmiä..onneksi oli voimakkaasti parfymoitua saippuaa.

Olen kerran aikuisena paskantanut housuihin.

Eron jälkeen muutin uuteen asuntoon kerrostalon 4.kerrokseen.

Olin ollut laihiksella kaksi kuukautta ja kävin joka ilta lenkillä.

Eräs ilta lähdin Lenkille ja lenkkireittini varrella oli lähikapakka, josta oli 600 metriä mun kämpälle.

Lenkin loppupuolella tuli kapakan kohdalle. Verkkarin taskussa oli varalta aina 20e seteli.

Hetken mielijohteesta päätin korkata lähikapakan ja otin pari tuoppia.

Lähdin kapakasta kohti kotia, kun vatsa meni ihan kuralle. Tuli pierua mutta paskan pystyin pitämään sisällä.

Nilkutin jalat yhdessä kotiin pakaroita raivoisasti yhteen puristaen.

Pääsin hissin ovelle, kun paaskaa hurahti alushousuihin. Hississä ripulia tuli housuihin lisää ja se valui jo jalkoja pitkin. Hissi haisi paskalle. Seinänaapurit odottivat hissiä 4. kerroksessa. Hieman hävetti, kun ohitin heidät paskat housuissa ja he astuivat paskalle haisevaan hissiin. Kuulin heidän yökkäysäänet hississä, kun joka askelella paaskaa valui housuihin lisää.

Lopulta pääsin pöntölle. Ripulia tuli vielä pari tuntia. Pikkarit ja housut pesin. Välttelin naapureita aika kauan

Yritäpä joillain synttärikahveilla tai muissa pikku juhlissa saada hetkeksi suunvuoroa niiden sosiaalisimpien vieraiden puhetulvan ja lasten riehumisten keskeltä, eipä onnistu millään. Päätäpä yhtäkkiä käyttää kovan puheensorinan aiheuttamaa meteliä hyödyksesi ja käydä vessassa hillityllä kakkoshädällä. Kas, puheensorina loppuu juuri silloin nopeasti kuin seinään, ja kellään ei olekaan juuri silloin asiaa kenellekään. Yritä päästää varpusparvi hillitysti, niin ei, se tuleekin hirveällä rytinällä kunnon fanfaarin säestämänä.

Vierailija kirjoitti:

Ei itselle, mutta mulla on työpaikalla vessa työpisteen vieressä, yäk, ei voi vaihtaa paikan pienuuden takia. Pomo käy siinä vieressä vessassa ja pieree aina tosi kuuluvasti. Eikä tämä työpaikka ole Porvoossa! Mieli tekisi kysyä pomolta, onko sillä jotain laktoosivaivaa, kun käy niin usein vessassa ja pieree niin paljon. 

Oletkohan entisessä työpaikassani töissä... Pieni toimisto, josson minun lisäkseni kaksi pomoani. Vessa aivan pöytäni lähellä ja ohut ovi. Kävi harvinaisen selväksi, että toinen pomoista kärsii melkoisista suolistovaivoista. Joka päivä kävi päästämässä ainakin parit äänekkäät kurat. Hyi olkoon :( Itse taas en kehdannut käydä töissä kakkosella ollenkaan, mikä ei sekään ollut kivaa.

tää nyt ei ole nolo vaan hauska källi eli vessassa joskus oli paskaa paperissa kun otin siitä arkin, joku paskasormi oli  siis käynyt ennen mua.  no itse sitten vedin metrin paperia ulos ja pyyhin persettä niihi arkkeihin ja rullasin paperit takaisin siististi ja millainenhan oli seuraavalla kävijällä fiilis kun veti pari paperia ja sitä taas lisää ja sit lävähti ruskeat paperit kouraan

ahhahhaah

Olimme ystäväni kanssa kauppakeskuksen vessassa ja yhden kopin lukko oli rikki, se oli ainoa vapaa koppi joten päästin mennä sinne ja käskin ystäväni vahtia ovea. No, eikös joku sumopainijan kokoinen mamma syöksynyt vessaan tulppa otsassa, pongannut "vapaan kopin" ja jyrännyt katujyrän lailla  ystäväni joka koetti selittää että lukko on rikki ja kaveri pytyllä. Minulla oli menkkojen aikainen  ripuli ja olin noussut seisomaan saadakseni pyyhittyä kunnolla takaa, kun ovi  repäistiin auki.  Katujyrä tuijotti minua tyrmistyneenä ja löi sitten yökkien oven kiinni.

Päätin pudottaa painoa ja olin ostanut ateriankorvike-pirtelöä. Join aamulla mustan kahvin ja pirtelön minkä jälkeen lähdin polkemaan pyörällä töihin. Oli kaunis, kuulas syysaamu. Äkkiä vatsaani kouraisi ikävästi ja katsoin arvioiden edessä olevaa kauppaa, jossa tiesin olevan vessa, päätin kuitenkin jatkaa matkaa ja käydä töissä vessassa. Virhe! Kohta vatsaa nimittäin kouristi taas ja suolisto tuntui muuttuneen vuoristoradaksi, olo kävi niin tukalaksi että piti hypätä pyörän selästä ja taluttaa kaksin kerroin ähkien. Eihän siinä auttanut muu kuin mennä puun taakse pienelle kukkulalle keskellä ok-talo aluetta ja toivoa, ettei kukaan huomaisi. Kauhea vesiripuli ryöpsähti nurmikolle ja koetin siivota itseäni yhdellä nessulla. Niihin laihdutuspirtelöihin en enää koskenut!

Miksi jäädä sairaana töihin? Ja vaikkei olisi edes vatsatauti, ei tulisi mieleen tehdä töitä tuossa kunnossa. Olisin vaan sanonut että sorry, nyt en voi hyvin ja palaan kotiin sairastamaan

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 22:40"]

Tämä nyt ei ihan vessakokemus ole, menee pierukastiin. Olin ensimmäistä yötä vuodeosastolla synnytyksen jälkeen, enkä pystynyt pidättämään pieruja. Verhon takana olevalla huonetoverilla oli vissiin imetyksen kanssa ongelmia, hänellä meni varmaan pari tuntia saada vauva tyytyväiseksi ja nukkumaan. Kun hän sai vauvan unille ja oli itsekin saanut unen päästä kiinni, niin multa pääsi aivan jäätävä pieru. Ääni oli niin kova, että sekä se äiti että vauva heräsivät siihen. Vauva alkoi känistä, äiti huokaisi turhautuneesti. Hormonihöyryissä kaiken lisäksi nauroin tukehtumispisteeseen sille pierulleni, taisi mennä useampi minuutti, että sain naurun loppumaan siinä samalla kun sen toisen äidin vauva itki. Kyllä hävetti aamulla, en kehdannut katsoa sitä naista silmiin, koska jos katse voisi tappaa, olisin kuollut :D

 

Huhhuh :) Mahtavia kyllä tämän ketjun muutkin tarinat.

Olen paksonut housuun elämäni aikana varmaankin yli kymmenen kertaa, joten "been there", mutten kyllä saa niistä yhtä huvittavia tarinoita aikaan. Yleensä olen ollut tulossa kotiin, kaapinut tavarat pönttöön, pistänyt housut pesuun ja käynyt suihkussa. Nolointa on, kun matkalla töihin tuli yhtenä aamuna vetelämpää housuun ja pikkuhousujen roskiin heivauksen ja perseen hinkkauksen jälkeenkin haisin koko päivän. Enkä ikävä kyllä työskennellyt yksin, onneksi työpaikka oli väliaikainen.

Mullahan näitä tarinoita riittää...

Olin työpaikalla vessassa ja rykäisin kunnon pökäleet pönttöön ja sen jälkeen aloin nyhräämään jotain muuta, olisiko ollut jotain tyyliin puristelin peilin edessä finnejä tms. Lähdin siitä sitten pois ja siivooja tuli melkein samalla oven avauksella sisään. Tässä vaiheessa muistin, että en ollut vetänyt pönttöä! Hävettää vieläkin ihan sairaasti!!

Toinen keissi oli kun iski ihan järjetön kurap*skahätä kun olin kaverin kanssa lenkittämässä koiria. Vessoja ei missään lähelläkään niin sönkötin jotain, että tuli pissahätä, käyn tuossa jorpakossa ja jatka sä eteenpäin. Tuli kunnon varpusparvi ja ei edes nenäliinaa taskussa, otin sitten pikkarit pois jalasta ja pyyhin niihin, sekä heitin pöksyt siihen samaan kasaan. No, tultiinpa sitten samaa reittiä takaisinpäin. Mä TOIVON ettei se nähnyt!

Näitä pakki kuralla-tarinoita on monta, kun en alkuaikoina ymmärtänyt laktoosi-intoleranttiani, olen ryppylanka tiukalla linkuttanut metrolta kotiin toivoen että pidätyskyky riittää. Aina ei ole riittänyt, joskus on päässyt jopa housuun.

Kerran olin ihastukseni kanssa, kun iski taas vatsavaivat ja tällä kertaa vessa oli onneksi lähellä, mutta haju paljasti kyllä asian. Hävetti ihan sairaasti.

Olin viimekesänä yksin rantalomalla Kreikassa. Ja ripulihan se yllätti. Olin kiertelemässä kaupunkia enkä ehtinyt vessaan. Vaaleat pellavashortsit ja ripuli valuu pitkin jalkoja keskellä kaupunkia. Päätin sitten lähteä kiireesti kävelemään hotellia kohti, hotelliin oli ihan liikaa matkaa 15km niillä helteillä. Punnitsin vaihtoehtoja ja etsin sopivaa ihmisistä vapaata aukkoa rannassa ja päätin sitten heittää laukun rannalle ja ampaista mereen. Sain paskat huuhdottua mutta seuraavaksi ongelmaksi muodostui se että shortseista ja alushousuista paistoi kaikki läpi märkinä. Jatkoin määrätietoisesti matkaa hotellia kohti ja kehtasin ottaa bussin muutaman kilsan jälkeen kuivuttuani. Vieläkin näen mielessä ne kaikki ihmisten tuijotukset kun ripulijaloilla köpötellyt pitkin kaupunkia, yksin.

Yhden yön juttu, ja oltiin vielä niin nuoria että se mimmi (niinkuin minäkin) asuttiin vanhemmilla. Siinä sitte touhuttiin, ja koskaan en ollut ko. talossa käynyt. Puuhien jälkeen nukkumaan, ja kohta heräsin aivan karmeeseen oksetukseen ja paskahätään. Siinä talossa oli maailman pisimmät käytävät, ja ovia ainakin 100! Avasin kaikki kun pimeässä etin vessaa. Jopa niiden porukoiden makkarin oven :/ Löysin kuitenkin vessan ajoissa luojan kiitos! Siihen vessa-meteliin kyllä heräs kaikki siellä sitte, paitsi se mimmi jonka vieraana olin. En jääny aamupalalle.

Miesten vessa oli varattu, ja oli pidätellyt pienenpää hätää jo koko automatkan n. 2 tuntia. Naisten vessa ovi oli auki ja ajattelin , että sinne.  Takakulmassa oli varsinainen pyttybaari. Matkalla avasin vyön ja vedin vetoketjun auki samalla kun avasin oven tuonne... vastassa oli n. 40 v. nainen housut kintuissa, siis nosti niitä juuri ylös, mutta sieltä se kiitorata kyllä vilahti ja minulla heppi kädessä. Oli se...melkoinen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Ei vessassa sattunut moka mutta liittyy kuitenkin itse toimitukseen. Käyn jumpassa jossa käy nainen joka pieree koko jumpan ajan lähes estoitta. Pas## haisee KOKO AJAN ja vähintään kerran jumpan aikana tulee kunnon pieru joka kaikuu pitkin liikuntahallia. Uskomatonta. Kun se äänellinen varsi tulee järkyttyy selvästi esim 10 min ajaksi mutta sen jälkeen alkaa taas päästää hiljaista kostajaa. Uskomaton tyyppi.

Minulla on eräs keski-ikäinen sukulainen, jonka kohtu oli romahtanut ja painoi suolistoa kasaan. Joutui ramppaamaan jatkuvasti vessassa ja pieruja tuli itsestään tahattomasti ja varoittamatta.

Odottelin isäni kanssa autossa äitiäni terveyskeskuksesta, kun minun IBS vaivaisen vatsaa alkoi vääntää. En kehdannut sanoa isälleni, vaan sanoin vain meneväni jo kirjastoon joka oli pikkumatkan päässä. Siellä kiirehdin vessaan ja päästin räjähtävät ripulit pönttöön. Piti mennä vielä toisenkin kerran ja sama homma. Tämän jälkeen äitini soitti hädissään missä olen, kun oli käynyt kirjastossa eikä löytönyt minua. Olipa kiva selittäminen.

Kerran menin äitini kanssa teatteriin, kun juuri ennen näytöstä vatsani meni kuralle. No, äiti meni katsomoon ja itse vietin suunnillen koko ensimmäisen näytöksen teatterin vessassa. Lähdimme väliajalla pois, koska voin niin huonosti, eikä äiti pitänyt näytelmästä. Hävetti hirveästi, sillä vaikka vatsani oikkuilee IBSn takia usein, olen teattereissa yleensä saanut sen pysymään kurissa. Ja käyn usein katsomassa milloin mitäkin.

Lapsena hevosleirin uintireissulla minulle iski hirveä kakkahätä. En kehdannut sanoa kenellekään mitään, vaan sain omasta mielestäni hyvän idean tehdä tarpeeni järveen. Kauhukseni sain pian huomata pökäleiden kelluvan. Loppu uinnin ajan sitten roiskuttelin niitä kauemmas, ettei kukaan muun vaan tajua tekosiani.

Vierailija kirjoitti:

tää nyt ei ole nolo vaan hauska källi eli vessassa joskus oli paskaa paperissa kun otin siitä arkin, joku paskasormi oli  siis käynyt ennen mua.  no itse sitten vedin metrin paperia ulos ja pyyhin persettä niihi arkkeihin ja rullasin paperit takaisin siististi ja millainenhan oli seuraavalla kävijällä fiilis kun veti pari paperia ja sitä taas lisää ja sit lävähti ruskeat paperit kouraan

ahhahhaah

Tuo on mahdotonta.

Olin baarin vessassa joka sijaisee keskellä baaria. Joku koputti oveen ja huusin "Oota"" mutta ei kai kuullut tätä musiikin tai humalatilansa takia, sillä kohta ovi repäistiin auki... se vessahätäinen oli käynyt  valittamassa tiskillä että ei pääse vessaan! Istuin siinä tamponi kädessä ja huusin vaan että "ovi kiinni helkkari!"

Söin kerran risteilyllä 500g pussin lakua. Sen jälkeen liemi lensi. En viitsinyt enää edes istua pöntölle, kun liemi tunki reunoiltakin ulos. Lopulta vain pyllistin vähän sinnepäin, ja annoin palaa.

Niin mäkin