Lue keskustelun säännöt.
Mies löysi uuden, espanjalainen opsikelijatyttö voitti perheen.
16.07.2013 |
Mies (aikuinen 40v) lähti syksyllä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, YOssa piti parantaa ihan jopa tohtoriksi asti.
Minä ja lapset (kaksi koulikäistä) kannustimme häntä kaikin tavoin.
Kävimme siivoamassa ja laittamassa kuntoon hänen opiskelijasolunsa.
Miehellä ei ollut varaa vuokrata omaa asuntoa, koska opiskelun aikana perheemme tulot vähenivät huomattavasti.
Syksyllä mies tuli kotiin joka viikonloppu, oli kotona usein 3-4 päivää viikosta. Yhtäkkiä joulua ennen se väheni, syy oli kuulemma että tenttejä, tenttejä.
Pakkohan se oli uskoa. Tai siis uskoin.
Kevät meni tenttien parissa. Kannustin ja maksoin osan ja autoin.
Skypetykset hiipuivat - joko huonon yhteyden takia tai siksi, ettei "kirjastossa saa skypettää".
Miehen lisäkoulutuksen kesto oli alunperin 2-4 vuotta, riippuen siitä, miten paljon ja ahkerasti opiskelee.
Luulin miehen opiskelleen todella hienosti ja kannustin ja kiitin ja ihailin häntä siitä - ei kuka tahansa 40-kymppinen yhtäkkiä selviäkään koulunpenkillä.
Mutta mun miespä selvisi!
Luotin siihen, että kahden vuoden opiskelun jälkeen saamme isän/miehen kotiin. Ajattelin, että jos mies opiskelee ja tentii 24/7 - tietenkin hän valmistuu nopeasti.
Ihailin miestäni jopa siitä, että hän rääkkää itseään tiivillä opiskelemisella, jotta suoriutuisi mahdollisimman nopeasti!
Mies on "opiskellut" koko kesän.
Päätimme lasten kanssa yllättää isin ja varasimme opiskelupaikkakunnalta hotellin, ihan sviittiin tuhlasin, ja sitten lähdimme hakemaan isiä rentoutumaan.
Mutta.
Isihän oli jo rentoutunut.
YO:ssa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja mieheni puhuu (suomen lisäksi) sujuvaa eestiä ja espanjaa - hän olikin rakastunut espanjalaiseen opiskelijaan (Patricia, 17v minua nuorempi) - ja nyt kun jäi kiinni, sanoi, että aikoo jättää perheensä.
Patricia kuulemma palaa Espanjaan ensi keväänä, ja mieheni kuulemma menee perässä.
Nyt on ongelma se, että Patrician perhe on katolinen. Eivät missään nimessä hyväsky naimisissa olevaa miestä (eronneen tohtorikoulutuksen saaneen miehen kuulemma hyväksyvät) - ja nyt mieheni siis laittaa eropaperit, jota ero ehtii astua voimaan ennen ensi kevättä.
Ja minä jäin kuin nalli kalliolle. Mies ei edes puhunut lapsista. Ei minusta. Ei talosta. Ei mistään.
Ja tässä sitä nyt ihmetellään elämän menoa kuin koomassa.
Aivan turta.
Ei mitään tajua.
Ei mitään.
En ole kehdannut puhua asiasta kenellekään, en edes ystäville - saati vanhemmilleni.
Ei hajuakaan mitä sanon lapsille.
Ja olen muuttanut kielet ja maat ja nimet tässä, en minä ihan naiivi ole.
Mutta tarina itsessään on ihan totta.
Ja nyt tässä pitäisi kasata jonkinlaista elämää.
Mies ilmoitti myös, ettei vastaa enää puheluihini; saan kommunikoida hänen kanssaan vain tekstareilla tai meileillä.
Että näin.
Aika raskaalta tuntuu.
Kommentit (253)
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 19:59"]
Minulla sama tilanne. Kesäkuun alussa mies ilmoitti telkkaria katsellessa illalla että hänellä on suhde puolet nuorempaan naiseen. Kertoi että on tuntenut naisen puolitoista kuukautta ja on varma siitä että tämä on jotain ainutlaatuista ja että aikoo olla seuraavan yön naisen luona.
Viikon kuluttua oli lähtenyt kotoa. On myös ilmoittanut että ei vastaa tekstiviesteihini tai sähköposteihin tai puheluihin.
Minä jäin yksin 11 kk ikäisen ja 3 vuotiaan kanssa. Kamalalinta kaikessa on sen 3 vuotiaan ikävä .
[/quote]
Voi ei :(. Tapaako isä lapsiakaan? Voimia sinullekin, tilanne on teilläkin ihan uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 19:59"]
Minulla sama tilanne. Kesäkuun alussa mies ilmoitti telkkaria katsellessa illalla että hänellä on suhde puolet nuorempaan naiseen. Kertoi että on tuntenut naisen puolitoista kuukautta ja on varma siitä että tämä on jotain ainutlaatuista ja että aikoo olla seuraavan yön naisen luona.
Viikon kuluttua oli lähtenyt kotoa. On myös ilmoittanut että ei vastaa tekstiviesteihini tai sähköposteihin tai puheluihin.
Minä jäin yksin 11 kk ikäisen ja 3 vuotiaan kanssa. Kamalalinta kaikessa on sen 3 vuotiaan ikävä .
[/quote]
Jaksamista sinulle! Minulla suurinpiirtein samanikäiset lapset, joten voin kuvitella tuon 3 vuotiaan ikävän :(
Tapaa esim silloin kun uusi tyttöystävä on työmatkalla tai jossain poissa. Ihan liian harvoin kolme vuotiaalle. Tapaamiset voivat myös peruuntua mitään ilmoittamatta tai tunnin varoitus ajalla. Mitään ei uskalla lapselle luvata tapaamisista vaikka kuinka ikävöi isää kun koskaan ei tiedä toteutuuko aiottu tapaaminen.
Niin ja voimia ap llekin, unohdin ekasta viestistä. Olen koko ajan yrittänyt lohduttautua sillä että en ole ainoa maailmassa jolle on käynyt näin ja että muutkin ovat selvinneet
t 187
Minä jätin vaimoni seksikkään thaitytön takia, kyllä elämänlaatu parani huomattavasti!:)
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 20:13"]
Minä jätin vaimoni seksikkään thaitytön takia, kyllä elämänlaatu parani huomattavasti!:)
[/quote]
No, vuoden päästä se sun elämänlaatu voi olla muistoa vaan...muista käydä hei testeissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan molemmat käyty ennen kondomin pois jättämistä, kaikki kunnossa, kiitos huolenpidostasi:)
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 20:40"]
Ap moi.
En ole saanut mieheltä yhtäkään elonmerkkiä tänään, ei vastaa meileihin tai tekstareihin.
Kamalan epävarma olo.
Eropaperit vein, kaksin kappalein.
Senkin tein raskain sydämin.
Johan tämä asia on herättänyt palstalle kasapäin hörhöjä. Toivottavasti teillä on joku joka teistä välittää - vaikka en kyllä usko että on.
Kiitos kannustajille. Kävimme isän ja äidin mökilla lasten kanssa tänään. En uskaltanut kertoa mitään. Sormukset olin ottanut pois jo eilen, mutta ei kukaan huomannut.
En yhtään tiedä mitä tekisin. En yhtään. Kuljeksin ympäriinsä, en edes tiskikonetta saa laitettua päälle. Ja heti jos ajattelen tapahtumia, kyyneleet alkavat valua kuin hanan avaisi.
Ei ole ikinä ollut näin tyhjä ja epätodellinen olo.
Toivon vain että mies vastaisi viesteihin. Katson puhelinta ja meilejä joka viiden sekunnin välein, mistään ei tule mitään kun odotan vaan että hän laittaisi edes jonkin viestin.
-ap
[/quote]
Voi ap (: Luin vasta nyt koko ketjun. Koita jaksaa pahimman yli , minun tunteeni ja oloni olivat muutama viikko sitten ihan samalaiset.
Mutta jo nyt on vähän helpottanut. En kaipaa enää sitä yhteyttä mieheeni koska hän katkaisi sen niin täydellisesti heti alussa. Mutta alku oli tuskallista.. juuri tuo että odottaa koko päivän ja seuraavankin edes lyhyttä vastausta viestiin jonka on laittanut. Itkin kun syötin vauvaa ,itkin kun keitin puuroa tai puin lapsia ulos, itkin koko ajan alkuun. Ainoastaan kolmevuotiaan nukutuksen ajaksi sain itseni tsempattua siihen kuntoon että en itkenyt ja sain luettua iltasadun ja nukutettua pienen rauhallisesti.
Varmaan rauhoituin aina illalla siksi kun ajattelin että taas on yksi tuskainen ja kamala päivä ohi.
Toivottavasti kohta helpottaa... ja kerro oikeasti kaikille ,puhuminen auttoi ainakin minua. Olen puhunut ihan tauotta kuukauden ja nyt tuntuu tosiaan siltä että vähän helpottaa ja pystyn jo ajattelemaan muutakin.
187
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani. Toivotan sulle oikein paljon voimia ja jaksamisia! Miten vanha miehesi on ja miten pitkään olitte olleet yhdessä? Mun miehellä ollut myös suhde...Toistaiseksi ollaan vielä yhdessä, mutta vielä suht nuoria, joten pelkään ettei jää tuohon yhteen kertaan.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 19:59"]
Minulla sama tilanne. Kesäkuun alussa mies ilmoitti telkkaria katsellessa illalla että hänellä on suhde puolet nuorempaan naiseen. Kertoi että on tuntenut naisen puolitoista kuukautta ja on varma siitä että tämä on jotain ainutlaatuista ja että aikoo olla seuraavan yön naisen luona.
Viikon kuluttua oli lähtenyt kotoa. On myös ilmoittanut että ei vastaa tekstiviesteihini tai sähköposteihin tai puheluihin.
Minä jäin yksin 11 kk ikäisen ja 3 vuotiaan kanssa. Kamalalinta kaikessa on sen 3 vuotiaan ikävä .
[/quote]
Yleensä rationaalista ajattelua pidetään miehisenä ominaisuutena ja emotionaalista naisellisena, mutta tämä todistaa jälleen kerran sen, että tietynlaiset "miehet" tekevät ratkaisunsa elämässään emotioiden pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, millaisia parikymppiset naiset ovat maassa, josta nainen on kotoisin. Mutta en voi uskoa, että heidän suhteensa kestää kovin kauaa. Kahdenkympin alkupuolella olevien suhteet kestävät monesti muutaman vuoden. Tässä tapauksessa mies on neljässäkymmenissä ja ilmeisesti suhteellisen varaton? Etsiikö nainen jonkinlaista isähahmoa? Tehdäänkö hänen kulttuurissaan lapset aikaisin? Halusiko nuori nainen vain jännittävän romanssin? Opiskeluaikoina yleensä tulee tehtyä kaikenlaista. Auvoista onnea ja ruusuilla tanssimista tuo suhde ei voi olla kauaa. Sitä en voi mitenkään käsittää, kuinka mies voi tehdä lapsilleen noin. Lapset jäävät ikävöimään ja rakastavat joka tapauksessa.
t. 22 v nainen
Minullakin oli 20-vuotiaana suhde itseäni 15 vuotta vanhempaan mieheen. Mies rakastui aivan täysillä, tuntui menneen ihan sekaisin, mikä oli ihanaa ja suloista. Oma kiinnostukseni hälveni noin puolessa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni 45, minä 38 ja yhdessä on oltu 9 vuotta. Mies on ollut aiemmin naimisissa mutta tuosta suhteesta ei ole lapsia. Ei ole pettänyt aiemmin(?) ja pari viikkoa ennen tätä suhdetta lähetetyissä tekstareissa esim kertoo vielä rakastavansa minua ja työmatkoilta on viestejä että on ikävä minua ja lapsia ym
. Mitään erityistä riitaa tai ongelmia meillä ei ollut mielestäni eikä mieskään mistään valittanut ennen tätä suhdetta. Seksiä mies kyllä olisi halunnut enemmän kuin sen 3-4 kertaa viikossa mitä jaksoin infektio kierteisen vauvan kanssa ( kaikki yövalvomiset hoidin yksin, en halunnut vaivata miestä jolla on vaativa työ jossa pitää jaksaa....)
Mielestäni pikkulapsiperheen arki vaan oli liian rankaa hänelle...
[
quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 20:34"]
Olen pahoillani. Toivotan sulle oikein paljon voimia ja jaksamisia! Miten vanha miehesi on ja miten pitkään olitte olleet yhdessä? Mun miehellä ollut myös suhde...Toistaiseksi ollaan vielä yhdessä, mutta vielä suht nuoria, joten pelkään ettei jää tuohon yhteen kertaan.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 19:59"]
Minulla sama tilanne. Kesäkuun alussa mies ilmoitti telkkaria katsellessa illalla että hänellä on suhde puolet nuorempaan naiseen. Kertoi että on tuntenut naisen puolitoista kuukautta ja on varma siitä että tämä on jotain ainutlaatuista ja että aikoo olla seuraavan yön naisen luona.
Viikon kuluttua oli lähtenyt kotoa. On myös ilmoittanut että ei vastaa tekstiviesteihini tai sähköposteihin tai puheluihin.
Minä jäin yksin 11 kk ikäisen ja 3 vuotiaan kanssa. Kamalalinta kaikessa on sen 3 vuotiaan ikävä .
[/quote]
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 19:59"]
Minulla sama tilanne. Kesäkuun alussa mies ilmoitti telkkaria katsellessa illalla että hänellä on suhde puolet nuorempaan naiseen. Kertoi että on tuntenut naisen puolitoista kuukautta ja on varma siitä että tämä on jotain ainutlaatuista ja että aikoo olla seuraavan yön naisen luona.
Viikon kuluttua oli lähtenyt kotoa. On myös ilmoittanut että ei vastaa tekstiviesteihini tai sähköposteihin tai puheluihin.
Minä jäin yksin 11 kk ikäisen ja 3 vuotiaan kanssa. Kamalalinta kaikessa on sen 3 vuotiaan ikävä .
[/quote]
Kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi !!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet kunnon ihminen. Haluat asiat järjestykseen onhan sinulla kaksi lastakin. Tuntematon ystävä, mies ei ansaitse sinua. Hänen käytöksensä on vastuutonta. Siirrä elämäsi omille raiteillesi. Ilmeisesti hän luopuu talostakin kunhan vain saa vapauden. Nyky-Espanjassa katolisuus on monille vain kultti jota vilautetaan aina tarvitessa. Nyky-Espanjassa korkasti koulutetut ajavat taksia ja siivoavat katuja. Ei siellä ole helppo sivuuttaa espanjalaisia korkeasti koulutettuja. On ihmisiä jotka ihastuessaan menettävät täysin todellisuuden tajunsa. Kun todellisusus alkaa valjeta, ihastunut saapuu vaatimuksineen. Sinuna ryhtyisin laittamaan elämääni lastesi kanssa mahdollisimman hyville raiteille. Ihan etsimättä elämääsi voi ajan kanssa ilmaantua uusi kumppani johon voit luottaa ja joka tukee sinua. Ei sinulla ole hävettävää, puhu avoimesti perheesi ja ystäviesi kanssa ja varmasti saat tukea. Puhuisin myös erilaisten ammattiauttajien kanssa: kirkon perheavun, kunnan sosiaaliviranomaisten, mahdollisesti psykoterapeutin kanssa, jotta pääsisin lukkoutuneesta tilanteesta yli.Älä murehdi yksin, et ole aiheuttanut tilannetta. Lämmin halaus sinulle.
Vanhemmat eivät ole syyllisiä ja tilanne on varmasti heillekin surullinen, joten älä vaivaa heitä. Toki sinun on kerrottava heille tapahtuneesta ovathan lapset hediän lapsenlapsiaan. Äkä katkaise välejä heihin. Ei olisi kovin aikuista alkaa siirrellä viestejä petturin vanhemmille.
Josko AP ehtisi kertoa kuulumisiaan? Vai oliko provo?
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 18:30"]
Mies on juuri siinä tohtorinkoulutsuohjelmassa. Sen voi suorittaa myös kahdessa vuodessa.
Miehestä ei ehdi tulla tohtoria ennen ensi kevättä - mutta hän tahtookin suorittaa opiskelunsa loppuun Patrician maassa - joka kuulemma on ihan mahdollista, varsinkin kun puhuu sujuvasti espanjaa,
-ap
[/quote]
Hoh hoijaa. Väittely ei kyllä siirry mihinkään tuolla tavalla. Ja miten olisit tuossa lyhyessä tapaamisessa miehesi opiskelupaikkakunnalla ehtinyt saada tietoosi jo miten miehesi aikoo opintonsa loppuun asti suorittaa? Oikeasti ei se olisi ensimmäisenä mielessäsi eikä miehesi sitä sinulle tarinoisi jos kerran ei edes puhelimeen jatkossa aio sinulle vastata.
Taas joku koulutettujen vihaaja joka yrittää esittää, että tohtoriksi väitteleminen tekee miehestä tai naisesta epäkelvon puolison.
Jos olisit oikeasti väittämäsi kokenut, olisit jo ollut yhteydessä miehesi sukuun ja kertonut heille että miehesi on seonnut.
Treenaat vähän niin jo alkaa provot paremmin luistamaan.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 21:30"]
Talo voi olla miehen, kenties avioehto, elarit on työläitä espanjasta periä joten turhaa hehkutat toistaiseksi. Ja äkkäkös nuori nainen pari lasta pyöräyttää joten nou hätä.
[/quote]
Espanjassa tavallisin lapsiluku on 1. Siellä lapsiperheitä ei hyysätä samalla tavalla kuin Suomessa. On oltava varakas, jos aikoo hankkia enemmän kuin yhden lapsen.
Tuntuu niin surulliselta tämä tarina... Kuinkahan ap on jaksellut?
Minulla sama tilanne. Kesäkuun alussa mies ilmoitti telkkaria katsellessa illalla että hänellä on suhde puolet nuorempaan naiseen. Kertoi että on tuntenut naisen puolitoista kuukautta ja on varma siitä että tämä on jotain ainutlaatuista ja että aikoo olla seuraavan yön naisen luona.
Viikon kuluttua oli lähtenyt kotoa. On myös ilmoittanut että ei vastaa tekstiviesteihini tai sähköposteihin tai puheluihin.
Minä jäin yksin 11 kk ikäisen ja 3 vuotiaan kanssa. Kamalalinta kaikessa on sen 3 vuotiaan ikävä .