Kun ihmiset laihtuu eron jälkeen
niin miksi ihmeessä se on niin vaikeaa parisuhteessa?
Ihastelin eronnutta kaveria, jonka paino on tippunut varmasti 10 kiloa todella nopeasti. Minullekin kävi samalla tavalla aikoinaan. Miksi ihmeessä parisuhteessa ollessa painon tiputtaminen on niin tukalan hidasta, kun taas eron jälkeen paino tippuu ihan silmissä!
Kommentit (49)
mä laihduin eron jälkeen ja uuden löydettyä vaikka kuinka paljon mutta lähinnä siinä alku rakastumisen huumassa
mä laihduin eron jälkeen ja uuden löydettyä vaikka kuinka paljon mutta lähinnä siinä alku rakastumisen huumassa
pakko se on laihtua jos meinaa uuden miehen löytää
Ero on monelle todella rankka tilanne. Monelta menee ruokahalu. Kotiäidit jää pienille tuloille. Jos itse eroisin niin söisin vaan sen mikä on pakko. Ei rahaa ja kova suru. Yhdessä oltu 18vuotta, niin isku olisi kyllä kova.
Onnellinen liitto lihottaa. Itsekin allekirjoitan tämän ;). 5 kiloa tullut, lihava en tokikaan ole. Kun oli murhetta ja surua, laihduin 15 kiloa. Ei silloin ruoka maistu. Myöskin klassisessa masennuksessa ihminen laihtuu ja klassinen masennus on yleisempi, kuin epätyypillinen(ihminen lihoo)
Yksilöllistä kai silti, itselle ruoka maistuu kun olen onnellinen :)
Suunnaton pettymys ja suru, oksettaa eikä saa syötyä vaikka yrittäisi.
Laihtunut -7kg/5vk
Voin myös allekirjoitta,että elämäni kauhein dieetti
Ap, ihminen ei saa surultaan syödyksi! Kun on surullinen, niin laihtuu.
Mulla ei vaan ruoka maistunut, tavallaan tein hidasta itsemurhaa näännyttämällä itseäni nälkään, kun tunsin elämäni niin tyhjäksi ilman miestä joka jätti minut täysin yllättäen toisen naisen takia. Ehdin laihtua 68-kiloisesta 48-kiloiseksi ennen kuin tajusin hakea masennukseen ammattiapua.
Yksinkertaista. Ero= surullinen olo=ruoka ei maistu
No oma tuttavani on laihtunut eron jälkeen ihan siksi että ei ole vara syödä. On se kai helpompaa silloin laihduttaa kun ei ole mitä syödä.
Onhan ero aina jonkinlainen stressi. Minäkin kuihduin kun erosin, mutta kyllä ne nyt on iloisesti tulleet takaisin. Tietysti olen aina ollut se joka lihoo kun on asiat hyvin, ja toisinpäin.
Minulla onnistuu painonhalinta ja dieetit parhaiten silloin kun olen yksin kotona ja perheeni jossakin reissussa. Vietetään lomia eri aikoina lastenhoidon takia, siksi osittain myös reissataan erikseen.
Silloin kun kaikki ovat kotona, en ehdi samalla tavalla liikkumaan, ja syön perheen kanssa yhdessä ja samoja ruokia. Sitten kun olen yksin, niin ehdin liikkumaan vaikka kuinka paljon, ja syöminen jää vähemmälle kun en yksin itselleni halua alkaa kokkailemaan.
Toiset ihmiset laihtuvat suurien tunnekuohujen myötä, esimerkiksi mulla se menee niin. Ei se ole tarkoituksellista, mutta silloin pitää jopa pakottaa itsensä syömään. Ja tämä ainakin mulla on sekä hyvässä että huonossa näin jostain syystä. Mutta... rakkaus se vasta riuduttaakin.
Korkokenkäjuoksu ja munamettällä ramppaaminen? Sydänsurut?
Jotkut syövät (ja juovat) huonossa liitossa suruunsa, sitten kun tekevät viimein raskaan eropäätöksen, niin elämä kirkastuu ja onnellinen ihminen, joka on sopusoinnussa itsensä kanssa laihtuu normaalipainoon ihan itsestään.
No vaikka itse jätin miehen, niin oli niin surullinen olo. Varsinkin iltaisin se suru oikein iski, ei silloin tehnyt mieli syödä mitään.
Oli niin ikävä miestä ja pettymys siitä, että perhe ei ollut enää yhdessä. Menetetyt kilot tulivat kyllä takaisin sitten vanhemmiten.
Ehkä siksi, kun suhteessa ollessaan jokainen varmaan syö ihan järkevästi. Kun ero (=kriisi kuten joku sanoi) tulee, saattaa siinä tuskassa/surussa kerta kaikkiaan unohtaa syödä. Joillekin ei ruoka maistu
Minulle kävi näin. Jätin eropaperit ja nakkasin ukon ulos, ja laihduin sen jälkeen varmaan 5kg. Syynä oli uusi elämäntilanne, muutto toiselle paikkakunnalle, kiire uuden asunnon laiton kanssa, ruohonleikkuut ja jatkuvat kaupassakäynnit, kun ei ollut enää se toinen jakamassa arkea ja arjen töitä. Jotenkin vaan syöminenkin jäi, vaikken missään hillittömissä tuskissa kärvistellytkään :)
No mä en yksinkertaisesti saanut ruokaa suusta alas. Elin juotavalla jogurtilla, että olisin jotenkin pysynyt pystyssä. Paino tippui 53 kg:sta 45 kg:n ihan parissa kuukaudessa. Elämäni kamalin dietti. Ja elän sitä muuten yhä.
Itse erosin 2-viikkoa sitten ja oon syöny tosi huonosti.. Mun on vaan pakotettava itseni syömään kun oon raskaana. Mulla on ikävä mun miestä, vaikka en haluu palata samaan huonoon suhteeseen enään vaikka harmittaa että perhe ei ole enään koossa..