Lue keskustelun säännöt.
1,5-vuotias "virikehoidossa"???
01.11.2008 |
Ikuisuuskysymys, tiedän, ja täällä takuulla suurin osa vastaajista leimaa minut heti maailman huonoimmaksi äidiksi kun edes ajattelen tuollaista, mutta kirjoitampa silti.
Esikoinen on menossa 1,5-vuotiaana hoitoon, koska minun on pakko mennä lyhyeksi aikaa töihin hoitovapaan ja uuden äitiysloman välissä. Mietin nyt, että pidänkö hoitopaikan vaikka jään kotiin, koska esikoinen on tottunut kanssani "sosiaaliseen" elämään ja selvästi nauttii toisten lasten seurasta (eikä ikinä vieraalla hoidossa ollessaan mitenkään itke perääni tms.). Kun jään kotiin, en varmastikaan ainakaan heti tule jatkamaan niin tiheää "harrastamista", joten lapsi ei näe muita lapsia 2 kertaa viikossa niin kuin on tottunut, mitä nyt puistossa jos siellä sattuu joku muu olemaan kun sinne menemme.
Lapsi on menossa ryhmäperhepäivähoitoon, ja ajattelin että voiko edes olla mahdollista että noin pieni oikeasti tykkäisi olla hoidossa 3-4 tuntia kerrallaan maksimissaan 2 krt viikossa, luultavasti vain kerran viikossa. Vai onko se aina 100% varmaa että tuonikäisen on parempi olla kotona?
Kommentit (43)
Niin, kyllähän se on helpompaa pikkuisen vauvan kanssa kun isompi on poissa jaloista virikkeitä saamassa. Ihan tositurha vastaankaan on väittää.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Tuon ikäinen lapsi ei kuitenkaan vielä ole sanan varsinaisessa merkityksessä TOTTUNUT tapailemaan ystäviään puistossa. Enemmänkin on kyse rutiinista, joka voi muuttua eikä lapsi luultavasti juuri edes tuossa iässä tajuaisi, että "hitsi vie kun en olekaan tavannut nicoa ja janicaa kolmeen vuorokauteen".
Kyllähän näissä pohdinnoissa aina tulee eteen se tosiasia, että äidit ovat vaan laiskoja. Miksi ottaa lasta kotiin kun se niin hyvin viihtyy siellä hoidossa sitten? Miksi olla oman lapsen kanssa kun se voi olla muidenkin hoidettavana???
Nämä ovat näitä peruskysymyksiä, joihin voit ihan rauhassa itseksesi etsiskellä vastaukset.
Totuus on, että pienten lasten paikka ON KOTONA. Oli vaihtoehtona sitten mikä ryhmis tai pph ikinä tahansa.
T: kouluikään saakka lapset kotona hoitanut ja hoitava äiti, joka suosii kerhoja vasta yli 3v ikäiselle lapselle ja silloinkin lapsen jaksamisen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä virikehoitoa, vaan hänelle riittää ihan tavallinen kotielämä. Lapsi lisäksi tottuu helposti kaikenlaiseen uuteen elämäntilanteeseen helposti. Kannattaisi pitää lasta kotona.
Ja tosiaan, voi pyhä yksinkertaisuus, luulitko nro 7 todellakin että ajattelen tuon ikäisen kaipaavan juuri tiettyjä kavereitaan?! :D
Kyse on siitä että mietin mikä olisi lapsen kehitykselle parasta, jos lapsi viihtyy toisten lasten seurassa, niin eikö silloin ole hyvä että hän näkee toisia lapsia silloin tällöin?
En nyt sanoisi että on omasta laiskuudestani kiinni, voin ihan hyvin pitää lapsen myös kokonaan kotona, rahansäästökin olisi silloin huomattava. Tietenkin vaikea sanoa miten arki lähtee kulumaan, mutta suoraan sanoen vaikka arki olisikin kahden kanssa miten raskasta, niin ei se 3h kerran viikossa ilman esikoista nyt niin hirveän paljon auta... Mutta ehkä tosiaan on järkevää luopua hoitopaikasta vasta parin kk jälkeen. Toisaalta meillä olisi mahdollisuus siihen että isovanhemmat (vaikka asuvatkin kaukana) hoitaisivat lasta meillä kun olen töissä, joten hoitopaikkaa ei tarvitsisi ottaa vastaan ollenkaan. Rahallisesti tämä olisi järkevä ratkaisu, mutta olen nyt jäänyt miettimään lapsen parasta, uskokaa tai älkää!
Mielenkiintoista nähdä miten niin monella on mukamas ainoa oikea vastaus tähän asiaan: lapsen paikka on kotona. Mutta kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Entä jos minun lapseni onkin sosiaalinen kosmopoliitti ja teidän kotonahoidetut kullannuput säikkyjä ja epäsosiaalisia mammanpoikia? :D (Ja ottakaa tämä nyt vitsinä jooko?)
ap
Ja tosiaan, voi pyhä yksinkertaisuus, luulitko nro 7 todellakin että ajattelen tuon ikäisen kaipaavan juuri tiettyjä kavereitaan?! :D
Kyse on siitä että mietin mikä olisi lapsen kehitykselle parasta, jos lapsi viihtyy toisten lasten seurassa, niin eikö silloin ole hyvä että hän näkee toisia lapsia silloin tällöin?
En nyt sanoisi että on omasta laiskuudestani kiinni, voin ihan hyvin pitää lapsen myös kokonaan kotona, rahansäästökin olisi silloin huomattava. Tietenkin vaikea sanoa miten arki lähtee kulumaan, mutta suoraan sanoen vaikka arki olisikin kahden kanssa miten raskasta, niin ei se 3h kerran viikossa ilman esikoista nyt niin hirveän paljon auta... Mutta ehkä tosiaan on järkevää luopua hoitopaikasta vasta parin kk jälkeen. Toisaalta meillä olisi mahdollisuus siihen että isovanhemmat (vaikka asuvatkin kaukana) hoitaisivat lasta meillä kun olen töissä, joten hoitopaikkaa ei tarvitsisi ottaa vastaan ollenkaan. Rahallisesti tämä olisi järkevä ratkaisu, mutta olen nyt jäänyt miettimään lapsen parasta, uskokaa tai älkää!
Mielenkiintoista nähdä miten niin monella on mukamas ainoa oikea vastaus tähän asiaan: lapsen paikka on kotona. Mutta kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Entä jos minun lapseni onkin sosiaalinen kosmopoliitti ja teidän kotonahoidetut kullannuput säikkyjä ja epäsosiaalisia mammanpoikia? :D (Ja ottakaa tämä nyt vitsinä jooko?)
ap
Mikä toimii yhdellä, ei toimi alkuunkaan toisella. Kannattaa luottaa vaan itseensä näissä päätöksissä ja jättää jeesustelijoiden mielipiteet heidän omikseen.
Tuskin se lapsi siitä rikki menee jos on muutaman tunnin tai vaikka 1-2 päivää viikossa hoidossa. Äidille se sen sijaan voi olla suuri helpotus.
En ole ollenkaan varma, onko alle kouluikäisen hyvä olla kotona koko aikaa. Kyllä suuri osa lapsista kuitenkin on hoidossa ennen kun siirtyy kouluun, ja siellä hoidossa se ryhmässä toimiminen ym. opitaan. Varmasti tekee isommalle lapselle (siis yli 3 v) jo ihan hyvää olla ainakin muutamana päivänä viikossa jossain muuallakin kun kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta meillä olisi mahdollisuus siihen että isovanhemmat (vaikka asuvatkin kaukana) hoitaisivat lasta meillä kun olen töissä, joten hoitopaikkaa ei tarvitsisi ottaa vastaan ollenkaan. Rahallisesti tämä olisi järkevä ratkaisu, mutta olen nyt jäänyt miettimään lapsen parasta, uskokaa tai älkää!
No tuo nyt on hulluinta mitä ikinä olen kuullut. Jos meillä olisi sellainen mahdollisuus, että lapsen isovanhemmat voisivat hoitaa lasta joskus/säännöllisesti/aina, en edes harkitsisi mitään muuta vaihtoehtoa. Vaikka maksaisin heille siitä ilosta, että ajavat meille hoitamaan!!!
Välillä kyllä tuntuu, että tämän ajan äideiltä ja isiltä on vähän nuo elämän peruskysymykset hukassa ja hakusessa. Todellako mietit ap, että jonkun VIERAAN hoito ja virikkeet voisi olla parempaa tuon ikäiselle kuin omien tuttujen isovanhempien antama hoiva ja turva?
Ja sitten nää äidit ihmettelee täällä, että missä niitä pekka.ericejä kasvaa?
miksi sun on PAKKO mennä töihin välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuo nyt on hulluinta mitä ikinä olen kuullut. Jos meillä olisi sellainen mahdollisuus, että lapsen isovanhemmat voisivat hoitaa lasta joskus/säännöllisesti/aina, en edes harkitsisi mitään muuta vaihtoehtoa. Vaikka maksaisin heille siitä ilosta, että ajavat meille hoitamaan!!!
Välillä kyllä tuntuu, että tämän ajan äideiltä ja isiltä on vähän nuo elämän peruskysymykset hukassa ja hakusessa. Todellako mietit ap, että jonkun VIERAAN hoito ja virikkeet voisi olla parempaa tuon ikäiselle kuin omien tuttujen isovanhempien antama hoiva ja turva?
Ja sitten nää äidit ihmettelee täällä, että missä niitä pekka.ericejä kasvaa?
Kyllä varmaan pidän esikoisen kotona, hoidossa vaarana on että lapsi joutuu olemaan nro 13 kaltaisten ääliöiden lasten kanssa samassa hoitopaikassa!! :D
En jotenkin jaksa uskoa että 1,5-vuotiaan psyyke kovin pahasti horjuisi jos on vieraalla täyspäiväisessä hoidossa 3 viikkoa. Isovanhempien asuminen meillä noin pitkän aikaa (asuvat itse satojen kilometrien päässä)on hiukan vaivalloista kun meillä sitä tilaa ei ole liikaa. Mutta on siis mahdollista, tässä juuri punnitsen vaihtoehtoja.
Ja nro 14: töihin on pakko mennä taloudellisista syistä, eli että saan äitiysloman 3 ekalta kuukaudelta täyden palkan ja saan lomaltapaluurahat (pidin vuosilomaa ennen hoitovapaalle jäämistä).
t.ap
No tuo nyt on hulluinta mitä ikinä olen kuullut. Jos meillä olisi sellainen mahdollisuus, että lapsen isovanhemmat voisivat hoitaa lasta joskus/säännöllisesti/aina, en edes harkitsisi mitään muuta vaihtoehtoa. Vaikka maksaisin heille siitä ilosta, että ajavat meille hoitamaan!!!
Välillä kyllä tuntuu, että tämän ajan äideiltä ja isiltä on vähän nuo elämän peruskysymykset hukassa ja hakusessa. Todellako mietit ap, että jonkun VIERAAN hoito ja virikkeet voisi olla parempaa tuon ikäiselle kuin omien tuttujen isovanhempien antama hoiva ja turva?
Ja sitten nää äidit ihmettelee täällä, että missä niitä pekka.ericejä kasvaa?
Kyllä varmaan pidän esikoisen kotona, hoidossa vaarana on että lapsi joutuu olemaan nro 13 kaltaisten ääliöiden lasten kanssa samassa hoitopaikassa!! :D
En jotenkin jaksa uskoa että 1,5-vuotiaan psyyke kovin pahasti horjuisi jos on vieraalla täyspäiväisessä hoidossa 3 viikkoa. Isovanhempien asuminen meillä noin pitkän aikaa (asuvat itse satojen kilometrien päässä)on hiukan vaivalloista kun meillä sitä tilaa ei ole liikaa. Mutta on siis mahdollista, tässä juuri punnitsen vaihtoehtoja.
Ja nro 14: töihin on pakko mennä taloudellisista syistä, eli että saan äitiysloman 3 ekalta kuukaudelta täyden palkan ja saan lomaltapaluurahat (pidin vuosilomaa ennen hoitovapaalle jäämistä).
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pyytäisin isovanhemmat kotiin hoitamaan enkä hakisi mitään hoitopaikkaa! Ja puistossa varmaan törmäätte ihmisiin edes kerran viikossa, joten näkisi muita lapsia yhtä paljon kun siellä hoidossakin. Ja kai te nyt joskus voisitte kyläillä tai pyytää vieraita vaikka vauva oisi kuinka pieni. Ja onhan niitä kaikkia sisäleikkipaikkoja yms missä voi tavata muita lapsia. En kyllä kahta kertaa näistä vaihtoehdoista miettisi. Ja vielä.. jos itse veisit aamulla hoitoon niin ei sekään kovin rentouttavaa ole kahden kanssa aamuvarhain ulos ryysätä..
mun lasteni isovanhemmat olisivat aivan varmasti huonompi vaihtoehto vakituisiksi hoitajiksi kuin ammattimainen pph. Ei niiden luona ole niitä kavereita joita lapsi kaipaa, eivätkä ne muutenkaan ole mitään kovin lahjakkaita lapsenhoitajia. Ei se että niillä on joskus yli kolkyt vuotta sitten ollut pieniä lapsia tee niistä automaattisesti hyviä varhaiskasvattajia (kuten ei se että jollain on pieniä lapsia nyt automaattisesti tee myöskään hänestä hyvää varhaiskasvattajaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap.n vastaukset ovat surkeita ja nimitteleviä. Voisin melkein vilkuttaa vihreää valoa lapsiraukan puolesta, että pääsisi hoitoon, mutta palataanpa alkuun:
Ap.n vauva on 18 kk kun pitäisi mennä hoitoon. No mitä tuon ikäiset tekevät valveilla ollessa? Vaikka vieressä olisi toisia lapsia niin puolitoistavuotias ei leiki sen toisen kanssa vaan rinnalla. omiaan.
Puolitoistavuotias ei oikeastaan edes leiki vaan puuhailee ja matkii aikuista, mielummin aikuisen kanssa. Puolitoistavuotias tutkii.
Puolitoistavuotias on mielellään sylissä, vierellä ja ottaa kontaktia sekä opettelee puheen alkua mieluiten äidin kanssa.
Ihmisillä on ilmeisesti suuret luulot hoitopaikoista, päiväkodesta, ryhmiksistä, pph.sta. Käytännössä sitten huomataan, että eihän se oikeasti olekkaan mikään sirkus, elämyspuisto, taide- tai musiikkiopisto. Vaan paikka missä lapset voivat olella kun on pakko. Kiva jos siellä kerran viikossa vähän laulellaan puolisen tuntia ja sekin pitää istua paikoillaan ja orjallisesti laulaa mukana.
Itse työskentelen kaupungin palveluksessa ja olen oikeutettu 3kk palkalliseen äitiyslomaan, vaikka jään sille suoraan esikoisen hoitovapaalta. Eli minun ei tarvitse mennä välillä töihin saadakseni tuon 3kk palkallisen jakson.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän TES edellyttää että töihin mennee välillä, olen ottanut selvää liiton lakimieheltä. Lomaltapaluurahan kanssa sama juttu.
Ja sille, joka sanoi viestejäni nimitteleviksi (ja surkeiksi, selventäisitkö :DD), luitko ollenkaan niitä viestejä joihin vastasin? AV on paikka missä saa haukkua toisten valintoja nimettömänä, ja täällä saa näinollen myös puolustautua.
Isovanhemmista sen verran, että ovat jo iäkkäitä, joten heillekin 3 viikon hoitorupeama on aika rasite, muttei siis mahdoton.
Edelleenkään en tiedä mitä lapsen hoidon kanssa teen, mutta onneksi on aikaa miettiä. Ja onneksi ei tarvitse tehdä ratkaisua tämän palstan kirjoittajien mielipiteiden perusteella! :D Ottakaa ne herneet nenästä ja tikut p*rseestä! :DD
ap (joka vuodesta toiseen jaksaa ihastella tämän palstan meininkiä)
Itse työskentelen kaupungin palveluksessa ja olen oikeutettu 3kk palkalliseen äitiyslomaan, vaikka jään sille suoraan esikoisen hoitovapaalta. Eli minun ei tarvitse mennä välillä töihin saadakseni tuon 3kk palkallisen jakson.
Jos aiot pitää esikoisen muutaman tunnin hoidossa parina päivänä viikossa, joudut siis itse kuskaamaan lapsen sinne ja takaisin tiettyyn aikaan. Nimittäin jos virikemielessä aiot viedä lapsen hoitoon, sen tarkoittanee aamupäivän touhuja ja ulkoiluja. Vauvan aikataulut ei välttämättä sitten istukaan näihin aikatauluihin ja esikoisen kuskaamisesta voikin tulla ylimääräistä stressiä.
Muistelen itse vain niitä aikoja kun lykkäsin hirveällä kiirellä vauvanvaunuja läpi tuulen ja tuiskun, jotta esikoinen ehtisi ajoissa eskariin... ja sama rumba sitten iltapäivällä esikoista noutaessa.
Varmaankin meillä mies veisi esikoisen hoitoon ja minä hakisin. Tietenkin mahdotonta sanoa etukäteen miten hakeminenkin sopii yhteen vauvan aikataulun kanssa.
Sitäkin mietin, että meidän(kin) kunnassa on kova pula hoitopaikoista, tuntuu vähän epäreilulta viedä joltain hoitopaikka kun lapsi olisi vain noin vähän hoidossa.
ap
Itselläni lasten ikäero on vajaa kaksi vuotta. Olen hoitanut molemmat kotona koko ajan. Olen sitä mieltä, että lasteni läheinen ja toimivat suhde on peräsin siitä, että ovat aina olleet yhdessä. Nykyisin ovat kyllä jo päiväkodissa ja eskarissa.
Olin kyllä aika tilt ekan vuoden. Mutta kyllä meillä seuraa oli, läheisessä leikkipuistossa. Joka aamu lähdimme puistoon, ei ollut tarkkaa aikataulua. Vauva nukkui vaunuissa, esikoinen leikki ikätovereidensa kanssa, minä jutustelin tuttujen äitien ja isien kanssa. Sitten kotiin syömään ja imettämään ja päiväunille.
Luulen, että olisi ollut hankalampaa, jos esikoinen olisi pitänyt kuskata jonnekin hoitoon. Kolmivuotiaana esikoinen alkoi käydä kerhossa muutaman kerran viikossa. Se oli ihan kiva juttu, mutta kyllä se toi arkeen kiirettä ja stressiä, kun oli tietty aika, jolloin piti olla viemässä ja hakemassa vauvan kanssa.
Jos joku olisi tullut meille kotiin esikoista hoitamaan kerran tai kaksi viikossa neljäksi tunniksi, olisi se ollut kyllä lottovoitto!
Me lähdettiin liikkeelle kun vauva oli n kuukauden ikäinen. Käytiin MLL.n perhekahvilassa, seurakunnan perhekahvilassa, kavereillä ja sukulaisilla. Kutsuimme tuttuja kylään ja lisäksi tutustuimme ja kutsuimme leikkimään puisto- ja kerhotuttuja.
Lisäksi olin liittynyt vauvan ja isomman lapsen ikäisten keskustelupalstalle (yahoo) ja kävimme 2-4 kertaa kuussa tapaamisissa. Kävimme myös isomman muskarissa (vauva liinassa) ja babybiossa kerran kuussa.
(Näitä kaikkia siis voimien ja jaksojen mukaan)
hmm, tuo saattaa kyllä olla totta mitä joku kirjoitti että hoitoonvienti on vaan ylimääräinen stressinaihe. Hyvä pointti. Muistan kuinka jo esikoisen kanssa oli ihan vauva-aikana välillä toooosi hankalan tuntuista lähteä sovittuihin menoihin. Sama juttu voi hyvinkin olla edessä, kotona ollessa saisi tehdä ihan omaan tahtiin asiat.
Jossain puhuttiin seurakunnan kerhoista, millaisia ne ovat, ollaanko niissä siis itse mukana lapsen kanssa?
ap
Kodit, äidit ja lapset kun ovat niin erilaisia.
Kyllä mä uskon että sun lapsesi voi hyvinkin nauttia tuollaisesta vaihtelusta arkeensa.