Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tonskailijoiden pino

29.10.2007 |

Elikkäs aloitin nyt " uuden pinon" tälle puolelle, ettei tuu niin " ahistavaa" oloa... Katotaan saadaanko pinoon muitakin kuin mä vaan...



napero kp18(eikä sillä enää väliä..)

Kommentit (151)

Vierailija
1/151 |
29.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaipailinkin jotain pinoa, jossa sais puhua avoimesti siitä, miten paljon ahdistaa ku joutuu hoitoihin taas.



Osse n. 5 päivää ekaan piikkiin

Vierailija
2/151 |
30.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heipsis vanhat tutut :)



Teillä on jo tonskailut hyvällä mallilla. Minä vielä odotan kuukautisia alkavaksi, viimeisestä imetyskerrasta on nyt kaksi viikkoa aikaa. Mitään ehkäisyä meillä ei ole ollut K:n syntymän jälkeen käytössä. Ajattelin odottaa vuoden alkuun, josko hormoonitoiminta lähtisi itse käyntiin. Yritän tässä nyt ahkerasti liikkua ja pudottaa painoakin, jos siitä nyt olisi jotain hyötyä. Pojummehan sai alkunsa clomi+pregnyl-yhdistelmällä. Ihan pienen pieni toivo elää luomualkuisesta vauvasta, mutta tyytyväinen olisin jos toinen saisi alkunsa vaikka samalla " reseptillä" kuin isoveikka.



Oikein paljon onnea teille tonskailuun, hengessä ollaan mukana!



Terkuin,

mörötin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/151 |
30.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiva nähdä suakin täällä! Mullahan ei hormonitoiminta lähtenyt käyntiin, reilut 7 viikkoa oli viimeisestä imetyksestä kun lääkärissä käytiin eikä mitään toimintaa näkynyt ultrassa. Joten hormoneilla tässä on menty. Toivottavasti sulla lähtee käyntiin ilman niitä! Sehän on hyvinkin mahdollista, kun teillä kuitenkin ihan kohtuu helpolla poju sai alkunsa, toivotaan ettei tarttis ainakaan sitä kovempiin hoitoihin lähteä toisellakaan kertaa.



Meillähän siis alkaa toinen ivf loppuviikosta, jos nyt menkat alkaa niinku pitäis. Eikä siinä mitään, ihan mielelläni hoitoon lähden, kun sitten on edes pieni mahdollisuus onnistua, ilman hoitoa en elättele enää juurikaan toiveita vaikka yhden kemiallisen luomuraskauden olenkin kokenut. Vähän kyllä menin sanattomaksi, kun avan lääkäri kysäisi ensitöikseen, että miksi meille on tehty ivf. :-o Hänen mukaansa kohdun ulkoisen uusiutumisriski ei ole suurempi, mutta tietty yksityisellä ei kieltäydytä ivf:stä jos maksava asiakas sitä haluaa. Vielä en ihan täysillä luota lääkäriin, mutta toivottavasti fiilikset paranee jatkossa. Kovasti on kaikki avaa kehuneet, mutta olin niin tyytyväinen taysin lääkäriini.



Mites naperon fiilikset?



-Osse

Vierailija
4/151 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samassa veneessä siis! Kiitos naperolle, kun perustit meillekin oman pinon! Nyt onkin sitten kaikille sopivia pinoja, hieno juttu!



Napero, tosi kurjia uutisia sait lääkäriltä. :( Mikä siinä siis oli, että ei voi tehdä enää yhtään hoitokierrosta ennen joulua? Onko kaikki ajat varattu vai pitääkö noissa hormonilääkkeissä, mitä sulle on annettu, pitää jotain taukoa? Voimia, ja tsemppiä myös painonpudotukseen!



Ossella piikitykset alkaa siis ihan pian. Onneksi te pääsette näin pian yrittämään uudelleen. Millä fiiliksellä aloitatte hoidot? Varmaan siinä mielessä edes vähän helpompaa, että tietää, mitä on odotettavissa.



Meillä tosiaan on mahdollisuus hakea julkiselle puolelle hoitoon vasta ensi kesänä joskus loppukesästä. Ja sitten taas en tiedä, mistä voitais repiä rahat hoitoihin yksityisellä... Mutta ens kesään on vielä niiiiiiin pitkä aika!



Mörötin, tosi kiva kun ilmoittelit itsestäsi! Ymmärsinkö oikein, että kunhan menkat alkaa, teilläkin toivotaan jo pikkusisarusta?



Mä yritän nyt vielä pitää yllä edes pikkuriikkistä toivetta luomuraskaudesta. Tänään menossa kp 17. Kierrot vaihtelee, eikä mulla nyt ainakaan oo vielä sellainen olo, että olis ovis käsillä. Ehkä ens viikonloppuna, tai sitten ei. Viime kierto oli sen 40 päivää, mutta siinä kyllä mun mielestä oli jotain hässäkkää.



Pidetäänhän pinoa pystyssä rakkaat tonskailijat!



-Q- ja -q- 1v3kk pian

Vierailija
5/151 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heipsis!



Meillä on toinen ollut toiveissa jo K:n syntymästä asti, mutta ei nyt imetysaikana ainakaan ole ollut mitään toiveita raskaaksi tulemisesta. Mullahan on joskus aikanaan ja huomattavasti hoikempana ollut suht säännöllinen kierto ja silloin kun viimeksi oltiin hoidoissa niin todistettavasti osasin ajoittain ovuloida ihan omin avuin. Siksi meillä siis tällä hetkellä lääkityksenä liikunta ja painonpudotus. Vielä olisi 5kg pudotettavaa...



Mutta jos se hormoonitoiminnan käyntiin saaminen vaikuttaa kovin kuppaselta niin sitten varmaan ensin teroluteilla menkat ja sitten clomit kehiin. K:n yrityksestä olisi vielä clomeja pariin kiertoon jäljellä.



Kyllähän se mietityttää, että millaisista lähtökohdista tätä toista lasta sitten ryhdytään odottamaan. Mulle kun on aina aika ajoin väläytelty endonkin mahdollisuutta :( Toisaalta raskauden kai pitäisi olla siihen sitä parasta lääkettä. Kyllähän ajatus hoidoista vähän ahdistaa, mutta toisaalta sitä jaksaa ehkä paremmin uskoa onnistumiseen kun ollaan tuo yksi mussukkakin saatu :) Oman lisänsä mulla tähän hommaan tekee se, että K on kärsinyt loppuraskaudesta tai synnytyksessä hapenpuutteesta (lievä cp-vamma) ja tietysti mietityttää miten sitten se mahdollisesti tuleva raskaus ja synnytys sujuisi. Sisaruksia me K:lle joka tapauksessa halutaan.



Mulla on kaikki peukut ja varpaat pystyssä Osselle tulevaan koitokseen, Naperolle tsemppiä painonpudotukseen ja jaksamista odotuksenodottamiseen ja q:lle myös parempaa onnea yritykseen!



Vierailija
6/151 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Kiva" , että saatiin ees jonkinlainen porukka kasaan, ja toki saa edelleen tulla mukaan.



Möröttimellä on ollut samanlainen hoito, kuin meilläkin sillon Eetun kohalla... Paitti mulla oli vielä lisäksi menopurit(tai sillon oli nimellä menogon), mutta kuitenkin...



Mä kävin tänään painonvartijoiden puntarilla, aloitin elokuussa, ja nyt oli tippunut kahessa viikossa 1,6kg, vaikka olin satavarma, että painoa on tullut lisää! Mutta ehkä se alkaa taas tuonne pääkoppaan mennä tieto perille, että painosta on päästävä eroon! (elokuusta oon siis saanu 4,2kg pois) Mä tuossa just miehen kanssa puhuin ja sanoin että sellatteen viitisen kiloa kun sais pois tammikuuhun mennessä, niin olis hyvä! ja ihan reaalinenkin tavoite.



Osse, mua jännittää ihan hirmusti sun/teidän puolesta, minä päivänä sulla oli se käynti?



Quu, mähän käytin noita hormooneita jo keväällä, mutta ilman tulosta. Ja nyt kuitenkin odotin, että jotain tehään muutakin kun vaan sitä samaa " katotaan, katotaan" . Clomejahan ei sais syödä kuin kuus kiertoo (näin mulle ainakin sanottiin) ja ei tuota menopuriakaan varmaan (?) saa montaa kiertoa pistää putkeen. Mutta ihan hyvillä mielin (niin hyvillä kun voi olla...) mä nyt oon, kyllä se vielä vähän kirpasee, mutta oon vaan aatellu, että Eetu on sitten jo iso, jos meille toinen enää tulee...



Mutta joo, eipä tällä kertaa nyt enempää, nukkumaan olis tarkotus mennä...



napero

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/151 |
01.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskos minäkin kirjautuisin tänne katkerien pinoon :D Minua oikeasti huvitti, kun Napero kertoi avanneensa meille katkerille pinon tänne puolelle ;)



Kiva kuulla Möröttimestäkin! Olenkin usein ajatellut mitä teille kuuluu, viimeksi luinkin siitä kun olitte menossa Kassun kanssa tutkimuksiin niiden käsien takia. Ei muuta kuin tsemiä sinne pikkukakkospuuhiin :)



Naperolle myöskin tsemppiä laihdutuspuuhiin!



Osse, mua oikeesti jännittää teidän hoito ihan hirveästi :D



quiero, ootko käyttänyt nyt ovistestejä? Mä hullu tilasin niitäkin jo. Jotenkin musta tuntuu, että haluan olla ainakin muutaman kierron ajan " normaali" hullu kuumeilija. Eli haluan ottaa kaiken ilon irti ja tehdä ehkäpä jopa muutaman raskaustestinkin ihan vaan testin tekemisen iloksi ;)





Toissapäivänä juuri Ossen kanssa puhuin siitä että voi kun meissäkin olisi joku vika, jota hoitaa. Kuulostaa ehkä vähän tyhmältä, mutta kyllä se 3,5 vuotta tuntui pitkältä ajalta yrittää Iitukkaa, kun ei vikaa löydy kummastakaan. Minä en ehkä joka kierrossa ovuloi, mutta kuitenkin...



Sitten vähän omaa purnausta tästä yrityskierrosta. Elikkäs luulin niin selkeästi että tässä kierrossa ovuloin. Oli niin mahottomat ovisoireet ja niin pois päin. Mutta kuinkas ollakkaan. Olen nyt niiin varma, että mitään ei ole mun kropassa tapahtunut, koska menkkaoireet olisi tässä vaiheessa jo aikamoiset. Menkkakivut ja muut olisi jo pitäneet alkaa, mutta nyt tuntuu ettei mun kropassa tapahdukaan yhtään mitään. Ei siis mitään kauheita pms-oireita, mitkä mulla on aina ollut ja oli myös kuukausi sitten kun menkat alkoi ekan kerran synnytyksen jälkeen. Ei siis mitään kiukku- ja itkukohtauksia. Jopa se, että mitään pms-oireita ei ole ja sekään ei harmita yhtään :D Saan vaan kauheita naurukohtauksia täällä wc-rempan keskellä ;) Niin ja mainittakoon, että raskaana en usko olevani, koska silloin kun aloin Idaa odottamaan niin pms-oireet oli kolminkertaiset :)



No eipä tässä muuta, kiva kun sain purkaa oloani :)

Vierailija
8/151 |
01.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

MiaMik:


quiero, ootko käyttänyt nyt ovistestejä? Mä hullu tilasin niitäkin jo. Jotenkin musta tuntuu, että haluan olla ainakin muutaman kierron ajan " normaali" hullu kuumeilija. Eli haluan ottaa kaiken ilon irti ja tehdä ehkäpä jopa muutaman raskaustestinkin ihan vaan testin tekemisen iloksi ;)

Toi on ihan totta, että tekisi niin kovasti mieli vähän kuumeillakin ja intoilla tästä asiasta tosissaan. Testien tekeminenkin sinäsä on hauskaa, mutta voi kun siihen tulis joskus se plussa!

Noista ovistesteistä niin en oo nyt niitä tehnyt, kun mulla ne silloin ennen quuta näytti ihan mitä sattuu. Siis aina oli yhtä vahva tai vahvempi viiva testissä, oli mikä kierron vaihe tahansa menossa! Ne oli silloin Aconin testejä. Ja sit ultrissa ja verikokeilla todettiin, että en ovuloinut ollenkaan. Mutta ne ovistestit, mitä ostin Väestöliitosta, toimi ihan hyvin, ja niillä bongasin oviksen silloin inssikierrossa. Ne oli kyllä 3¿/kpl, joten paree toimiakin... Mitäköhän testejä ne oli, ja saiskohan niitä jostain? Ootteko te ostanut hoitokierroissa ovistikut klinikalta?

Mä luulen, että oon nyt quun syntymän jälkeen alkanut ovuloida aika normaalisti, jos ei nyt joka kierrossa niin ainakin joskus. Tosin ovis on tosi myöhään ja kierrot pitkiä. Ei kuitenkaan mitään 70 päivää, mitä silloin, kun en todistettavasti ovuloinut. En mä kyllä osaa kierron aikana sanoa, että milloin se ovis tarkalleen olis, siis päivälleen, mutta kun oon laskenut takaperin kalenterin kanssa menkkojen alettua, oon huomannut, että omat tuntemukset on osunut yleensä melko oikeaan. Paitsi viime kierrossa, kun menkat alkoi jotain 6 päivää myöhemmin kuin kuvittelin ja meinasin tulla hulluksi. :) Ehkä siinä olikin jotain pientä yritystä, kun se Apteekin oma testi kerran näytti toista haaleaa viivaa, mutta sitten ei enää mitään. No, oli miten oli, lopputulos on tämä ja nyt odotellaan ja ihmetellään taas. Ei mulla vieläkään oo sellanen olo, että ovis olis nyt hetipaikalla, ja tänään on jo kp18. Pöh! Taas megapitkä kierto vissiin tulossa.

Toivottavasti sä saat selvyyden kierroista. Tai sitten toivotaan, ettei se kierto edes ehdi ollenkaan alkaa. :)

Jee Mörötin! Tervetuloa vaan mukaan tonskailemaan! Täällä meillä onkin nyt sitten jo 3 isoveliehdokasta ja 2 isosiskoehdokasta. :)

-Q-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/151 |
01.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

quiero, mä muistan et joku joskus tällä palstalla puhui että väestöliitolta voisi ostaa clearbluen ovistestejä? Ainakin tuo kaamia hinta sopisi niihin? Minä olen itse käyttänyt ihan halpisversioita esim. Prisman fertestejä ja ne on mulla aina ihan oikein näyttäneet. Eli 14 päivää oviksesta on täti kurvannut paikalle. En kylläkään kauhean monessa kierrossa ole aikoinaan tikutellut, kun olihan se ihan turhaa.



Vierailija
10/151 |
01.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä täällä odottelen, et josko jo ens yönä alkais menkat, kyllä jo siihen malliin oireita pukkaa, et vois vaikka olla tulossa. Mähän en kauheesti mielialoilla reagoi, ehkä pikkasen on ollut hermo tiukemmassa alkuviikon, mut mä luulen et se johtuu lähinnä tulevan hoidon jännäämisestä.



Hoitoon suhtautuminen on vähän erilaista, siis totta kai jännittää ihan hirveesti välillä, mutta tosiaan tiedän mitä on tulossa eikä sen takia pelota yhtään. Tai pelottaa se, et jos vaikka soluja ei kasvakaan ollenkaan ja tietty eniten se, että ei saada yhtään alkiota siirtoon. Pakastamisesta emme edes haaveile, koska viimeksi saatiin tosiaan tuo yksi ainokainen alkio, joka vetelee sikeitään omassa sängyssään. Mutta oon hirveesti yrittänyt kerätä tekemistä hoidon ajaksi, etten istuis kotona sitä miettimässä, mutta kyllä sitä silti varmaan joka päivä huomaa jossain vaiheessa pohtivansa. Jo nyt...



mörötin, onpa ikävää, et se K:n käsijuttu olikin sitten hapen puutteesta johtuva. Muistelen, et kirjoitit joskus, et sun synnytys oli tosi kaamea, oon jäänyt miettimään, et mitähän tarkoitit, mut ei tosiaan tartte kertoa.



naperon laihishan sujuu mahtavasti! Tsemppiä kovasti!



Ja kiva, et MM:kin löysi tiensä tänne pinoon. :) Täällä saa olla rauhassa " hullu" , voit sitten nauraa ku mä kerron omista testeistäni pp 7 jne...



Jaahas, eipä mulla muuta. Paitsi et täytyy kertoo, kun oon huomannut jännittäväni eniten siitä, et mua oksettaa aina välillä. Siis mulle tulee monesti oksettava olo, kun jännitän esim. esiintymistä tms, nyt se vaan tulee kun ajattelen hoitoa... tai sit se johtuu noista hormoneista, sekin on mahdollista :) Viimeks mulla tuli gonalista paha olo.



-Osse

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/151 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt saatte nauraa mulle :D Minä sitten yllätin itseni aamulla vessassa raskaustesti kädessä ja pissin tikkuun, vaikka oletetusta oviksesta ei ole kuin 9-10 päivää ;) No ylläri pylläri voittekin arvata jo tuloksen!



Osse, koskas sä sait P:stä plussaa? Mitkä oli piinispäivät tuolloin?

12/151 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ilmeisesti mäkin voinen liittyä seuraanne, vaikkakin aluksi pitkään mietin mitäs tuo tonskailijat tarkoittanee, pölijä kun olen. :) Kaikki te olette " tuttuja" jostain, olen enemmänkin tällainen taustailija ja seuraan kyllä tiiviisti palstan tapahtumia, mutta itse ei aina ehdi/jaksa kirjoittaa! Joten terve vaan kaikille tonskailijoille!



Voinen ekaksi kertoa jotain itsestäni. Olen vm. 78 ja mies vm.75. Lapsettomuutta kesti 3,5 vuotta, joista 2,5 vuotta mentiin kotikonstein ja vuosi oltiin hoidoissa väestöliitossa. Vuoteen mahtui 3 inssiä, yksi IVF/ICSI sekä 2. ICSI, josta meille syntyi ihana pojanpallero 10/06. Ekasta ei saatu pakkaseen mitään ja tokasta saatiin 7 alkiota kolmessa oljessa. Ja nyt onkin tonskailtu jo niin pitkälle, että tänään siirrettiin kaksi kaveria (Onni ja Manni) kyytiin ja toivotaan, että viihtyvät kaksiossaan tonne kesään saakka! Eli elämämme eka pas on takana päin ja piinailut vasta edessä!



On se vaan jännä juttu, miten sitä vanhat tunteet nousevat pintaan, kun nyt alettiin suunnittelemaan tätä toista pikkukaveria. Olin ajatellut, että otan vaan tosi rennosti ja mitäs siitä vaikkei onnistuisikaan, onhan meillä kuitenkin tuo yksi ihanainen veijari. No sit meni niin että kaksi kiertoa meni mönkään, kun en tajunnutkaan ovuloida ja sit venyi toinen kierto tosi pitkäksi ja tuntui, että ei siitäkään tule mitään. Mut onneksi clomeilla saatiin ovis aikaiseksi ja päästiin siirtoon asti, kun nuo Onni ja Mannikin niin hienosti sulivat. Tosin kaksi olkea piti sulattaa, että saatiin nämä. Yhteen olkeen jäi vielä kolme alkiota! Eli vielä oisi joulukuulle edessä pas ja sitten kai sitä pitää mennä icsiin asti ennen kuin ollaan tyytyväisiä yrittämiseen! Mulla on vaan jotenkin muka niin varma olo, että plussa tulee ja jos ei sitten tulekaan niin, mä putoan korkealta ja kovaa.



Jotenkin kun yhden kerran on kokenut raskauden, synnytyksen (vaikkakin se oli todella karmea) ja ihanan vauvantuoksuisen arjen, sitä haluaisi vaan lisää ja lisää. Mä olen aina haaveillut suuresta perheestä, niin jotenkin se haave koko ajan kummittelee tuolla takaraivossa! Ja kaiholla katselen ihania vauvamahoja ja vauvoja ja ajattelen, olenko itse enää koskaan tuossa ihanassa tilassa ja saanko pitää ihanaa tuhisevaa nyyttiä sylissä ja hoivata. Mä haluun lisää vauvoja!!! Ei kai tässä voi muuta sanoa!



No tulipas melkonen romaani, mutta palaillaan!



Terveisin: Hessunen, Mulju-Möykäri 10/06 sekä iloiset veijarit Onni ja Manni pp0

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/151 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hessunen, tervetuloa pinoomme :) Tosiaan pikkukakkosta kaikki täällä toivotaan. Ollaan näiden muiden kanssa tutustuttu jo aikaisemmin enskoissa ja huomattu että eipä se lasten tekeminen ole kaikille niin helppoa. Sun nimimerkki on tuttu mulle, mutta en tiedä mistä. Johtuukohan siitä, että me myöskin " tehtiin" neitiä 3,5 vuotta. Ensin kotosalla ja myöhemmin Taysissa neljässä inssissä ja yhdessä IVF:ssä. Toisen IVF:n kun piti alkaa niin plussaa pamahtikin ruutuun ja nyt tuolla neiti (s.10/06 myöskin) huutelee syöttiksessä. Onnea piinapäiviin!

Vierailija
14/151 |
03.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa mukaan Hessunen! Teilläpä onkin siellä jo mukavasti jännittävät paikat. Toivottavasti Onni ja Manni tarraavat tiukasti kiinni äitiin!



MiaMik, mä just mietinkin, että miten se teidän hoitotausta taas menikään. Kurjaa kyllä, jos syytä ei löydy mistään ja silti ei vaan raskaus ala. Mutta ehkä tällä kertaa pääsette helpommalla, toivotaan niin. Vai testasitkin jo, hihii. :)No, kuten tiedät, vielä on toivoa! Ja mä ainakin kovasti toivon sitä plussaa teille!



Mä oon kyllä kans vähän samanlainen, että testit polttelis kaapissa, jos niitä siellä olis valmiina. Toisaalta haluaisin aina tietää, että onko jotain edes mahdollisesti tapahtumassa, mutta kyllä toi viimekertainen testailu taas sai mut ihan hämmennyksiin. Juu, ei pitäis testailla ennen oletettua menkkojen alkamista, mutta kun ei oikeen ole hajuakaan koska niiden pitäis alkaa! Ja toisaalta, mä oon testannu yleensä silleen, et jos jo kuvittelen tietäväni, et jotain on tapahtumassa. Paitsi tossa viime kierron lopussa, kun olin jo ihan pihalla ja lopulta meni hermot ja testasin, vaikka olikin sellainen olo, että ei se plussaksi enää siitä muutu...



Osse, huihuihui, sulla eka pistos ihan pian! Nostan hattua sulle, miten rauhallisesti tunnut suhtautuvan hoidon alkuun. Tai siis, ymmärrän, että jännittää ja ahdistaa, mutta jotenkin silti oot niin rohkea! Yks asia, mikä mua eniten pelottaa, onkin just se, että mihin asti me hoidoissa oikein joudutaan. Viimeksi päästiin niin helpolla (yksi inssi), että tuntuu, ettei se voi nyt mennä niin. Ja kun mä en vielä ymmärrä mitään noista rankemmista hoidoista, niin sekin pelottaa ihan kauheesti!



Mulla nyt menossa kp20, ja limoja on kyllä havaittavissa, mutta valitettavasti ne tulee kyllä ihan väärästä päästä tällä hetkellä ;) Ihan järkky flunssa iski muhun toissapäivänä. Eilen vielä keikuin quun kanssa normaalisti, kun mies oli töissä, mutta tänä aamuna en oikeesti enää jaksanut pysyä tolpillani, vaan pillahdin itkuun, kun olis pitänyt alkaa quun aamutoimia tekemään. Mies sitten viimein ymmärsi passittaa mut takaisin petiin ja ne lähti pojan kanssa ihailemaan lumisadetta.



Eli toisin sanoen, ei vieläkään minkäänlaisia ovistuntemuksia. Ei sitä ovista taida ollakaan tässä kierrossa. Mietin jo tossa eilen, että pitäiskö varata alkuviikolle aika gynelle ja käydä taas vähän päivittämässä tilannetta. Nimittäin, jos ei siellä ole kypsymässäkään yhtään munista, niin mitä turhaa me sitten yritetään kotikonstein? Niin kauan tuntui olevan edes toivoa, kun kierrot pysyi siinä 30-33päivässä, mutta nyt nää huitelee jo taas yli 40 päivän luokkaa eli ei se ovis edes ole kovin todennäköinen. Harmittaa sekin, kun mies vaan haluaa viimeiseen asti välttää hoitoja ja sanoo, että kyllä se sieltä tulee. Mutta mulla alkaa epätoivo hiipiä, kun oma kroppa taas pettää. Niin se vaan on, että ilman sitä yhdenainukaistakaan munista ei ole edes toivoa, huoh.



Eli harkitsen sitä gyneaikaa ja sit sen perusteella voisin koittaa jutella miehen kanssa, että jatketaanko vielä näin vai mitä tehdään. Hiihtolomien aikaanhan me ollaan sovittu, että otettais yhteyttä sit Väestöliittoon, jos on rahaa... Näillä megakierroilla sitä ennen ei ole kuin 2-3 yrityskertaa.



-Q-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/151 |
03.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naperon laihishan on alkanut hienosti! Toi on jo tosi hyvä tulos! Ja se 5kg on myös ihan realistinen tavoite. Ei liian nopeesti, mutta tehokkaasti kumminkin. Onnea! :)



Mörötin, teillä siis käsien tutkimuksissa ilmeni se hapenpuute? Kurja juttu, mutta onneksi K on muuten niin iloinen ja tyytyväinen poika! Varmasti mietityttää uusi raskaus, jos ensimmäinen synnytys on ollut vaikea, mutta ei sitä auta kuin toivoa, että toinen kerta sujuisi ongelmitta. Nää on niin kummallisia juttuja, kun ei näihin kukaan voi mitenkään vaikuttaa. Elämä kulkee vaan omia raiteitaan...



-Q-

Vierailija
16/151 |
03.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kp 1 on korkattu ja vähän mua nauratti kun luin tota toissapäiväistä kirjoitusta, kuinka en mielialoilla reagoi... :D Eilen olin niin kiukkuinen ja itkuinen koko ajan, kaikki vaan tuntui pahalle. Sanoinkin, et jos tää on nyt sitä pms:ää, niin en ihmettele jos jotkut sanoo ettei kestä menkkoja! Mulla ei siis ihan oikeasti ole koskaan aiemmin ollut pms-oireita enkä kyllä haluakaan niitä jatkossakaan!



Hessuselle kovasti tervetuloa ja toivotaan et Onni-Manni-kaksikko haluaa muuttaa sun luo asumaan! :)



Kävin äsken hakemassa lääkkeet, ja eipä tosiaan mennyt kovin putkeen tääkään apteekkireissu - lääkärihän oli määrännyt mulle yhden annoksen liian vähän lääkettä, kun muutti annostusta vielä isommaksi. Soittelin perjantaina klinikalle ja pyysin uutta reseptiä puhelimitse apteekkiin, mutta sieltä ei sitä löytynyt. Joten jouduin nyt ottamaan sen liian pienen ampullin ja maanantaina kun varaan ultra-aikaa pyydän sit uutta reseptiä. Ärsyttää vaan ravata apteekissa joka välissä, kun noi lääkkeetkin maksaa niin hirveesti, et sekin ärsyttää... :D oon siis vieläkin aika kiukkuinen, mutta en onneksi niin pahasti kuin eilen, ja tää on normaalia menkkakivuista johtuvaa kiukkua. :D Oikeesti mua naurattaa tää oma kiukkuni...



Juups, mutta huomenillalla sitten eka piikki nahkaan.



MM, mä taisin sulle jo pe sanoakin, mut testasin siis ekan kerran pp8 ja se oli nega, olisko ollut pp11 tai 12 kun sain plussan. On se outoo, miten senkin oon voinut muka unohtaa, vaikka silloin ajattelin, etten ikinä unohda mitään niistä päivistä... mut pari päivää etuajassa kuitenkin. Aikaisemminhan sain ne kaks plussaa vuodon jälkeen, eli kun oli ku ja km, ja tuntemukset jatku vuodosta huolimatta.



Q, toivottavasti väestöliitolla ei oo kauheet jonot! Mehän päästiin AVAlle vähän niinku takaovesta, eli koska hoito oli jo suunniteltu, pääsin seuraavana päivänä ensikäynnille. Muuten olis kuulema ollut n. kk:n jono.



-Osse

Vierailija
17/151 |
05.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ossella alkoi sitten piikitys. Uskalsitko itse pistää? Mies olisi aina halunnut pistää mua, mutta en kyllä antanut :) Vaikka vedin kyllä omankin pistämisen aikana ensin muutaman kerran masua poispäin piikistä :D



quiero, joko limaa tulee myös sieltä oikeasta päästä (sori nää jutut)? Vitsit mä nauroin tuolle sun tekstille. Jos sitä vaikka voisi tulla raskaaksi, kun tulee nenästä pieniä, vihreitä miehiä? :D



Hessunen, miten piinis sujuu? Oletko kuinka tulisilla hiilillä? Tuntuuko piinis yhtään erilaiselta kun on jo yhden mussukan saanut?





Tietääkö kukaan paljonko maksaa yksityisellä gynellä käynti? Siis sellainen peruskäynti, jossa ehkä ultrataan ja niin pois päin? Vissiin papaankin pitäisi mennä? Muistaakseni jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi, että jahka menkat alkavat synnytyksen jälkeen niin voipi mennä papaan?



Omaan napaan ei uutta ihmeellistä kuulu, menkat alkavat varmaan huomenna tai keskiviikkona. Tänään tein negatestin. En olisi muuten tehnyt, mutta viimeinen päiväys sille testille oli tälle kuulle. No, eipähän ole seuraavaan kiertoon testejä kiusaamassa tuolla kaapissa ;) Paitsi niitä ovistestejä :)



Viikonloppuna mulla tosiaan tuli taas sellainen tuttu tunne, että kyllä ne menkat sieltä taas tulevat. Eikä se edes harmittanut ollenkaan. Tuli vaan taas sellainen vahva tunne (jota en taaskaan osaa paremmin selittää) että olen niin mahdottoman onnellinen tuosta meidän neidistä ja onhan se viel ihan vauva :) Vaikka tottahan toki sitä pikkukakkosta toivotaan ;)



Mutta siis mitään kauheita paineita en halua asiasta ottaa, ainakaan niin kauan kuin imetän. Ehkä jos vuoden sisään ei raskaus ala, niin soitellaan Taysiin päin ja pyydetään apuja :) Vielä en ole valmis uusiin hoitoihin. Tai hoitoihin kyllä, mutta en siihen piinikseen!



MiaMik ja neiti 1v1kk

Vierailija
18/151 |
05.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai että, mulla on ihan höyhenenkeveä olo! Päätin tänään soittaa kuitenkin jo sinne Väestöliittoon ja tiedustella, että mitenkä toista lasta toivovien tapauksessa toimitaan, jos ensimmäinen lapsi on syntynyt hoitojen avulla. Sain niin ystävällistä palvelua, että ihan koko kehon yli pyyhkäisi oikein sellainen helpotuksen aalto. Siis ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, mulla ei ole ollut tänään koko ajan jotenkin pala kurkussa... Selitin puhelimessa, että en tiedä ollaanko me vielä molemmat valmiita aloittamaan hoitoja, ehkä haluttais aloittaa ne vasta helmikuussa, mutta haluttais jutella jonkun kanssa ja selvittää vähän, mitkä meidän vaihtoehdot on. Ja ylipäänsä onko realistista toivoa spontaania raskautta, vai tapahtuuko mun kropassa enää mitään. Mulla on vahvasti sellainen olo, että tässä kierrossa ei ole mitään ovista. Tää tilanne alkaa muistuttaa täsmälleen sitä tilannetta, josta lähdettiin ensimmäisen kerran hoitoihin. Ihan kuin hormonitoiminta olisi hetken ollut normaalia synnytyksen jälkeen, mutta nyt sitten taas kaikki sekoaa. Voiko tällainen edes olla totta?



Sain jo ensi viikoksi jutteluajan sille samalle lääkärille, joka meitä viimeksi hoiti! Ihanaa, joku ihminen, jolle saa puhua tästä, jolta saa kysyä neuvoja ja jolta saa vastauksen, joka tietää, mitä on lapsettomuus ja johon voin luottaa! Ei siis tuon ajan perusteella " sitouduta" mitenkään aloittamaan hoitoja uudelleen, mutta sen pohjalta voidaan tehdä sitten päätöksiä. Kuulemma uudella hoitokierroksella ei enää tarvitse tehdä niitä kaikkia alkututkimuksia uudelleen. Ehkä vain jotain hormonikartoituksia tms. varmaankin mulle. Mutta siis mitään varsinaista ensikäyntiä ei tarvita. En sitten tiedä, että olisko se niin, että tuon juttelun jälkeen hoidot voisi aloittaa koska vain olemme siihen itse valmiit. Mulla on se lääkäriaika keskiviikkona, kun torstaina mulla olis pitänyt olla laskettu aika... Hieman, puristaa sydämestä, mutta ei auta. :( Ainakaan en ole enää niin yksin tän asian kanssa, kun on viimeaikoina tuntunut. Ainakin joku nyt kuuntelee mua.



MiaMik, mä kävin papassa helmikuussa tavallisella gynellä yksityisellä, ja se maksoi jotain 40 euroa muistaakseni.



-Q-

Vierailija
19/151 |
05.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että miten olette rahoittaneet lapsettomuushoidot? Ei ole pakko vastata, mutta mua tää kyllä stressaa ja mietityttää...



Pääsittekö te kaikki muut julkiselle puolelle hoitoihin? Inseminaatio nyt ei ole niin kallis kuin noi rankemmat hoidot, mutta ei meillä kyllä tollasia rahoja ole ylimääräisenä pyörimässä. Ja muutenkin kun tää on niin rankkaa, niin tuntuu ahdistavalta, että kaikesta kivasta tai esim. lomista yms. pitäis luopua sen vuoksi, että pitää maksaa kalliita hoitoja. Ottaakohan kukaan lainaa lapsettomuushoitoja varten? Sekin helpottaisi, jos niitä rahoja ei tarvitsisi joka kuukausi kaivaa täysimääräisesti omasta taskusta, vaan voisi maksaa vähitellen.



-Q- taas

Vierailija
20/151 |
05.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

juu MM, kyllä mä itse pistän, en pystyis antaa miehen pistää. Mutta tosi kauheelle tuntuu toi Puregon Gonaliin verrattuna, kirvelee hirveesti paljon enemmän ja pidempään!



Noista gynen hinnoista en kyllä enää tiedä, oon viimeksi käynyt vuonna 2004...



Q, tosi hienoo, et soitit VL:oon! Eikös helpota jo ajatus siitä, että pääsee jutteleen asiasta. Se hyvä puoli yksityisessä on, että sinne pääsee heti, huono puoli sitten onkin sen hinta. Me ollaan tähän asti siis oltu julkisella, joten hoidot ei oo rasittaneet kauheesti taloudellisesti. Nyt käytän rehellisesti sanottuna perintörahoja, jotenkin tuntuu lohdulliselta, et mun isällä on mahdollisuus osallistua tähän meidän vauvaprojektiin vaikkei se enää ole täällä. Olis varmaan osallistunut joka tapauksessa kustannuksiin. Se eli tosi paljon mukana meidän typyn ivf:sä. Mutta meille ainakin sanottiin klinikalta, että jos maksaminen on hankalaa, siihen voi saada lisäaikaa. Eli kannattaa kysyä sitäkin, et maksais osissa klinikalle. Ja ei musta lainan ottaminen ole mitenkään huono idea, otetaan sitä varmasti paljon typerämpiin asioihin lainaa.