Tonskailijoiden pino

olipas ikäviä uutisia, mä niin toivoin, että ne haamut olis vahvistuneet. Haleja sinne, ja koettakaa tosiaan löytää iloisia asioita. Tottahan se on, että ainakin se pieni kotona auttaa jaksamaan.



Mun piti teille tulla kertomaan, kun tuolla yhdessä pinossa pohdittiin jakautumisnopeuden vaikutusta onnistumiseen. Meidän typyhän siirrettiin 8-soluisena kahden päivän viljelyn jälkeen, ja nyt joillekin oli sanottu että 6-soluinenkin kahden päivän jälkeen on jo nopea jakaantumaan. Tää nyt siirretty kaiffari oli siis 6-soluinen, joten ehkä meillä jotain toiveita on! :)



Eipä muuta, punkkua pitää mennä ottamaan. :)



-Osse, edelleen pp3

Voi surku, että veritesti oli kuitenkin negatiivinen. Suuret pahoittelut teille! Ja voimia uuteen koitokseen, sitten kun sen aika on.



Osse, on toivoa, onpa hyvinkin!!! Ihan loistavaa! Nyt vaan siemailet punkkua oikein ahkerasti. Mäkin meen sinne Espanjaan testailemaan eri punkkulaatuja ja toivottavasti vauhdittamaan kiinnittymistä. Niin, ja onhan sangriassakin punkkua ;D



Ens kierrossa sit otan kaikki poppakonstit käyttöön. Toivottavasti kukaan ei keksi ehdottaa, että hyvä konsti lapsettomuuteen on, että juoksee pari kertaa korttelin ympäri alasti tms. ;)



-Q-

Mä olin sen eilisen negan jälkeen päättänyt jättää tän palstailun tauolle, mutta kappas täällä sitä taas huomaa olevansa! Ajattelin teiltä kysyä, joilla kokemusta julkisella puolella hoidoista, että mitenkähän meidän kannattaisi edetä, jos haluaisimme sinne puolelle hoitoon? Jotenkin aivot luo tyhjää ton asian suhteen. Ja että pitääköhän meidän alusta aloittaa kaikki tutkimukset? Ja eikös ne ota sinne puolelle hoitoon, vaikka on jo yhden mussukan saanut, ilmeisesti kahta pidetään rajana!



Tossa miehen kanssa keskusteltiin asiasta ja päätettiin hieman rauhoittaa tätä hoidoissa oloa, ei kuitenkaan ihan vielä olla aivan ikäloppuja, eikä tuo poitsukaan ole kuin sen yhden vuoden, joten mikäs kiire tässä! Siksi ajattelinkin, että voisimme mennä sinne julkiselle puolelle jonottelemaan, että milloinkahan tulisi meidän vuoro päästä sieltä kautta hoitoihin!



No tämmöstä tänään, huomenna varmaan taas en millään jaksa odottaa ja ollaankin menossa yksityiselle hoitoihin, mää kun olen tämmönen tuuliviiri rauhaton...



Heissulivei, Hessunen

Voih, hessunen oli saanut vääriä plussia. Ettet vaan rfsu:n testeillä testannut? Olen nyt niin paljon kuullut huonoa niistä, antavat vääriä plussia ja ihmeellisiä viivan paikkoja! Missäs päin te asutte? Minäkin olen käsittänyt että julkiselle puolelle pääsee, jos ei ole kahta lasta. Eli ei muutakuin pitää saada lähete jostain, esim. terveyskeskus tai miksei myös yksityinen gyne. Ei teille varmaan enää tutkimuksia tehdä, viette vain tähänastiset hoitopaperit mukananne niin eiköhän vauhtiin päästä. Me jonotettiin kylläkin julkisella ekaan ivF:ään puoli vuotta ja toiseen 7kk. Mutta meistä ei löydettykään mitään vikaa, joten luulen ettei asialla haluttu pitää kiirettä ;) Ossekin ihmeellisesti olisi päässyt toista lasta tekemään muutamassa kuukaudessa Taysiin, meidän tilanteessa oltaisiin varmaan odoteltu 8kk ;)



quiero, mä meinasinkin juuri tuota talon ympäri juoksemista alasti ehdottaa :D Tuli siitä mieleeni, että siinä kierrossa jossa raskaaksi tulin, poljin joka päivä kuntopyörällä puoli tuntia. Taisi olla laihis silloin meneillään ennen hoitoa, uuden vuoden lupaus tai jotain. En sentäs alasti polkenut :D



Napero, syötkö nyt hoitotauolla kuitenkin teroja tai primoja?

nostetaas pinoa. Luulin kirjoittaneeni eilen, mutta ilmeisesti on ollut jotain muuta puuhaa. Outoa, ei mulla yleensä :)



Hessunen, me saatiin aikoinaan lähete yksityiseltä gyneltä, mutta luulisin, että sen voi saada jopa yksityiseltä klinikalta? Ja varmasti saatte sen terveyskeskuksesta. Meidän tosiaan piti päästä uuteen ivf:ään n. 2,5 kk jonottamisella, siis kun elokuun lopussa käytiin vastaanotolla ja marraskuun tokalla viikolla olis pitänyt alkaa hoito. Mutta sitten lakonuhan takia siirryttiin yksityiselle (toistan varmaan itseäni). En tiedä, mikä olisi jonon pituus ollut, jos ei olisi ollut hoitohistoriaa polilla jo ennestään, eli tiesivät missä vika jne.



Sit omaa napaa - eikö vois jo olla ensi viikko!?! Nyt se kärsimättömyys iski, johan tätä 5 päivää jaksoin :D Olen kehittänyt itselleni kaikki mahdolliset oireet, viime yönä alkanut pahoinvointi mukaan lukien. Ei sitä kai nyt oikeesti vielä vois olla, etenkin kun viime kerralla " oli oikein pari kertaa vähän huono olo" , eli en siis ollenkaan kärsinyt pahoinvoinnista koko raskauden aikana. Nyt tuntuu, et vatsa kääntyy ympäri koko ajan, jännityksestä se varmaan johtuu. Rinnat on kipeet, niinku kuuluukin, lämmöt koholla samoin, kohdunkaulan nipukka (tms!) kova ja alhaalla jne.



Tää on ihan kauheeta, en oikeesti vielä viime viikonloppuna uskonut, että voin kehittää näin kauheen piinisfiiliksen!



Mut nyt meen sohvalle elbaan, nuo muut lähtevät lenkille. Valvoin viime yönä, ei mua muuten väsytä. Se onkin ainut oire, jota en oo saanut vielä kehitettyä. :D



-Osse pp5

En ole täällä ennen käynytkään, enkä millään tajunnut mitä tuo tonskailijat tarkoittaa, mutta taisi käydä selväksi tuota pinoa lukiessa. :) Lukaisin tuota pinoa, mutta en kaikkia viestejä ihan tarkkaan vielä lukenut.



Me ollaan näköjään ainakin hessusen kanssa ihan saman ikäisiä ja miehetkin näyttävät olevan. :) Pahoitteluni muuten siitä negasta! :( Kerroin meidän tilanteesta tuohon toiseen pinoon aika paljon, johon pari teistä vastasikin, kiitos siitä! MiaMik ja sorry mut en muista toisen nimimerkkiä ja kutsuitte minua vielä tähän pinoonkin.



Jos pikaisesti kertaisin... Elelimme tuskaisassa vauvakuumeessa noin 3-4 pitkää vuotta ennen kuin sitten menimme julkiselle puolelle tutkimuksiin. Kummastakaan ei löytynyt mitään " vikaa" . Pelotti muuten mennä tutkimuksiin, että jos jompi kumpi meistä saa tuomion, sitten kun ei mitään selvinnyt, tuntui että olis nyt jotain ollut, että vois edes tehdä jotain. ;) Meille tehtiin yksi inseminaatio ja pettymys siitä oli niin suuri ja olen aina pelännyt ja kammonnut piikkejä, että päätettiin vielä odotella ja mietiskellä. :) Alettiin miettimään tosissaa adoptiota. Menimmekin kerran jo pelalle, että halutaan neuvontaan, mutta minä olin liian nuori. :( Piti taas vain odottaa ja odottaa! No, lopulta päästiin jonoon ja neuvonta olis pitänyt alkaa maaliskuussa 2004, mutta vain neljää päivää ennen neuvonnan alkua tehtiin positiivinen raskaustesti!!! :) Tässä vaiheessa olimme toivoneet lasta jo yli seitsemän vuotta. Meille syntyi sitten meidän ikioma silmäterä, joka on nyt 3v. 11 vuotta ollaan elelty ilman ehkäisyjä ja meillä on yksi lapsi. Oli minulla muuten yksi keskenmeno vuosi sitten. Onneksi ehdin vain viikon tietää raskaudesta, mutta oli se siltikin aikamoinen menetys. :(



Nyt meinaa vaan palata taas se tuska, kun ei tule raskaaksi. Se tuntuu niin utopistiselta saada niitä kahta viivaa siihen testiin!



Kirjoittelanpa myöhemmin lisää. Nyt pitää mennä. Tsemppiä teille kaikille siihen tilanteeseen, missä ikinä olettekaan!

Hei!



Tästä nyt tulee sellainen valivali viesti, että jättäkää väliin jos negatiivisuus ahdistaa. Pitää vaan saada jonnekin purkaa tätä tuskaa.



Uusia tonskailijoita oli liittynyt riveihimme, hyvä hyvä! Tai no ei hyvä sillä että tämä lastensaaminen on muillekin tuskaista, mutta onpahan meistä toinen toisillemme tukea.



Hessuselle pahoittelut negatiivisesta veritestistä :( Kurjaa, että tuolla tavalla virheellisillä plussilla hätyyteltiin.



Ossella vaikuttaa tilanne oikein hyvältä bd Toivottavasti myös miehesi tilanne on selkeytynyt ja hän on terve.



Q:lle, Miamikille ja Naperolle tsemppiä eteenpäin!



Nyt siihen omaan napaan...

Eli eihän niistä menkoista nyt ole tuon taivaallistakaan tietoa! :(( Ketunmarjat taas niitä minun kuvittelemania ovisoireita, sain itselleni jopa menkkakivut kuviteltua, mutta vuotoon ei enää rahkeet riittäneet. Se siitä toivosta, että olisi tällä toisella kierroksella vähän helpommalla päässyt ja että raskaus olisi jotenkin parantanut, PAH! On nyt vaan toivottava, että voisi saada K:lle sisaruksen samoin keinoin kuin K:n sai alulle.



Tympii vaan jo valmiiksi ajatus hoidoista, mutta toisaalta vauvankaipuukin on jo tosi kova. Eniten minua stressaa hoidoissa se aikatauluttaminen ja miten saat kaikki lääkärissäkäynnit sovittua niin että ei tarvitsisi käydä niissä työajalla. Viimeksi tein sellaisessa työtiimissä töitä, että he tiesivät meidän hoidoissakäymisestä ja joustivat omissa vuoroissaan. Nyt vaan on tiimi vaihtunut ja uskon olevan samankaltaisten järjestelyjen nihkeämpää :( Ja kyllähän se piinisaika on ihan hermoja raastavaa varsinkin kun sitä osaa aina itselleen kehittää kaikki mahdolliset oireet. Onneksi on tuo K tuossa kuitenkin saamassa ajatukset tähän päivään eikä tulevaan :)



Voisi asiat olla huonomminkin, mutta sitä niin toivoi, että tuo hormoonitoiminta olisi vähän korjaantunut raskauden ja pitkän imetyksen myötä. Ei auta kuin jatkaa laihduttamista ja toivoa, että se raskaus ja vauvan saaminen odottaa jossain tuolla tulevaisuudessa...



Vähän myrtsinä,



Mörötin

Ja mulla on päässä varmaan vikaa, kävin äsken lukemassa viime ivf:n pinoa, ja eihän mulle mitään 8-soluista oo siirretty, ku 4-soluinen! Eli nyt oli kaks solua pidemmällä. Voi hitsit, tää hoitohan meni sit hyvin siirtoon asti!



mörötin, mä uskon et harmittaa. Mäkin toivoin kovasti, et mä sattuisin olemaan sellainen tapaus, jolla hormonitoiminta ees vähän toipuis raskaudesta, mutta tosiaan pashanmarjat mulla mitään hormonitoimintaa on! Tosin en mä odottanutkaan mitään luomuihmettä, olisin ollut tyytyväinen jos ees yhdet menkat olis ollut synnytyksen jälkeen ilman lääkitystä, mut ei. Ja se ottaa päähän, todellakin.



Mut nyt mun on pakko mennä nukkumaan, et jaksan aamulla nousta ajoissa. Tulkaas nyt muutkin kertomaan kuulumisia!



-Osse

Pikaseen vaan raportoin, että kävin tänään verikokeessa. Parin viikon päästä tulee tulokset, eli saadaan tietää, oonko ovuloinut tässä megakierrossa.



Osse ja mörötin, ette oo ainoita, jotka on pettynyt siihen, että oma kroppa se vaan edelleen temppuilee, vaikka aina niin kepeästi kaikki toteaa, että kyllä se sitten yhden synnytyksen jälkeen alkaa toimia. Eipä vaan taida mulla käydä niin. Tai vähän aikaa se toimi, mutta nyt taas sitten on samat vanhat metkut.



Ei vaan, pitäis kai tässä jotain pakata tonne matkalaukkuunkin. Huomenna lähdetään kukonlaulun aikaan.



-Q-

Möröttimelle suuret pahoitteluni! (Anteeksi jos nimimerkki meni väärin) Osaan niin kuvitella nuo teidän joka kuukautiset tuntemukset. :( Vaikka me ei olla hoidoissa oltukaan, kuin sen yhden inseminaation verran, niin lähes joka kuukausi esikoisen syntymän jälkeen olen lähes varma odotuksesta ja plaah. Nytkin tein muutaman testin. :( Niin selvät oireet sain aikaiseksi omassa pienessä päässäni ja pettymyshän on tietysti karsea.



Jotenkin se tuntuu niin käsittämättömältä toisinaan tämä touhu, kun toiset tulee niin helposti raskaaksi (ihan kerrasta!) ja kun ottaa otantaa vaikka omasta historiasta niin on niiiiin epätoivoista. :( Välillä tuntuu, että täytyy kait minun olla aika bimbo, että jaksan edes joka kk kuvitella niitä oireita! :) 11 vuotta ja yksi lapsi, sekä yksi viikon kestänyt raskaus, niin miksi vaivata päätä, kun elelis nyt vain onnellista elämää esikoisen kanssa. Mutta kun tuo ihmismieli on niin höntti, ainakin minulla! :) Ja voi että kun se sattuu ja kovaa, kun vauvakuume kaivertaa ja kaikki ympärillä raskautuu ja lapsi kaipais seuraa ja oma mieli ei malttais millään... ja kaikkein kauheinta on se, kun ei ole mitään tietoa tuleeko ikinä enää olemaan raskaana, saatikka sitten toisen lapsen äiti. Kunpa tietäis, niin vois nauttia rauhassa juuri tästä hetkestä. Vai voiskohan?



Mutta kyllä se raskaus tuntuu maailman seitsemänneltä ihmeeltä, ja se pikkuinen käärö se vasta ihme onkin! Sniif. :)



Hyvää matkaa sinulle joka olit lähdössä reissuun! :) En millään muista nimimerkkejä, vaikka yritän painaa mieleen...

Oli pakko tulla katsomaan Ossen kuulumisia, mutta et ollutkaan mitään kirjoitellut.



Mä voin ilmoittaa, että en tullut tästä kierrosta raskaaksi. Nyt on 7 päivää oviksesta, ja aikaisemmilla kerroilla olen tässä vaiheessa jo tiennyt olevani raskaana. Vaikka niin mielelläni keksisinkin kaikkia oireita, niin nyt ei kyllä oikeesti tunnu miltään. Eli viimeistään ens maanantaina alkaa menkat. Voi itku!



Osse, toivottavasti sulla on pian ihania uutisia kerrottavana!



-Q-

ei vaan, tulin vaan kertomaan, että ei kuulu mitään, kaikki oireet on kadonneet ja eilisen piinanrauhoittelutestauksen tulos oli nega. Tosin koska kyseessä oli rfsu-testi, niin tottakai siihen oli tullut jotain viivaa roskiksessa, mutta en oo niin hullu, että uskoisin sen merkkaavan mitään. Joka tapauksessa eilen oli vasta pp8, joten lähinnä mä halusin varmistaa, et voin mennä eilisiin kaverin 30-v bileisiin ja juoda rauhassa boolia :D

Tämä nainen hyppäsi eilen illalla kattoon, kun menkat sitten alkoivat! Miestäkin nauratti, että laita nyt sitä rättiä sinne pöksyihin ja jatka sitten sitä pomppimista jos siltä tuntuu ;) Olen vaan himputin iloinen siitä, että ne menkat alkoivat ihan omia aikojaan eikä se kiertokaan ollut mitenkään megapitkä (38päivää) laskettuna viimeisestä imetyskerrasta ja siinä oli vielä kuitenkin viikon verran rintojen pumppausta. Katsotaan nyt sitten miten jatkossa tulee menemään. Se voi olla, että saan taas kohta huudella kadonneiden kuukautisten perään. On tämä alku kuitenkin ja pitää pitää kiinni niistä pienistä toivon muruista, mitä vaan tähän suuntaan heitellään.



Nilli78: Kyllä minuakin on useamman kerran ottanut aivoon se oma toivominen ja kuvitteleminen, että olisi tullut raskaaksi. Miten sitä voikaan tuntea itsensä ääliöksi kun testi näyttää negaa ja menkat taas alkaa (mulle on kyllä puolivoittoa jos edes ne menkat alkaa ;)) Ei kai sitä jaksaisi, jos ei olisi sitä toivoa. Sehän se itselläkin rinnassa kivistää, että jos ei saakkaan enää kokea raskautta ja synnytystä ja Kassu jää ilman sisaruksia :( Niin kauan aion kuitenkin toivoa ja pienesti uskoa siihen, että meidän perhe kasvaa kunnes minulle joku uskaltaa sanoa, että nyt se ei enää ole mahdollista.



Q:lle hyvää lomaa! Aina on uusi kierto ja uusi mahdollisuus edessä jos nyt tästä kierrosta et tullut raskaaksi. K:n kohdalla ainakin en olisi ikinä uskonut olevani raskaana ja silloin ei ollut edes mitään hämyoireita.



Osselle ja kyytiläiselle on täällä peukut ja varpaat pystyssä! Jännät hetket teillä edessä!



Mites Naperon painonpudotus edistyy? Mulla on ollut sen painonpudotuksen suhteen vähän hintsua. Maistui äipälle sen verran hyvin nuo K:n synttäriherkut *nolona* Nyt on kuitenkin uutta potkua jatkaa ja sinnikkäästi vaan pyrin saamaan painoa alaspäin. Onneksi nyt kuitenkin jo aletaan olla normaalipainossa. Mieskin päätti lähteä vähän kaventamaan itseään, joten jospa tämä onnistuisi paremmin yhdessä :)



Tällaisin terkuin,



mörötin

Hienoja uutisia mörötin! Toivottavasti seuraavia menkkoja ei sitten tulekaan, vaan saat pikkuisen itusen masuun kasvamaan. Ymmärrän niin hyvin ton, mitä sanoit siitä, että menkkojen alkaminenkin on aina puoli voittoa. Mulla on ihan sama fiilis aina. Siis eka tietty se pettymys, että ei tullut raskaaksi, mutta sitten aina kuitenkin jotenkin helpottunut olo, että alkoihan ne menkat vihdoin, että päästään taas uuteen yritykseen... Niin ristiriitaista.



Osse, voi vindetsu sentään, mä en malta olla taas kyselemättä, että mitä sulle kuuluu??? Voi kun se ei oliskaan mikään hämäyshaamu, vaan enteilisi oikeaa plussaa! Ihan hirmuisesti jännittää sun puolesta! Oliko sulla typystä silloin mitään ennakkotuntemuksia, kun teit plussatestin?



Ja sit vielä tämmöinen hieman nolohko kysymys, että mistä voi johtua, että mulla on alkanut quun syntymän jälkeen olemaan aina ennen menkkoja paikat tosi kuivana...? Ei mulla tällasta ollut aikaisemmin. Imetysaikana kyllä oli, mutta silloinhan se kai johtui jotenkin hormoneista ja on käsittääkseni ihan yleistä. Johtuukohan se nytkin hormoneista? Tosi inhottavaa, kun pistelee ja " kutittaa" , varsinkin kävellessä... Välillä mietin, että onko tää jo hiivatulehdusta vai mitä, mutta kun tää on kuitenkin niin lievää, ja menee sit ohi menkkojen myötä. Tosin viimeraskaus alkoi juuri hiivatulehduksella. Ja sitä ennen mulla ei ole ollut hiivaa kuin kerran kauan sitten. Ihan outo ja uus metku tämä taas, mutta tosi kurjaa. Satutteko tietämään, mistä tää vois johtua? Mähän en oo nyt kyllä syönyt edes mitään hormonilääkkeitä, eli ei sinänsä voi kyllä johtua erityisesti mistään lapsettomuuteen liittyvästä... Ellei sitten mulla ole hormonitasapainot kaikenkaikkiaan ihan sekaisin, kun rinnoista tulee edelleen pikkasen maitoakin, vaikka lopetin imetyksen 9kk sitten.



-Q-

möröttimelle jihuu-huuto täältäkin, mä ymmärrän kyllä sun riemusi, tota mäkin odotin niin innolla, mut hyvä kun ees sinne älys kierrot tulla! :D



Q, enpä mä usko, että se roskistuhru mitään merkkas, oon tehnyt pari apteekin omaa ton jälkeen ja ihan puhdasta negaa ne on näyttäneet. Muuten mä olisin kyllä melko varma, et ainakin jotain kiinnittymistä on tapahtunut, jos siis oman olon perusteella pitäis arvioida, mutta voihan se olla, et lugesteronit vaan tekee olon tällaiseksi. Mulla ei ollut typystä muita oireita kuin menkkakivut ilman vuotoa, ja niitä on nytkin. Nyt on myös vatsan puolella sellasta oloa, että " tunnen" kohtuni, mitä oli myös typyn kohdalla, mutta sit myöhemmässä vaiheessa. Tähän jälkimmäiseen tunteeseen perustan siis sen, että olo on kuin olisin raskaana, mutta koetan pitää jalat maassa, koska ei vielä tänään mitään testissä näkynyt, ei edes roskishaamuja :D



Mun on pakko kertoo teille, kuinka hassu mä olen. :) Mies kysyi multa " yhtäkkiä" että eikö sitä testiä voisi pitää jossain pöydällä kuivumassa vaikka seuraavaan aamuun asti, niin ei tarttis aina keittiön roskiksesta kaivaa... :D johon mä tokaisin et se on osa jännitystä, et saa tonkia roskista :D Ei noi miehet ymmärrä, eikä varmaan kovin moni nainenkaan...



Jeps jeps, hullu testaaja-akka lähtee nyt unille, palaillaan.



-Osse pp11

mä en jaksa enää piinailla, ku ei meille kuitenkaan tuu vauvaa. Kyllä sen pitäis jo testissä näkyä, vaan ku ei näy. Menin vielä ostamaan tollasen herkän testin, jonka pitäis näyttää 2 päivää ennen kuukautisia, mut eipä näytä ku tyhjää vaan. Joten nyt unohdan kaikki höpinäni ja keskityn odottamaan perjantaita, sit pääsen ees viikonlopuksi reissuun.



-Osse pp12 ja ihan pettyneenä

Oon tässä uteliaana lueskellu jonku verran teijän ketjua :) Alku syksystä kirjoittelin jossain toisesta haaveilevien pinossa ja meille on suunnitteilla ivf tammikuulle. Nyt sitten yllättäen menkat on myöhässä, kp 35/25-29 menossa. Oon testaillu sunnuntaista asti aconilla ja haamuja oon saanu. Eilen oli jo selvästi paksumpi hailakan vaal.pun., tänään taas vähän hailakampi. Mitä tämä on?! Jotenki tuntuu, että aconilla pitäs olla näillä päivillä ehdottomasati jo kunnon plussa? Testasin plussan oviksenki ihan normaalisti ja sillon harrastettiin seksiä, sen jälkeen ei, joten mistään myöhäisemmästä hedelmöittymisestä se ei voi johtua. Kokemusta kellään??? Hitto ku jänskättää, onko tää oikeesti mahdollista luomustikin... Vai oisko vaan sitten kemiallinen...



Mua niin nauratti tuo Ossen roskiksella ramppaaminen :D Kuulosti niin tutulta! Sitä on tullu tässä harrastettua tällä viikolla. Elähän Osse vielä luovuta, sulla kuulostaa niin lupaavalta tuo homma! :) Ja oikein paljon tsemppiä kaikille piinailijoille ja muillekin!



Jos jollain ois kokemusta tuosta aconilla haamuilusta, otan kiitollisena kommenttia vastaan!



Unelm@

Nyt kun aloin kerran kirjoittelemaan, niin kirjoitetaan nyt sitten kunnolla!



Eipä mulle/meille mitään ihmettä kuulu, edelleen tauolla ollaan, ja varmaan pysytään pitkään... Tuntuu etten saa ees noita kiloja karistettua niin montaa että tammikuussa ois mahista jatkaa.. Huoh! Mä vaan en osaa sitten mitään!



Pahoittelut kaikille joilla on menkat päässeet yllättämään!



Osse, mä en tajunnu sulta ees tiistaina kysyä, että mitenkäs pp:t on menneet, mutta kysynpä nytten! Mä pidän täällä peukkuja ihan hirrrrmusti!!! Voi, kun teillä tärppäis...



napero kp13 kai? (mä en jaksa ees laskee noita päiviä, kun ei oo mitään toivoa!)

kopsailen nyt suoraan tuolta toisesta pinosta:



Meillä hoito on nyt ohi, virallinen testi tehty, ihan puhdas nega. Soittelin jo klinikalle ja sain ohjeeksi tehdä testin vielä uudelleen parin päivän päästä, jos nyt ei vuoto ala. Olen lähdössä viikonlopuksi reissuun, joten juteltiin et jatkan lugeja sit kuitenkin vielä reissun ajan, ettei siellä tarvitse menkoista kärsiä. Mukavampi iskeä rättiä housuun sitten kotona, etenkin kun noi luget nyt näyttää pitävän vuodon poissa. Hassulta tuntui, kun vielä hoitaja sanoi että plussa voisi tulla, mutta en mä siihen nyt kuitenkaan usko, sen verran ei-raskaana-olo mulla nyt on.



PAS-reseptit ja aikataulutkin sovittiin saman tien, eli heti loppiaisen jälkeen päästään ultraan. Saadaan sekin alta pois. Miehen tilanteesta soitin TAYSiin ja lupasivat palaveerata, mitä asialle tehdään, ottavatko miehen sinne tutkimuksiin samaan aikaan, kun pas on vielä yksityisellä käynnissä. Päästäisiin ainakin vähän halvemmalla sen suhteen, alkaa nimittäin rahat loppumaan...



Eilen oli tosi synkkä päivä, tänään olen jo ihan sinut tän negan kanssa. Vähän se kirpaisee, kun ison laskun saa maksaa negaan päättyneen hoidon jälkeen, mutta kyllähän se ihan tietoinen riski oli. Mutta en mä tiedä, saatiinko me mitenkään ratkaisevasti parempaa palvelua yksityiseltä, ainakaan jos vertaa laatua hintaan. :)



Mutta nyt menen nauttimaan tuosta yhdestä olennosta, jolla on oma musiikkiretki käynnissä.



-Osse

Hei!



Pahoittelut osselle negasta :( Kyllähän se korkealta pudottaa, jos vielä alkuun näyttää että on hyvät mahdollisuudet onnistua ja sitten se raskaus ei alakaan. Mulle kävi niissä insseissä aikoinaan niin, että kaiken piti olla ihan kohdillaan, kaksi hienoa munasolua odotteli vaan ottajaansa, miehen simppoja oli pilvin pimein ja vielä parasta A-luokkaa eikä siitä hoidosta kuitenkaan tultu raskaaksi. Sitten taas kun K sai alkunsa, kaikki meni mahdollisimman mönkään ja olin ihan varma, että nyt ei onnistu ainakaan ja niin vaan saatiin tuo ihana lapsukainen :) Onnea jo seuraavaan yrityskertaan vaikka kaikkihan on vielä mahdollista bd Mulla ainakin K.sta näytti ihan onnettoman hailakkaa plussaa vaikka oli rv4+4.



Toivottavasti Unelm@n unelma tulee toteen ja vauva olisi tulossa :)



Ei ihan putkeen mennyt tämä minunkaan viikko. Se riemu niistä menkoista vähän haaleni, kun sain ihan hirveät kivut ja verta lorisi kuin saavista kaatamalla :( Kävin terveyskeskuksessa lääkärissäkin, kun kipu nousi ihan ylävatsalle saakka. Ja tottakai sain ihan p**ka taukin, joka hätäisesti tutki ja käski sitten vaan ottaa vahvaa buranaa. Yritin saada häneltä sitten lähetettä gynekologille, että tehtäisiin perustutkimus ja otettaisiin papa ja nähtäisiin missä tässä ollaan menossa. No tämäpä idiootti ei minulle suostunut lähetettä kirjoittamaan ja ärjyi vaan että varaa uusi aika niin katsotaan sitten sitä lähetettä :(( No ei tarvitse sitä TK-lääkäriä minun alapäälläni enää vaivata! Menen ihan suosiolla yksityiselle niin saa kerralla asiat selväksi eikä tarvitse olla kinuamassa joka toimenpiteeseen ja tutkimukseen uutta lähetettä.



Naperolle vielä terkut ja älä lannistu sen painonpudotuksen suhteen! Mullakin on nyt paino pysynyt pitkään samassa, mutta yritys on hivuttaa sitä pikkuhiljaa alemmas.



Terkuin,



Mörötin