Kuinka moni nauttii OIKEASTI lasten kanssa kotona olosta ja kotitöistä?
Ja saatko näistä tyydytystä?
Itse koen kotona olon lasten kanssa todella tärkeäksi " työksi" . Nautin siitä että saan pestä pyykkiä, järjestellä asuntoa, siivoilla, leipoa, ulkoilla ja leikkiä lasten kanssa ilman kiirettä. Saan tyydytystä siitä että koti on siisti ja lapsilla/miehellä=perheellä on hyvä olla täällä kotona. Nautin siitä että saan täysin itse vaikuttaa siihen millaisia ihmisiä lapsista kasvaa, saan antaa heille joka päivä aikaa mielin määrin. Saamme matkustella, retkeillä, leikkiä ja askarrella niinkun itse haluamme, emme elä kellon mukaan. Nautin niissä ihanista illoista kun syömme päivällistä koko perhe pyödän ääressä. Nautin että he saavat ravintoa jonka olen itse valmistanut alusta alkaen, joka päivä.
En tiedä, minä saan tälläisistä asioista tyydytystä. En kaipaa elämääni muuta. Minulla on ihanat ja tasapainoiset lapset, paljon aikaa, ihana koti, upea mies ja mahtavat ystävät lähelläni.
Kommentit (156)
Hoitovapaan jälkeen kyllä olen nauttinut kovasti työelämästäkin.
mutta kaikki loppuu aikanaan. Jäin äitiyslomalle 3 . lapsesta lokakuussa 2006 ja vuoden 2008 alussa palaan töihin. 2 isompaalasta jo kouluiässä ja nyt tämä kuopus menee hoitoon ensi vuonna. On ollut IHANAA olla kotona...
Tradenomi opinnot vanhentuvat jo parissa vuodessa, ala on kuitenkin niin selkeästi kytköksissä infomaatioteknologian kehittymiseen, ettei ilman jatkuvaa päivitystä pysy haastavissa tehtävissä ajan tasalla. Kaupan kassalle niillä vanhemmilla tradenomin papereilla kyllä pääsee.
Vierailija:
Jos on aktiivinen ja vielä taitaa ammattinsa salat niin kyllä niitä töitä löytyy.
Istua pari vuotta kaupan kassalla ennen eläkkeelle jäämistä, tyytyväisenä siihenastisiin valintoihinsa?
Kuin juosta kieli vyön alla pelko persuuksissa vuosikaudet?
kaikkihan on vähän asenteesta kiinni mutta asennetta ei ole aina niin kovin helppo saada kohdilleen
Vierailija:
Istua pari vuotta kaupan kassalla ennen eläkkeelle jäämistä, tyytyväisenä siihenastisiin valintoihinsa?Kuin juosta kieli vyön alla pelko persuuksissa vuosikaudet?
Ap vain arveli, että voisi viihtyä myös haastavassa työssä. Kaikkea ei voi saada, valinnoilla on aina tietyt seuraukset. 10 vuoden kotiäitiys ei voi olla vaikuttamatta työelämässä etenemiseen. On hyvä tiedostaa myös nämä asiat, vaikkei niiden tarvitsekaan päätöksiä ratkaista.
niin suurempi osa miehistä voisi välillä hoitaa lapsiaan kotona ja taas olisi vähän tasa-arvoisempi yhteiskunta.
On ihan ok, jos joku nauttii vuosikaudet kotonaolosta. Rankkaahan se on hoitaa kotia ja pieniä lapsia vuosikaudet ja ihailtavaa, että jotkut niin valitsevat. Mutta jos samalla kokee, että tekee lastensa eteen ainoan oikean valinnan, niin siihen ei oma ymmärrykseni yllä.
Ollut jo muutaman vuoden ja olen vielä vajaa pari vuotta. Nautin kotona olemisesta, en aina, enkä varsinkaan kaikista kotitöistä. Lapsia on neljä, akateeminen tutkinto, työpaikka odottaa ja työnantajakin on ollut todella kannustava.
Itseasiassa tunnen olevani kotiäitiyden myötä vielä parempi työntekijä; ahkera, arvot kohdallaan, organisointikykyinen (kyllä, käymme ulkona kahdesti päivässä, teen ruokaa käyn kaupassa, tapaan aikuisia, harrastan hyväntekeväisyystyötä jne.) ja seuraan aikaani, eli en jumittaudu sivistyksen ulkopuolelle. Onnea kaikille meille kotiäideille!
Lasten kanssa kyllä kiva touhailla kaikenlaista, mutta kotityöt ei oikein inspaa=(
toista on nyt, kun kaikki se, mihin oli koko päivä aikaa, pitää tehdä väsyneenä töiden jälkeen parissa tunnissa.
rauhallisesta rytmistä nyt kun olen oppinut relaamaan ja tajunnut ettei meidän ole pakko olla puistossa klo 9.30 vaikka muut onkin. Nyt kun lapset jo 1,5 ja 4 he leikkivät välillä keskenään ja mulle jää aikaa juoda kahvia rauhassa ja surffata/lukea lehteä tai joskus jopa romaania. Kotitöistä en kyllä kovin nauti, siivotaan aika harvakseltaan :) Ihmettelenkin aina kun naiset täällä haaveilee vapaapäivästä yksin että voisi siivota rauhassa, hohhoijaa, keksin kyllä paljon muuta tekemistä ennen sitä jos koko päivän saisi olla yksin :)
Siitä nautiin, että kotitöitä saa tehdä omaan tahtiin ja lapsille on paljon aikaa. Ei tarvitse viedä lapsia tarhaan ja saa lähettää koululaiset kouluun ja olla vastaanottamassa heitä. Se on luksusta työvuosien ja monen lapsen äitiyden yhdistämisen jälkeen. Silti aika aikaa kutakin, loppuelämääni en jaksaisi hyöriä kodinhengettärenä. Lasten ollessa pieniä se on kuitenkin paras vaihtoehto, jos vain talous antaa myöten.
kyllä lapsen kanssa olemisesta ja siitä, että aikataulu on kiireettömämpi kuin silloin kun töiden ohessa tein opiskeluja. Kotitöitä en kyllä (vielä) kauheasti saa päivän aikana tehtyä, jotenkin vauva tuntuu vievän kaiken ajan kun haluaa koko ajan olla sylissä tai imemässä. Mutta eiköhän se pikkuinen kasvun myötä rupeaa välillä viihtymään itsekseenkin. Ihailen kyllä monen lapsen äitejä, jotka saavat kodin pidettyä siistinä ja tehtyä ruoat lasten hoidon ohessa, itse syön valmisruokia jotka lämpiää nopeasti mikrossa...
Yleensä siihen päätyvät ihmiset, jotka syystä tai toisesta eivät pärjäisi työelämässä niin hyvin kuin haluaisivat, tai jotka alun alkaenkaan eivät ole koskaan löytäneet omaa alaansa tai päässeet opiskelemaan sitä mitä olisivat todella halunneet. Kotiäidin arkeen on hyvä paeta omia toteutumattomia urahaaveita ym. ja uskotella itselleen elävänsä unelmaansa ja olevansa täysin tyytyväinen kotiäidin ympyröihin.
Kyllä se todellisuus sieltä iskee kasvoille, viimeistään siinä vaiheessa kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja/tai oma mies jäänyt kiinni suhteesta nuoreen, hehkeään, lapsettomaan työkaveriinsa. No, minun puolestani jokainen saa pettää itseään juuri niin paljon kuin tahtoo, ei ole minulta pois.
Älkää kuitenkaan ap ja vastaavalla tavalla ajattelevat kuvitelko hetkeäkään, että pystyisitte huijaamaan muita kuin vain ja ainoastaan itseänne.
Jos on aktiivinen ja vielä taitaa ammattinsa salat niin kyllä niitä töitä löytyy.