***MAALISMUSSUKAT viikolla 42***

aloittamaan uutta pinoa. Täytyypä tehdä päänavaus. Onneksi meillä laskettu aika ei ole kovin lähellä, nuo tehyn irtisanoutumiset voisi vähän alkaa hirvittää toisella tavalla, jos la olis tämän vuoden puolella. Osalla maaliskuisista raskaus on edennyt jo yli puolivälin. Kyllä aika vaan menee nopeasti!



Maalis08: Ei masennusta tarvitse hävetä. Monethan siitä kärsii, ja raskausaika on hormoneineen vielä erityisen rankkaa. Musta on hienoa, että olet hakenut apua ja saat sitä. Tärkeää on hoitaa itseään nyt, ettei masennus iske sitten synnytyksen jälkeen. Nyt hoidossasi varmasti osataan ennakoida tilanne ja oot sitten täysissä voimissa, kun lapsen saat syliisi. Synnytyksen jälkeinen masennus on sekin kova kokemus, kun pitäisi jaksaa huolehtia pienestä nyytistä, ja oman pahan olon lisäksi varmasti syyllisyyskin koettelee. Voimia sulle ja koko perheelle.



Me oltiin miehen vanhempien ja sisaren perheen kanssa eilen syömässä ja kerroimme nyt vauvauutisen. Aika hölmistyneitä olivat, mutta iloisiakin. Alkoivat heti miettimään, että miten meidän taloa laajennetaan, kun kaikille ei nyt sitten riitäkään omaa makuuhuonetta. No, ehkä alle kouluikäisten kanssa nyt vielä pärjätään ilman omia huoneitakin ja oppisihan siinä jakamaan, jos pitäisi huone jakaa sisaruksen kanssa. Ei ole nyt ihan eka murhe minulla.



Täällä potkuja tuntuu jo päivittäin. Enemmän painottuvat iltaan, niikuin aiemmissakin raskauksissa. Hymyilyttää kyllä ne pienet potkut, niin pieni ja niin ponteva...



Mukavaa viikkoa kaikille maalismammoille!



popz (rv 17 + 6)

Meidän perhe palasi su-iltana viikon Kreetan lomalta. Teki kyllä hyvää saada viettää ihan lepolomaa. Tää oli meidän 1v8kk pojan eka ulkomaanmatka ja meni lentoinensa kaikkinensa hyvin. Tuntuu, että oma huonovointisuus ja yökkäilykin loppuivat vihdoin siellä. Vaikka voipa se näistä viikoistakin johtua.. jos en ole ihan laskuista sekaisin, niin 18. vko alkoi tänään.

Kuulin juuri aamupäivällä meidän lähipuistossa, että Naistenklinikan (hki) käytäntö sukupuolen kertomisesta olisi muuttunut. Eli ennen eivät kertoneet, mutta nykyään kertovat kuulema toisessa ultrassa, jos haluaa tietää ja vauva esittäytyy sopivassa kulmassa. Olin ajatellut, että en halua tietää (aiemmin se olisi siis myös tarkoittanut yksityislääkärillä käyntiä), mutta nyt alkoi hieman kutkuttamaan, että pitäiskö sittenkin ottaa tieto vastaan. No tässä on nyt 2 vkoa aikaa miettiä ennen sitä toista ultraa. Olen ollut niin varma tyttöfiiliksestäni, mutta nyt vatsan muoto on ainakin ihan sama kuin esikoispoikaa odottaessa. Ja vatsa on myös todella isoksi pullahtanut viimeisen viikon aikana!

Mun pitäis täällä kotona alkaa jaksaa vierottamaan esikoista rinnasta. Poika on ihan hirveä tissimaakari eli vielä 1v8kk iässäkin saa nukkumaan mennessään rintaa ja samoin jos kesken yötä herää johonkin. Tuntuu, että nyt olisi hommaan vihdoin ryhdyttävä, jotta ehtii toipua menetyksestän ennen pikkusisaruksen syntymää. Muuten mua ei ole kyllä mitenkään haitannut näinkin ison lapsen imetys. Vaikka joskus ennen lapsen syntymää olisin kyllä ihmetellyt, jos joku olisi sanonut että imetän häntä vielä näin isonakin.

Johtuen viikon nettikatkoksesta en osaa kommentoida muiden kuulumisia. Toivotan vaan leppoisaa viikoa kaikille!!

kuutamoheinälle: meillä jätettiin imetys pois pojan ollessa tasan 2v silloin oli enää kaksi imetys kertaa per päivä jäljellä. Hyvin meni muuten mutta yllättäen 8kk lopetuksen jälkeen poika sai tissiraivarin ja vaati tissiä. Joten jos et vierasta loppuun asti imetystä niin antaa mennä vaan! Koska voipi olla että muistot palaavat mieleen kun vauva on tissillä ja halu nousee pintaan. Tai sitten pitkällä tähtäimellä lopettaa ihan pikkuhiljaa eikä puhua mitään että siihen liittyisi tuleva vauva koska silloinhan häneltä otetaan jotain pois että vauva saa ja se edes auttaa sitä kuuluisaa sisaruskateutta.



(.) kävin aamulla pyörällä kaupassa kahden nuorimman kanssa ja voi taivas miten kipeäksi tulin! koko kroppa huutaa apua :o( eikä tämä tietokoneella istumiene auta kyllä yhtään asiaa... :o)

maha tuntuu olevan tiellä koko ajan :o) törmäilen pöydän reunoihin yms. :o) täytyy taas tottua tähän isompaan olomuotoon ;o)



Niiloakseli rv 19+0

Töissä taas vähän hankala ilmapiiri. En ollut taas ymmärtänyt yhtä kirjoittamatonta sääntöä, ja sain siitä moitteita. Minä olen oikea herkkis, enkä kovin helpolla lähde puolustamaan oikeuksiani... Varsinkaan nyt, kun on tunteet niin pinnassa muutenkin. No, eiköhän tämä vapaapäivä tässä suju työasioita murehtiessa.

Raskaudessa on menossa joku tyynivaihe. Ei ole energiaa, enkä ole kyllä mitenkään super väsynytkään. Vihlomista on jonkin verran, luulen että johtuu vanhasta sektioarvesta sekä kiinnikeiden venymisestä. Kohdunkaulaan tulee välillä kunnolla potkuja, niin että tulee hiljaa mielessä manattua, kun sattuu niin paljon. Muuten ei mitään mainuttavaa. Potkut ei ole vieläkään kovin voimakkaita. Odotan tosissaan sitä, että saa kunnon " kontaktin" vauvaan. Myös minä olen nyt pullahtanut kunnolla isoksi ja kömpelöksi.



Aatuska 18+3

Täälläkin masu pullahti oikein kunnolla viime viikolla, ja nyt olo tuntuu tosiaan siltä että on raskaana. Eniten olotilaa haittaa kyllä tuo makkara, joka siirtyy vauvan tieltä koko ajan ylemmäksi, ahdistaa tuossa tissien alla! Mulla on nyt 17+4, joten hyvin samoissa mennään edellisten kanssa. Potkut on nyt jo napakoita, enää ei tarvitse niitä odotella kun tuntuu että ihan tarpeeksi usein temmeltää. Tosin tuossa viime viikolla oli pari hiljaisempaa päivää, kun oli kääntynyt niin, että potki istukkaa.



Lakkojutut on täälläkin mietityttänyt, ihan kiitollinen olen siitä, ettei la ole lähiaikoina. Ja toivotaan ettei kukaan meistä niitä palveluja vielä pitkään aikaan tarvitsekaan.



Mä olen kanssa vähän miettinyt, että pitäisikö sukupuolesta ottaa selvää. Aiemmista en sitä tehnyt, eikä sillä nytkään ole niin väliä. Ennestään meillä on jo molemmat. Jotenkin on vain tullut tyttöfiilis ja kaikki sukulaiset odottaa kauheasti tyttöä, niin tuli vähän sellainen olo että jospa se raukkaparka onkin poika ja kaikki on pettyneitä...No sen tietää että itse ei kuitenkaan pety, on asia niin tai näin, eikä se toistenkaan pettymys varmaan kauaa kestä, on ne pallerot niin ihania!



Sitten olen myöskin ajatellut että voidaanko me olla niin onnekkaita että saatais kolmas terve lapsi... Kun kaikki on loppujen lopuksi kuitenkin mennyt ilman suurempia murheita niin täytyyhän tällä nyt ainakin koliikki olla, jos ei mitään vakavampaa... Hassuja aatoksia, ja onneksi toisaalta olen sellainen, että yleensä otan asiat sellaisena kuin ne tulevat ja tiedän etten niille mitään mahda. Myöskin luotan kovasti intuitioon tai kutsutaanko sitä nyt tässä äidinvaistoksi, että oikeasti uskon että se on tyttö ja tiedän missä kohtaa istukka on vaikkei sitä kukaan ole kertonutkaan ja varmasti tietäisin jos jotain olisi vialla... Luottamusta, vai mitä lienee? Vai tarkoitettu vain mielen rauhoittamiseksi? En tiedä näistä, mitkä muiden fiilikset on näiden asioiden suhteen? Voidaanko me luottaa omiin tuntemuksiin?



Huomaan, ettei ole tullut kirjoitettua pitkään aikaan ja paljon on asioita päässä, jotka piti saada suolletuksi ulos. Tällä viikolla onkin mukavasti aikaa täällä oleskella, kun olen mummolassa lasten kanssa ja on vähän aikaa itsellekin :)



Oikein hyviä vointeja kaikille ja koitetaan tottua suuriin mahoihimme!

mulla ihan samat mietteet kuin sulla! voiko viides olla terve yms. Ja sitten olen varma että odotan poikaa ja että istukka on takaseinässä :o) Meillä on 2 tyttöä ja 2 poikaa vuorotellen syntyneet joten sen puolesta olisi tytön vuoro.



Me kyllä aiotaan kysyä sukupuoli rakenne ultrassa,toivottavasti sattuu sellainen ultraaja joka kertoo kaikki ei kerro.

Olen kaikista paitsi esikoisesta kysynyt ja se jotenkin helpottaa suhtautumista tulokkaaseen vaikka tiedän että se voi mennä pieleen.



Niiloakseli

ihanaa kuulla, että joku kannustaa rauhassa imettämään pitkään! enimmäkseen olen kokenut muiden kommentit omassa lähipiirissäni aika ihmetteleviksi ja kummeksuviksi. " vieläkö imetät" , " kai nyt sentään lopetat hyvissä ajoin ennen kuin toinen syntyy" jne on se mitä saa yleensä kuulla.

mulla on kanssa sellainen vahva tuntuma, että istukka olisi edessä. niin oli viimeksi ja ihan samalta tuntuu nytkin. mutta sekin selvinnee tokassa ultrassa; viimeksi unohtui kysyä.

myös minua mietityttää saanko toisen terveen lapsen (varsinkin kun olen jo 40v ikäihminen). sukupuolellahan ei ole mitään väliä vaikka sitäkin on välillä hauska tunnustella ja arvuutella. Jep , mukavaa loppuviikkoa edelleen!!

Salkkareitten mainostauolla kirjottelen:)



Popliz: hyvähän se ainakin omasta mielestäni on, jos sisarukset oppii jakamaan huoneen keskenään. Eikä sillä olekaan väliä, kun on kuitenkin kaikki niin nuoria, se olisi eri asia, jos olis jotain melkein teini-ikäisiä..varsinkin, jos kumpaakin sukupuolta!



Kuutamoheinä: Ihanaa, olitte ollu Kreetalla! Oli varmaan mukava päästä aurinkoon ja lämpön rentoutumaan. Teidän poitsu pääsi aikas nuorena matkustamaan, mutta hyvä, jos kaikki meni hyvin.:)



ON: Tänään alkoi siis se työharjottelu ja oli kyllä totta puhuen tosi rankkaa!!

Mulla on ensinnäki huonot kengät ja kun joutui seisomaan yli 7 tunita, niin voitte kuvitella, että koskee niin paljon, että ihan itkettää!!:(



Onko teillä kellään ollu raskauden aikana " pyörtyilyä" ? Itse tänään töissä meinasin pyörtyä! Silmissä rupesi mustenemaan, enkä enää kunnolla nähnyt mitään ja päätä vaan särki ja humisi! Ja on oikeasti tosi outoa, koska en ole koskaan pyötynyt.! Tää päänsärky vaivaa edelleen(on vaivannut jo n. 4 viikkoa!!) ja on tosi häiritsevää ja ikävää...rupeaa jo pelottamaan, että onko kaikki kunnossa! Voiko raskausmyrkytyksen oire olla pelkästään päänsärky? Verenpaine on ollu kohillaan, eikä pissasta ole löytynyt valkuaista eikä sokeria.



Tänään mun äidin äiti otti multa verensokerin..näytti 6. On kuulemma liian korkea?! Tietääkö kukaan näistä mitään? Huomenna ajattelin soittaa terkalle ja kysyä, josko vois laittaa johonki tutkimuksiin, kun rupeaa oikeasti huolestuttamaan!:/

Iskän vaimo(joka siis myös raskaana) oli vähän ihmeissään, ettei neuvolassa ole jo puututtu tähän päänsärkyyn..sanoi, että siellä neuvolassa, missä se käy, olisi jo ajat sitten puututtu asiaan! En sitten tiedä...toivottavasti nyt jotain selviää ja kaikki olisi kunnossa!



Aleida 17+3

aleida: meillä on muistaakseni 5.2 tuo sokerin raja arvo jonka jälkeen joutuu tarkempaan syyniin. Kannattaa soittaa neuvolaan, ei missään nimessä ole normaalia kärsiä päänsärystä 4 viikkoa.

Mulla itellä on päänsärkyjä mutta ne on ihan selkeää migreeniä noin kerran viikossa.



Maaria2: Minäkin sain kommenttia pitkästä imetyksestä mutta lopulta kaikille tuli selväksi että mulle oli ihan sama mitä mieltä ovat imetän silti. Jotenkin silti tuntui kun imetys loppui että ympäristö huokaisi helpotuksesta että älysi tuokin sitte lopettaa! Itse imetystukihenkilönä osasin kyllä laukoa takaisin jos alettiin niitä typeriä vanhoja sokerilitku juttuja tyrkyttää.



nyt pyykille! taas......

Sairaslomaviikkoa täällä vietellään, nyt on onneksi se kipu loppunut, mutta paineen tunne mahassa on aivan valtava. Välillä jo huolestuttaa että supisteleeko mutta ei kai supistukset voi kokoaikaa tuntua? Tuntee ihtensä kyllä niin urpoksi kun ei tiedä mistä vaivasta pitäis olla huolissaan ja mistä ei joten olen siis huolissani kaikista :(



Mä en oikeen vieläkään uskalla olla varma että mä saan kantaa maaliskuussa omaa vauvaa.. On varmaan niin peruspessimisti että en usko ennen kuin nään.. Ois niin ihana nauttia tästä odotuksesta, mutta miten se tuntuu niin pirun vaikealta?!? Taas kauhia valitusvirsi..sori..



Ihanaa että joku oli ollut Kreikassa (en muista kenenkään nimimerkkejä..)! Kreikka on kyllä ihana maa! Missä päin siellä olitte?



Elluz 17+6

Kannatti hakea antibioottikuuri, nyt oli eka päivä kahteen viikkoon, kun päästiin kunnolla lasten kanssa ulkoilemaan. Kyllä huomas aamulla verikokeessakin, että hapenpuute vaivas, kun veri oli ihan mustaa..

Mut onneks alkaa olla tuo tauti pikkuhiljaa voitettuna. Se veti kyllä niin voimattomaks ettei tosikaan. Nyt pitääkin muistaa hakea influenssarokotukset itselle ja lapsille, en kyllä sitä enää tänä talvena kaipaa.



Enää ois viikko rakenneultraan ja sitä ennen tavis neuvolakäynti torstaina. Kuulin juuri aamusella hyvän uutisen. Se neuvolantätsä jota oon täälläkin moittinu on tosiaan pelkkä sijainen ja meidän kunta on saamassa ihan oikean ja ammattitaitoisen lähitulevaisuudessa. Helpottaa kyllä kummasti mieltä.





Ihania juttuja täällä on jo moni hankkinu vauvalle! Mä en oo vielä aloittanu, mutta sain sentään tänään huutonetistä ihanat bebesin äitiysfarkut edullisesti!



Maalikselle halit minultakin!



Ja Aatuskalle myös! Eihän nyt vapaapäiviä saa käyttää työasioiden murehtimiseen, hus pois mokomat! Aattele vaan, että ei oo enää montaa kuukautta äitiyslomaan! =)



Aleida. Mä en sentään ole pyörtyillyt, mutta huimauksesta kärsin jatkuvasti. Samoin kuin päänsärystä. Itse oon myös miettiny noita sokeriarvoja mahdolliseks syyks. Kohtahan sitä pääsee jo siihen rasitukseenkin niin siellähän se selviää. Jos sulle ei sitä tehdä automaattisesti painon tms takia niin kannattaa varmaan pyytää.

Meidän neuvola ei näihin oireisiin ottanut muuten kantaa kuin tuijottavalla katseella joten itse aion pitää huolta, että tuo rasitus tulee tehtyä ja lähiaikoina.





Serppu! Ihanaa, kun kävit täällä moikkaamassa! Kiitos! Lämmitti kovasti mieltä! Toivottavasti teilläkin alkaa jo tauti hellittää! Ois niin kiva kuulla enempikin kuulumisia! =)



Oikein hyvää viikonalkua kaikille!



piipaa ja pikkuMimmi 19+0

Tänään onkin jännittävä päivä tiedossa, iltapäivällä rakenneultra ja sukupuoli... Jotenkin en osaa sitä rakenneultraa pelätä, vaan olen alkanut luottaa siihen, että kyllä kaikki on kunnossa. Aamulla lopullisesti päätettiin, että kysytään sukupuoli. Etukäteen jo varmistettiin, että lääkäri suostuu kertomaan jos halutaan ja jos näkyy (mennään yksityiselle niin saatiin valita lääkäri itse).



Aleida: Mulla mustenee silmissä aina kun nousen nopeasti sängystä tai sohvalta, yleensä se tulee kun olen jo ehtinyt kulkea muutaman metrin, joten meillä on kotona ripoteltu jakkaroita ympäri kämppää. Töissä ei ole tullut, kun pääasiassa istun pyödän ääressä. Mulla oli tätä myös lapsena. Mutta jos pyörryttävä olo on sellaista, ettei se mene hetkessä ohi, niin kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa.



Kävin eilen neuvolassakin rutiinitarkastuksessa, oli sijainen, ja tykkäsin kyllä enemmän kuin omasta terkasta. Mielestäni oma terkka kuittaa kaikki vaivat nopeasti tyyliin, että nehän kuuluu asiaan. No, kuuluuhan ne, mutta kun ensimmäistä odottaessa niistä on kuitenkin huolissaan, että kuinka paljon vihlontaa, supistelua, selkäkipua ym. on normaalia ja milloin voi viitata esim. paikkojen aukeamiseen. Tämä sijainen kyseli tosi tarkkaan, että onko ollut tällasta ja tällasta, miltä ne supistukset tuntuu, kuinka usein tulee jne. Tuli sellainen olo, että asiaan paneudutaan.



Nyt töihin, asiakas koputtelee jo ovella...

...vastaamaan nykyistä la:ta (entinen oli siis se mama050308) samalla kun kävin vaihtamassa salasanan tämän vuotojutun vuoksi. Saa nähdä, pitääkö taas vaihtaa nimimerkkiä tämän päivän ultran jälkeen..

Siitä verensokeriarvosta, oliko se paastosokeri vai olitko jo sille päivälle syönyt jotain? Oikeastihan verensokeri pitäis ottaa aamulla niin ettei oo syönyt mitään. Syöminen nostaa heti verensokeria, ja jos olit jo jotain syönyt, niin ei se 6 ole mikään hälyttävä arvo.



popz

Heipsan!



Meillä oli tänä aamuna neuvola ja nyt voi olla taas tosi hyvillä mielin. Neuvolantäti, joka on vaihtunut, oli tosi mukava. Hän kuunteli, mitä halusin sanoa ja kysyä ja selitti tosi mukavasti asioita. Sydämenlyönnit kuuluivat, paino oli noussut sopivasti, hemoglobiini huippulukemissa ja verenpaine ok.



Mulla on myös vatsa nyt alkanut vähän pullistua. Joutuu jo vähän miettimään, mitä pukisi päälle, ettei töissä kiinnitettäisi vatsanseutuun huomiota. : )



Viime viikon flunssasta selvisin hyvin. Suosittelen kyllä muillekin lepoa ja tarvittaessa lääkekuuriakin flunssan yllättäessä. On kiva parantua nopeasti eikä taudin varmaan kannata antaa pitkittyä.



Nyt vissiin välillä töiden pariin! Mukavaa viikon jatkoa kaikille!



- Nakero08, 16+5

Ei taas tää työnteko paljon inspaa, kun väsyttää niin vietävästi...



Ihan ensiksi tsemppiä ja haleja kaikille sairastelijoille! Mulla vihdoin alkaa helpottaa kahdeksan sairasteluviikon jälkeen, tosin vieläkin on nuhaa ja pientä lämpöä...



Aleida: mulla huomaus ja pyörryttävä olo liittyy verenpaineeseen. Paineet on tosi alhaiset ja heittelevät aika tavalla, joka aiheuttaa mustenemista silmmissä ja pyörryttävää oloa. Tuo päänsärky ei kyllä oo normaalia, joten kipinkapin neuvolaan keskustelemaan asiasta! En tiedä sokeriarvoista mitään, joten siihen en kommentoi, mutta marsmars tutkimuksiin!



ON: oon menossa päivällä käymään neuvolalääkärillä, kun hieman huolestuttaa jatkuvat menkkakivut ja kun hiivankin oireita on taas. Ärsyttää!! Jotenkin tuntuu, et liikkeetkin on kadonnu johonkin vaikka oon niitä tuntenu jo viikosta 13+1 alkaen satunnaisesti. On siis ihan hyvä käydä tsekkaamassa, että asukilla on kaikki hyvin ja et kohdunkaulakin on ok. Enpä taida sitten enää jaksaa raahautua työpaikalle, vaan meen kotiin nukkumaan... Jotenkin tuntuu, että tässä raskaudessa ei taas tällä hetkellä oo mitään hyvää ja positiivista! Vähän masentava fiilis, mutta ehkä huomenna on jo paremmin. Masukin on jo kasvanut mutta ei onneksi ainakaan vielä ole mitenkään tiellä (hih, e´nsimmäinen positiivinen ajatus tälle päivälle =D )



Jotkut on jo kovastikin hommailleet vauvalle tavaroita mutta itseä ei oikeen jaksa inspiroida sekään. Ei jaksa kierrellä kaupoissa vaatteita katselemassa vaikka " pikku pakko" ois, kun kotona on vaan tyttövaatetta ja tulokas on poika. Tuplatkin pitäis hankkia, mutta kun ei millään raaski luopua nykyisista yhdistelmistä vaikka tiedänkin ettei me niillä pärjätä (ja tilaaviemästä pitäis kuitenkin myydä pois kun meillä on ns. matkarattaat, joissa voi kuljettaa myös sitten vauvaa yksinään)... Onneksi sentään sitteri ja pinnis on esikoiselta.



Taloprojektikin meillä on meneillään, joka vaatii oman veronsa. Saatiin kaupungilta loistava vuokratontti ja nyt ollaan työllä ja tuskalla suunniteltu taloa, joka täyttäis meidän kaikki toiveet. Ei oo helppoa sekään...



Valivali... jotenkin tuli taas hurmuinen valitusvirsi tästäkin viestistä, mutta joskus vaan on näitä päiviä että mikään ei saa innostumaan ja mieluiten menis kotiin ja vetäis peiton korville!



Mutta silti hauskaa viikkoa kaikille!



Nekku 16+6 (joka malttamattomana odottelee 4 viikon päässä olevaa rakenneultraa...)

Monet teistä aikovat ottaa selville vauvan sukupuolen, mä en taida uskaltaa... Meillä on siis kaksi poikaa jo ennestään ja pienoinen tytönkaipuu;) Ei vaan, oon kallistunut sille puolelle, että kolmas poika tulossa, mikäpä muukaan!



Hankintoja tälle kolmannelle en ole tehnyt yhtään, en oo edes ajatellut koko asiaa. Kaikki tarvittavat tarvikkeet löytyvät jo kotoa. Tosin maku on muuttunut kovasti tässä muutaman vuoden aikana, joten saa nähdä kuinka moni vaate enää kelpaakaan äidille;) Saispa joku päivä nostettua sen äitiyspakkauksen tuolta vaatehuoneen ylimmältä hyllyltä niin voisi tutustua sen sisältöön, eli niihin meidän poikien vanhoihin vaatteisiin. Ehkäpä se ostosvimmakin alkaa nostaa päätään vielä myöhemmin, kun päästään myöhäisemmille viikoille, oon sen verran pessimisti, kun kuitenkin ehtii vielä tapahtua paljonkin...



Olo on ollut loistava, huolimatta lasten oksennustaudeista ja muista taudeista. Mä oon pysynyt terveenä jo monta viikkoa! *koputtaa puuta* Neuvolassakin kaikki oli ok, vauvan syke 150 tienoilla, josta jo varmasti päättelin pojan olevan tulossa. Tosin jotkut teistä saattavat kumota tuon varman tiedon noista sykkeitten paikkansapitävyyksistä;) Eivätkös jotkut ennustaneet tuosta tyttöä?



Voikaapa hyvin kaikki maalislaiset!

syksyisin terveisin Semlis rv18+3

Tervehdys taas kaikille! Kiva taas oli lueskella maalismussukoiden kuulumisia. Ajatukset ja olotilat tuntuvat niin tutuilta.



Nekku: Valita ihan rauhassa vaan, kyllä me täällä kuunnellaan:-) Itselläni on myös tänään hyvin samanlaisia mietteitä ja tuntuu että kaikki ärsyttää. Meilläkin taloprojekti alkamassa ja jotenkin sekin tuntuu ärsyttävältä. Sitä miettii vaan, että pitikö tähän syssyyn nyt vielä tällainenkin taakka ottaa ja mistä nekin rahat revitään? Kuka päättäisi tuosta talomallista ja kalusteista ym. kun en minä ainakaan osaa päättää? Miksi kaikki on niin vaikeaa? Miksi tällaisesta mukavasta asiasta pitää tehdä niin hankala? Muutenkin on vähän sellainen olo ettei periaatteessa jaksaisi töitäkään tehdä, jotkut työkaverit ärsyttävät ja joulukin saisi jo tulla jne. Mitkään vaatteet ei mahdu päälle eikä uusiakaan viitsisi ostaa...Että tiedän kyllä hyvin, miltä nuo valituspäivät tuntuvat;)



Sitten niitä positiivisia fiiliksiä: rakenneultra tulossa ensi maanantaina! Mekin aiomme tiedustella sukupuolta, jos vaan näkyy. Itsellä on edelleen se vahva tyttöfiilis, mutta tänään rupesi jotenkin mietityttämään. Entä jos tämä tyttöolo johtuukin vain siitä, että meillä ennestään kaksi tyttöä enkä ole koskaan kokenut poikaodotusta? Jos olen vain niin tottunut odottamaan tyttövauvaa...No, viikon päästä sekin selviää, jos selviää.



Ihanaa on myös se, että koululaisemme syysloman ansiosta olemme koko perhe lomalla perjantaista maanantaihin. Saimme molemmat järjestettyä töistä tuon loman ja kuopuskin on sitten tietysti pois tarhasta. Tällä viikolla enää siis kaksi kokonaista työpäivää ja sitten lepoa!



Niin, ja vauvan liikkeet lämmittävät edelleen päivittäin mieltä:-) Pikkuhiljaa alkaa jo luottamaan tähän raskauteen, ainakin rakenneultran jälkeen. Toivottavasti.



Noista sokeriarvoista en minäkään osaa muuta sanoa, kuin että jos huolestuttaa niin minä varmaan ainakin myös vaatisin tutkimuksiin pääsyä.



Nyt tekemään vielä työpäivän loppurutistus, mukavaa päivänjatkoa kaikille!



Terkuin Hattara rv 19+6 (neuvolan mukaan)

Etenkin teille, joilla on jo lapsia. Kaupoissa on ollut paljon hihattomia unipusseja, joissa kädet tulevat rei' istä pussin ulkopuolelle, ja niitä mainostetaan nykyajan kapaloina. Onko sellaisesta hyötyä? Eikö käsiä palella? Vai käytetäänkö sen kanssa vielä peittoa? Onko sellaisia unipusseja, joissa koko vauva olisi pussin sisällä, eikös perinteiseen kapaloonkin vauva laiteta kokonaan " pakettiin" ? Siskoni lapsi rahoittui pienenä nukkumaan parhaiten perinteiseen kapaloon, jonka taittelu oli kuitenkin hieman työlästä, joten siksi tätä mietin..



Entä sitten ulkoiluvaatteet? Saan ilmaiseksi 56 cm haalarin ja äitiyspakkauksessa taitaa olla haalari ja makuupussi, joten kannattaako hankkia maalisvauvalle muita ulkokäyttöön tarkoitettuja lämmikkeitä, esim. sellaista ulkokäyttöön tarkoitettua pussukkaa, jossa on hihat mutta ei lahkeita?



Nykyään on kaupoissa niin paljon erilaisia vauvantarvikkeita, että menee ihan pää pyörälle..

mama030308: pärjäät hyvin noilla ulkoilu jutuilla mitä sulla on jo valmiina. Meillä ainakin on olleet ne äitiyspakkauksen puvut kovassa käytössä vaunu iässä.

Noista unipusseista. Itse tykkäsin hirveästi! oli helppo ottaa vauva aina tissille kun ei tarvinut miettiä sitä että se paleltuu tai roikuttaa peiton mutkassa sen ku puoli nukuksissa heitin tissille :o) ja noiden hihattomien alla pidin itse vauvalla bodya tai ohutta paitaa mutta on niitä hihallisena versionakin saatavana.

Kantoliina on yksi juttu mitä ilman en itse pärjäisi ollenkaan. Siihen on niin helppo laittaa vauva kun touhuaa jotain muuta varsinkin kun on 4 muutakin suuta ruokittavana+ oma ja miehen suu :o)



Unistakin oli puhetta ollut. Minä vietin toissa yön hyvinkin lämpimissä tunnelmissa sen maajussille morsian ohjelman Toman kanssa! ;o) hih! unet on kyllä ihan kummia nyt kun on " paksuna" :o)



ja sitten valitus varoitus! ei minusta tällainen odottaja pitänyt tulla! minun piti olla hehkeä ja onnellinen ja iloinen pömppö mahainen nainen....

todellisuus onkin toista...

selkää särkee,päätä särkee,väsyttää,oksettaa,huimaa,repii mahaa jos jotain ylimääräistä liikettä yrittää,olen pahalla tuulella 60% ajasta. Tästä on kyllä tällä viikolla ollut raskauden hehkeys kaukana!



Niiloakseli matkalla kohti puolivälin etappia rv 19+1