Elämäsi pelottavin kokemus?

psykoosi

Ehkä ensimmäiset paniikkikohtaukset, koska en ollut silloin edes kuullut koko sairaudesta ja luulin pimahtaneeni. Pelon pelko on pelottavaa.

Kuuloharhat unenpuutteen vuoksi lapsen vauva-aikoina. Tai oikeastaan yhtä pelottavaa oli silloin, kun nuorena olin kaverin kanssa kahdestaan mökillä korvessa, ennen kännykkä-aikaa, eikä puhelintakaan ollut, ja heräsimme keskellä yötä siihen, että etuoven läpi ollaan tulossa kirveellä.

Se, kun lääkäri antoi tosi huonon ennusteen mahassa olleen vauvan selviämisestä elossa ja vammattomana. Hyvin kävi kuitenkin, vaikkei pitänyt melkein olla mahdollistakaan, ihmeiden ihme :)

Juuri kortin saaneena ajoin hirveessä lumimyräkässä moottoritiellä enkä nähnyt eteeni juuri ollenkaan. Olin varma, että henki lähtee. Mihinkään ei voinut pysähtyä sillä eteensä näki ehkä metrin kerrallaan ja oli säkkipimeää. En ymmärrä miksei Lahteen mentäessä voi olla kunnon valaistusta, kuin taajama-alueilla.

Tulipalo

Se kun vieras mies kiipesi ikkunasta sisään, tuli viereen makaamaan ja alkoi sitten hakata kengällä päähän. Myöhemmin sama henkilö murhasi jonkun.

sairauskohtaus. verenkiertohäiriö.

Nelonen, miten tuo mökkijuttu päättyi?

Huumehörhö heilutti puukkoa kasvojen edessä.

Parikymppisenä erehdyin Thaimaassa vaihto-oppilaana kavereiden kanssa tuttavan kyytiin, joka oli aivan jossain ainepäissään ja ajoi ihan hirveää ylinopeutta ja miten sattuu. En ole liikenteessä koskaan pelännyt yhtä paljon vaikka monessa maassa ja kauheiden kuskien kyydissä on tullut istuttua.

Toisen kerran koin hengenlähdön olevan lähellä kun exäni oli väkivaltainen viimeisen kerran ennen lähtöäni. Luulin kuolevani ennen kuin pääsin pakoon. Silloin pelkäsin.

Ei mitään oikeasti pahaa:

Olimme Lapissa kaveriporukalla mökillä keskellä ei-mitään, ja menimme sinne moottorikelkoilla järven yli. Kelkka jonka kyydisäs olin rasahti päälimmäisen jääkerroksen läpi, eli järvessä oli alempi, paksu jääkerros, sitten parikymmentä senttiä vettä ja ylempi ohuempi jääkerron jonka läpi siis menimme (alempi oli ehjä koko ajan). Eihän tällaisella etelän tytöllä moisesta ollut kokemusta, ja eka ajatus kun tunsin kelkan humahtavan jään läpi oli:"Voi vittu, näissä toppavaatteissa, kypärässä ja kelkkakengissä vpainun pohjaan kuin kivi!". 

[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 19:37"]

Nelonen, miten tuo mökkijuttu päättyi?

[/quote]

Pakenimme mahdollisimman hiljaisesti makuuhuoneen ikkunasta mökin takana olevaan metsään. Siellä sitten piileskelimme pusikoissa hyttysten syötävänä loppuyön monen kilometrin päässä mökiltä. Seuraavana aamupäivänä uskaltauduimme mökin tienoolle tilannetta tarkistamaan, eikä siellä ollut enää ketään. Kaikki (kaverin vanhempien) alkoholi oli kadonnut, samaten osa ruuasta. Mitään arvokasta varastettavaa mökillä ei ollut. Onneksi meidät tultiin suunnitellusti hakemaan heti seuraavana aamuna kotiin. Varkaita ei saatu kiinni.

Psykoosi täälläkin. Minulla muutamia kertoja ollut. Nyt pelottaa ihan hirmuisesti miten edellisestä toipuu, loppuvuodesta oli sairausjakso. Voi kun vielä voisi tuntea itsensä terveeksi.

Tämä on lapsuuden muistoja, jota en enää säikähtäisi. Oltiin kuitenkin Olavin linnassa, ja opas kertoi erään oven johtavan alakertaan jossa kerrottiin kummittelevan. Olimme serkkuni kanssa nuori (n. 7-v) ja uteliaita, joten avasimme oven. En tiedä oliko se tuuli vai mielikuvitus, mutta kivisten portaiden alapäästä kuului ihmisen ääneltä kuulostavaa puhetta. Kirkuen paiskasimme oven kiinni aikuisten vähän naureskellessa. Sen jälkeen en ole enää ollut yhtä utelias. :)

Joku outo sydämen rytmihäiriökohtaus, joka kesti kauan

voi ei niitä on niin paljon.

-lapsuudesta isän juopohulluuskohtaukset,piileskeltiin äidin kanssa ulkona kunnes isä sammui ja uskallettiin takaisin sisälle

-tulipalo

-raiskaus

-takaa-ajo

-sairaalassa työvuorossa vanki sai leparit auki ja poliisi ei ollut huoneessa

on muitakin,en vaan nyt jaksa muistaa

-tulipalo

- outo yliluonnollinen kokemus kun olin lukioikäisenä yksin kotona viikon vanhempieni ollessa matkoilla. Pelottava yö, outoja ääniä ja tapahtumia.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 20:40"]

-tulipalo

- outo yliluonnollinen kokemus kun olin lukioikäisenä yksin kotona viikon vanhempieni ollessa matkoilla. Pelottava yö, outoja ääniä ja tapahtumia.

[/quote]

Kerro lisää!!! Mitä tapahtui?

Varmaanki se, ku joskus 7v. kakruna olin kaveripojan (pari vuotta vanhempi, nyt ollaan siinä 20-30v paikkeilla) kaa mun kodin lähellä oleval rannal leikkimäs.

Siis tää ranta ei ollu mistää hiekkasimmasta päästä, vaa sielä oli myös ihan sikana isoja, liukkaita kiviä joiden päälle sitte uskaltauduin spontaanisti hyppimään. D:

Tää kaveripoika sit jäi näköetäisyyden päähän rakentaan jtn majaa.

Just ku olin hyppäämässä uudelle kivelle, jalka lipes.

Loput muistan sumusesti ja pienissä pätkissä.

Tän kaveripojan mukaan (joka oli nähny koko jutun) olin liukastunu ja kaatunu kasvot edellä alemmille kiville.

Seuraavaks kaikki vaan pimeni.

Pian sit pimeys alko hälvetä ja muhun särki ihan jumalattoman paljon, oksetti, huippas sun muuta sellasta.

Nousin hitaasti seisoon.

Mulla ei oo mitään omaa muistikuvaa, miten mä pääsin mun vanhempien autoon ja päivystykseen.

Muistan vaan tosi sumusesti, ku nojasin sen pojan olkapäähän ja se tuki mua, ku me käveltiin, serauhotteli mua ku oksensin ojaan ja itkin hysteerisesti.

Mulla on vieläki otsassa arpi haavasta, jonka sain ku pää osu kiveen.

Hyrrh, en haluu edes aatella mitä ois tapahtunu jos oisin ollu yksin. D: