VOI VOI TEITÄ ASUNTOVELKAISIA...

Eli asuun ns. vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Tiedän eräänkin taloyhtiön jossa tehtiin kerralla tavallisen kolmion vuokrassa 200 euron korotus, että saatiin vuokrat markkinahintaan. Nyt vuokra kolmiossa 950 euroa, kun se vielä viime keväänä oli 750 euroa. Eli ei ihan halpaa sekään ole. Niihin valtion ja kuntien tukemilla lainoilla maksettuihin sosiaaliasuntoihinhan ei edes keskituloisilla ole asiaa, vaan ne on tarkoitettu pienituloisille köyhille. Niissä kai jotkin rajat vuokran nousulle on.

Me ollaan nuoria ja otimme sen verran alinaa taloon kun rahatilanteemme antoi periksi. Minä opiskelijana! Kun menen tästä n. vuoden päästä töihin, jos viel silloinkaan, niin ei ole mikään hulluus maksaa joka kuukausi 1000e asumiskustannuksiin kun tälläkin hetkellä (minä kotiäitinä) ollaan pärjätty hyvin.



joten taitaa ap olla hieman kateellinen niille, jotka ovat korttinsa osaneet pelata oikein!

Siis en näe mitään huonoa siinä että ihmiset ostaa taloja tai rakentaa. Hieno homma minusta.

Mutta kohtuus kaikessa! Laina pitää ottaa tietysti tulojen mukaan, ei yhtään yli. Me olemme ainakin tarkkaan laskeneet minkäkokoiseen asuntoon on varaa, ja sen suurempaa summaa emme suostu maksamaan.

Liian monta kertaa olen kuullut ihmisten valittavan älyttömän suuria asuntolainoja ja sitä kun ei ole varaa syödä kun puuroa ja purkkihernaria.. Ei siinä mitään, mä kyllä tykkään molemmista =D Mutta mielummin asun hieman vaatimattomassa talossa ja syön hyvin, kun että ökytalossa ja purkkihernekeittoa syöden :)

Kukin tietysti tavallaan.

Mä kyllä osittain komppaan ap:tä!



Ensinnäkin oma, muiden mielestä ehkä outokin ratkaisumme oli muutta omistusasunnosta vuokralle kun nyt toinen lapsi tulossa. Haluamme molemmat että pienempikin saa olla kotona ainakin sen 2 v. isompi tietenkin enemmän.



Myimme kaksiomme pois mutta emme ostaneet nyt suurempaa vaan menimme VUOKRALLE suurempaan kotiin. Saimme varsin edullisen, kivan vuokra-asunnon mukavalta alueelta. Tästä on hyvä katsella mihin asuntokauppatilanne kehittyy ja mistä haluaisimme ostaa oman kodin, pankin tuella.



On henkisesti paljon helpompaa kun ei ole lainaa niskassa, opintolainatkin maksettu jo pois. Nyt saamme nauttia lasten pikkulapsivuosista ilman sitä stressiä että pakko tienata... Eka lapsemme on 2 v. ja hups miten nopsaan ne kaksi vuotta menikään! Saatikka kahden kanssa seuraavat pari vuotta. Rahaa ryhdymme takomaan sitten kun tämä aika eletty, työvuosia vielä jäljellä molemmilla se 30 v. ainakin jos terveyttä riittää.



Kieltämättä ottaa päähän tuttavien, isojen asuntojen omistajien narina siitä että PAKKO viedä lapsi hoitoon suunnilleen kun se äp-rahakausi päättyy. KUN EI RIITÄ RAHAT. No eihän ne riitä kun on valtavat asuntovelat, autovelka vielä päälle plus muutenkin elämäntyyli niin että voisi varmaan joistakin kulutustottumuksistaan nipistää. Mutta valintansa kullakin. Mä en julista tätä meidän elämäntyyliämme kenellekään, toki kyselyjä ja ihmettelyjä on tullut poikkeavasta ratkaisustamme. Sen sijaan ne valtavat velat omistavat jaksaa aina narista ja valittaa kun pakko viedä pienet hoitoon kun ei rahat riitä, on stressiä, kiirettä jne.

Olisitte odotelleet asuntonne arvon nousua, ja myyneet asunnon vasta sitten, kun olette uutta ostamassa. Nyt tavallaan menetätte jatkuvasti rahaa vuokraa maksamalla, kun samalla rahalla olisitte voineet lyhentää velkaa entisestä kämpästä. Tiesithän, että lainaa ei ole pakko lyhentää jatkuvasti, asia on neuvoteltavissa pankin kanssa -sikäli teitte vähän turhan peliliikkeen.



Mutta eivät kaikki voi olla talousneroja.. :)

Me rakensimme tämän päivän mittapuun mukaan pikku hökkelin (123neliötä). Meillä oli siihen varaa ja ihan sopivan kokoinen talo onkin.



Mutta kyllä mun täytyy myöntää, että olen ap:n kanssa ehkä hiukan kuitenkin samoilla linjoilla. Mutta ap:n olisi pitänyt viitata aloituksessaan näihin " linnojen" rakentajiin, jotka joutuvat ottamaan huimia summia lainaa!

...mutta toisaalta kyllä minä kadehdin heitä niistä taloistakin...



Itse asumme vuokralla emmekä kiirehdi ottamaan asuntolainaa kun hinnat ovat niin taivaissa! Olen kahden pienen kanssa kotona, se tällä hetkellä tärkeintä. Kyllä me vielä ehditään...

ja nautimme elämästä täysillä :-) Ja lapsia varten keräämme varallisuutta ihan muilla keinoin. Kannatti päästä nuorempana kiinni kaupungin edulliseen vuokra-asuntoon, nyt päästiin vaihtamaan isompaan ja uuteen rivariin ns. vaihtokiintiön turvin.

Eiköhän siinä ehdi muutaman vuoden nautiskella OMASTA talosta.

Senpä takia pystyimme muuttamaan isompaan asuntoon eikä lainaakaan tarvinnut ottaa enää niin paljoa. Eli kyllä vain se lison ainan ottaminen silloin 8 vuotta sitten kannatti, meille kertyi aika paljon omaisuutta vain asumalla 8 vuotta ja sitten myymällä asunto pois.. Jos olisimme maksaneet vuokraa nämä 8 vuotta, käteen ei olisi jäänyt mitään. Mitäpä tähän sanot, ap?

olen isompaa vuokra-asuntoa katsellut (helsingistä) pari vuotta, mutta kolmioiden vuokrat ovat niin kalliita (tietysti halvallakin saisi jostain itä-helsingistä..) että mieluummin pihinä rakennamme vähän kauemmas oman uuden omakotitalon ja lyhennän asuntovelkaa pankille saman mitä vuokrakolmio hesassa (kt tai rt) maksaa joka kuukausi. Ja koska emme halua enää asua kerrostalossa, tämä on meillä valtava elämänlaadun kohotus. ;)