Äideillä jotka eivät pysty nukkumaan vauvansa lähellä on kyllä äidinvaistot aika pahasti pielessä.

olla laki mikä kieltää perhepedit.

Itse en voisi ajatellakaan, sen verran levoton nukkuja olen itse.

Pieni puolustuskyvytön vauva minun kanssani samaan sänkyyn?

Isot miehetkin ovat valittaneet mustelmiansa yhteisen yön jälkeen. Miten luulet vauvalle käyvän parin kyynärpääiskun jälkeen... ?

Ajatusta peliin.

Mitäs se muuten sulle kuuluu miten toiset nukkuvat?

Ihan sama kuin kysyisi sinulta tykkäätkö mieluummin että miehesi panee sinua edestä vai takaa...

Ai niin, mutta eihän teillä näitä harrastetakaan, kun olette koko perhe samassa läjässä... ainakaan toivottavasti ette.

juuri siksi, että naisia ja miesten isyyttä voitaisiin paremmin kontrolloida. Ei ehkä niinkään siitä isän " rakkaudesta" ...

Sivistys ja isänrakkaus on ihan keksittyä, mutta perhepeti on sieltä kivikaudelta tänne kestänyt juttu. Mitä nyt funktio on vähän muuttunut; ennen oli välttämätön elinehto lämmön yms. riittämättömyyden vuoksi, nyt sitten kainalosta saa sen tasapainoisen lapsuuden, muuten tulee vinksahtaneeksi.



Huh hellettä mitä juttuja täällä on!

jos vauvankin vieressä nukut niin levottomasti, että voisit survoa hänet allesi tms..

se kuuluisa " äidin vaisto" on, mistä täällä niin paljon meuhkataan?

Vierailija:

Todellinen OIKEA rakkaus on mielestäni äidinrakkaus omaa lastaan kohtaan; se primitiivinen vietti säilyttää elämää ja suojella, jonka syttyminen takaa lapselle elämän. Ennen vanhaan se piti lasta hengissä (takasi suojan, lämmön ja ravinnon), nykyään se takaa lapselle terveellisen kasvupohjan ja tunnemaailman kehityksen.

Mitä teille muille rakkaus merkitsee? Miten te ymmärrätte sen tunteen?

20

Eli lapsettomat eivät sinun logiikkasi mukaan koskaan voi tuntea todellista OIKEAA rakkautta? Minusta nimenomaan miehen ja naisen (tai kahden aikuisen) välinen rakkaus on sitä, mitä rakkaudella tarkoitetaan. Tasa-arvoista, kunnioittavaa, seksuaalista kumppanuutta. Äidin- ja isänrakkaus on ihan eri asia, johon liittyy suojelua, hoivaa ja huolenpitoa.

Alkuäidit pukivat lapsensa Reimateciin, koska halusivat suojella lastaan. Lassiet ym. halpisjutut kertoivat vain äidinvaistonpuutteesta.

Vierailija:

jumalille, hylätä heidät yksin metsään ja niin edelleen. Luontoon vertaaminen on naurettavaa saatika vertaaminen eläimiin, joille pentujen syöminen tai tappaminenkin on tavallista.

Luonnollisuudesta puhutaan kun halutaan tukea omille valinoille esim. perhepedin tai kantamisen suhteen, mutta unohdetaan kaikki se ' luonnollisuus' , mikä ei tue omia mielipiteitä. Koko luonnollisuus lapsenhoidossa on ihan tuulesta temmattu käsitys. Luonnollisuutta peräänkuuluttava on todellisuudessa itse hyvin vieraantunut luonnosta ja terveestä järjestä.

Tämä on niin tätä.

Siis tottakai KEHITYS menee eteenpäin; on hyvä asia, että meillä on pitkälle kehittynyt käsitys oikeasta ja väärästä nykyään. Etiikka ja moraali kohdallaan.

MUTTA joissakin asioissa luonnollisuus on vielä ihan paikallaan; esimerkiksi äidinrakkaus on yksi sellainen asia, minkä pitäisi olla paikallaan. Miksi se ei kaikille syty samalla tavalla? Miksi joku toinen ns. " oppii" ajan kuluessa vasta rakastamaan OMAA LASTAAN? Tämä on minulle mysteeri.

Ja saman mysteerin piikkiin laitan juuri tämänkin seikan, että joidenkin mielestä on aivan luonnollista laittaa vastasyntynyt nukkumaan erilleen äidistä.

20

luepa esim. Kaari Utrion teoksia. Keskiajalla vauva laitettiin öisin sellaiseen katosta roikkuvaan koppaan, ei sitä vieressä pidetty. Levottomalle vauvalle oli kätevä antaa siinä keinutusta. Myöskään äiti ei hoitanut välttämättä sylivauvaa juurikaan, sitävarten oli imettäjä tai piika.

Kysyit MIKSI kaikilla äidillä ei rakkaus syty heti laitoksella:



Voin kertoa esimerkin itsestäni: Meillä kun esikoinen syntyi olin 24- vuotias. Lasta olin kuumeillut 3 vuotta ja lasta yritetty vuosi. KUN lapsi syntyi ja katselin lasta en tuntenut mitään pakahduttavaa rakkautta tai pelännyt hänen menettämistä. Joku ehkä tuntee niin. Onko se sitten " oikeaa tapaa rakastaa" ? Olenko jotenkin tunnevajaa jos rakkaus perheeseeni ei ole raastavaa..?



Esikoinen on ollut rakas ensi hetkestä saakka. Vaikka olen pitänyt häntä meidän jatkeena suoriltaan. Lapsen tulo ei ole muuttanut minua ihmisenä.



Olen pitänyt lapsia vieressäni yöt koska se on HELPPOA. Päiväunet olen ollut eri puolella TALOA. Jopa niin että lapsi nukkuu ulkona vaunuissa eikä meillä ole edes itkuhälyytintä!!!



24

Esikoisella sitä ei ollut ja hän nukkui alkuun kopassa välissämme. Minun taas on vaikea nukkua, jos lapsi ei ole aivan vieressä. Tykkään siitä että ainakin alle 3..4 v lapsi nukkuu yöt lähettyvillämme. Tuo koppa vauvalle olisi sitä varten että vauva saisi olla suojassa esikoisen intoilulta.

Nisäkkäistä ainoastaan ihmisen " poikaset" nukkuvat erillään emostaan.



Onko todella niin, että vain ihmisellä voi olla yliherkistyneet äidinvaistot?

pohdittavaksi: miten ihminen eroaa muista nisäkkäistä?

(Luonnossa: riskeeraa vauvansa hengen), kunhan vain itse saa nyt nukuttua paremmin?



Jos kautta historian äidit olisivat toimineen noin; olisiko jäljellä ihmiskuntaa?

Minusta tämä on kypsymättömän ihmisen mielipide. Ja jos kysymys on kaksiosta eihän asunto edes ole.

Meillä minä nukuin vierashuoneessa, vauva isänsä kanssa samassa huoneessa. Oliko vauvani hengenvaarassa?

on vauvalla silloinkin suuri riski kuolla. Yliväsynyt äiti ei ehkä huomaa jos vauva on sairas, käy tapaturmia tai äiti itse paiskaa vauvan seinään, näitähän aina välillä käy. JOten hyvät äidinvaistot omaava äiti osaa myös ajatella rationaalisesti ja huolehtii myös omasta jaksamisestaan vauvan parhaaksi. Ja juuri tää rationaalinen ajattelu erottaa meidän muista nisäkkäsäistä esim. lehmästä tai kanasta.

Itse asiassa vanhukset lähinnä hoitivat lapsia, kun eivät muuhun työhön (metsästys, keräily ym.) enää kyenneet.

Jos äiti ei saa nukuttua ja menee kauemmas vauvastaan nukkumaan, miksi ihmeessä se olisi minkäänlainen ongelma vauvalle? Onhan vauvalla normaalisti myös ISÄ, eikö?

Vauvalla kun ei ole mitään hätää " pitkän ja pimeän" yön aikana. Mitä se vauva siitä pimeästä tajuu muuta kuin sen, että nyt nukutaan.



Itselleni on ihan sama, missä kukakin vauvaansa nukuttaa, mutta KAIKKI tuntemani lapset, joilla on ollut unihäiriöitä isompana, ovat juuri perhepetiläisiä. Ehkä siinä on syynsä, miksi sitä ei suositella.