Olen rakastunut parhaan ystäväni avomieheen

heillä on 1 lapsi ja suhde voinut huonosti pitkään. Tunne on molemminpuoleinen. Olen ihan rikki asian kanssa, ei tässä näin pitänyt käydä! Miehelle olen sanonut, että unohtaa koko jutun, hänellä on maailman paras vaimo ja ihana lapsi, kokeilisi jatkaa ja tehdä suhteelleen jotakin. Jonkin aikaa heillä menikin paremmin, mutta jälleen tunteemme ovat syttyneet. Tätä on jatkunut jo 3 vuotta, sängyssä emme ole olleet! Mies aikoo ottaa pesäeron, koska haluaisi elämän kanssani. Minä en kuitenkaan voi satuttaa ystävääni, mutta rakkaus on todella vahvana. Kumpaakin en voi saada :(. Haukkukaa mut vaan lyttyyn, mutta tunteilleni en voi mitään. Kauan olen niitä vastaan taistellut tuloksetta. Saman kokeneita?