Lue keskustelun säännöt.
Mikä on suurin " säikähdys" , jonka olet lapsen takia kokenut? Joka kuitenkin on ollut " väärä hälytys" .
04.09.2007 |
Me ajeltiin toissa kesänä kotiin rippijuhlista ja vilkaisin takapenkillä nukkuvaa lasta. Vilkaisin toisenkin kerran, lapsen korva oli täynnä verta! Pyysin liioitellun rauhallisesti miestä pysäyttämään auton, ajattelin, että jos rupean kirkumaan ja huutamaan, ollaan ojassa alta aikayksikön.
Mies pysäytti, mä autosta ulos ja takapenkille. Kuivailin verta pois ja korvan sisällä oli n. viiden millin pituinen haava, lapsi oli varmaan raapaissut ihon rikki. Verta tuli tosi paljon siitä pienestä haavasta.
Arvatkaa olinko helpottunut! Olin itsekin nuokkunut, eikä minulla ollut oikein havaintoa missä oltiin. Mietin jo, miten osaan ambulanssin soittaa oikeaan paikkaan ja mihin sairaalaan lapsi viedään ja osataanko siellä hoitaa tällaisia aivoverenvuotoja...
Kommentit (34)
Keittiöveitsi lipesi kädestä ja putosi terä edellä kohti sitteriä. Kolahti maahan ihan vieressä. Tiskit sai jäädä vähäksi aikaa odottamaan kun ei tärinälle tullut loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä huomannut kuinka vaunut hitaasti lähtivät vierimään kohti autotietä. Havahduin siihen kun kaksi miestä kadun toisella puolella alkoi huutaa ja huomasin tilanteen. Sain vielä napatuksi vaunuista kiinni, mutta sen verran shokkiin jouduin, että en edes älynnyt kiittää näitä karvaisia enkeleitä, jotka pelastivat lapseni joutumasta vaaraan!
Vierailija:
Ja kopsahti selkä edellä lattialle!Eikä mitään tullut! Ei mustelmaa, ei kuhmua, ei aivotärähdystä eikä onneksi sitä neliraajahalvaustakaan, josta tietysti näin välähdyksenomaisen kauhukuvan :)
TK:ssa rauhoittelivat ja käskivät seurailemaan lasta. PUhelimessa siis. En onneksi rynninyt paikan päälle turhan takia :)
Vessaan päästyäni alkoi kuulua portaista ääniä, lapsi oli nousemassa ylös. Kolme porrasta ehti nousta ennen kuin ehdin hätiin. Nousi siis eka kertaa portaita, sen jälkeen onkin portit laitettu tiukasti kiinni.
Kesällä säikähdin myös, kun lapsen molemmat korvat vuotivat verta. Syynä oli vain mäkäräisen puremat, luojan kiitos !
Lähdin ensimmäisenä etsimään autotieltä. Siellä näin pysähtyneen auton ja naisen, joka kantoi itkevää lastani minua kohti. Autoa ajanut nainen oli nähnyt lapsen yksin tiellä ja pysäyttänyt auton ottaakseen lapsen kiinni. Mítään ei siis ehtinyt tapahtua - paitsi minä ehdin tietenkin hätääntyä. Itkin pitkään tapahtuneen jälkeen ja tunsin syyllisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menimme erääseen leikkipuistoon ja ajoimme auton parkkipaikalle ja kaksi isompaa lasta lähti juoksemaan puistoon ja ystäväni ja minä noustiin autosta + oma 3vuotiaani . lapseni lähti kans juoksemaan kohti puistoa ja me jäätiin tappelemaan vänkärin oven kanssa kun temppuili . samalla hetkellä ystäväni kääntyi katsomaan tielle päin ja huusi kurkku suorana lastani pysähtymään ja autot jarrutti . lapseni oli juuri sillä hetkellä astumassa tielle auton eteen pensaiden takaa kun ystäväni huusi ja lapseni säikähti huutoa ja pysähtyi paikalleen itkemään . autoilija oli onneksi huomannut että lapsi tulossa tielle ja hiljensi . kyllä siinä jalat löi loukkua ja monesti . puistoon ei ollut mitään tien ylityksiä mutta lapseni oli huomannut tullessa tien toisella puolella kaukana toisen puiston ja lähti sinne menemään .
Kyllä tuli älytön paniikki. Etsimme lasta monta sekuntia, ehkä jopa minuutteja, ei löytynyt. Sitten menin kyykkyyn, lapsen tasolle ja kohta jo näin lapsemme toisen laitteen luona tyytyväisenä seisomassa. Itki lapsi, itki vanhemmat.
Yksivuotiaani heitti sohvan reunalta voltin ja hetkeen ei kuulunut ääntäkään. Ilmat onneksi vain pihalle..
Neljävuotiaani kainalot kipeytyivät ja niistä löytyi patteja. Kokeiden jälkeen onneksi kaikki hyvin. =) Samainen lapsi hävisi kauppakeskuksessa... Onneksi naapurikaupassa oli lasten tv, jota oli katsomassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kopsahti selkä edellä lattialle!
Eikä mitään tullut! Ei mustelmaa, ei kuhmua, ei aivotärähdystä eikä onneksi sitä neliraajahalvaustakaan, josta tietysti näin välähdyksenomaisen kauhukuvan :)
TK:ssa rauhoittelivat ja käskivät seurailemaan lasta. PUhelimessa siis. En onneksi rynninyt paikan päälle turhan takia :)
jalkaan eteisessä (siis ihan ulko-oven vieressä)ja joki ovea vastapäätä , ja huomasin että sekunnissa lapsi oli kadonnu . juoksin pitkin joen vartta ja palasin pihalle ja kiersin talon sivulle kunnes lapsi tyytyväisenä käveleskeli vastaan , oltiin kierretty taloa eripuolilta . tuntui ihan oikeasti että kivi putosi syrämmeltä kun lapsi löytyi . . .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupassa tänään jonkun vauveli ostoskärryssä pudotti sen skannerin lattiaan takanani. Vaikka olen mies, jostain syystä säpsäytti niin että meinasin hyökätä kylmäkaapin lasin läpi kun olin siinä kaikessa rauhassa katselemassa minkä tuotteen valitsisin. Jeepers creepers, en osaa paremmin sanoa.
Joskus aiemmin joku törmäsi ostoskärryillä jälleen takaapäin yllättäen nilkkaani niin että lensin nurin, tekijä häipyi vähin äänin paikalta ja jäi tuntemattomaksi. Entä jos olis käynyt pahemmin...
Poika 5v tänään makkaran paisto reissulla oli tutkimassa lähiympäristöä, käytiin katsomassa eka yhdessä ja sitten päätin että voi olla siellä tutkiskelemassa kjnhan ln katsekontakti molemmkn suunnin. Poika näkee minut ja minä hänet. Laitoin makkarat tirisemään ritilälle ja katoin niin ei näy missään. Menen katsomaan niin virveliä heittävä mies rannalla huomasi välittömästi saman kuin minä ja poika liuku loivaa kalliota pitkin veteen. Juostiin molemmat auttamaan poika pois ja vettä hieman meni henkeen ja max 30 sekuntia oli järvessä kun nostimme hänet ylös. Makkara tulen ääreen lämmittelemään ja rauhoittumaan tilanteesta mutta kyllä monet skenaariot vilisi silmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, kun vaimo ilmoitti lähtevänsä ja vievänsä 2-vuotiaan lapsemme mukanaan. Ja rajoitti rajusti tapaamisia, vaati aluksi jopa valvottuja tapaamisia ilman oikeita perusteita. Lapselle tämä kaikki oli aivan valtava järkytys.
T. Rakastava isä
Vierailija kirjoitti:
Se, kun vaimo ilmoitti lähtevänsä ja vievänsä 2-vuotiaan lapsemme mukanaan. Ja rajoitti rajusti tapaamisia, vaati aluksi jopa valvottuja tapaamisia ilman oikeita perusteita. Lapselle tämä kaikki oli aivan valtava järkytys.
T. Rakastava isä
Kyllä osa naisista on ihan hirviöitä äitinä, kun poistavat lapselta isän.
outo mahakipu 1,5-vuotiaalla. Ei ruoka eikä juoma maistunut, enkä ymmärtänyt laittaa ruiskulla vettä suuhun. Mentiin vaan nukkumaan, oltiin mummolassa, nukuttiin samassa pedissä. Olin raskaana rv 39+4, muistan vaan, että yö oli oman oloni takia levoton.
Aamulla poika vaan makasi selällään ja katteli ja matki autojen ääntä , jotka kuului ulkoa: " krrrn" . Isovanhemmat tulivat huoneeseen sanomaan huomenta. Poika vaan sanoi " krrnn" , mutta ei kääntänyt päätä isovanhempia kohti. Siitä tiesin, että nyt on joku tosi huonosti. Otin syliin, poika protestoi itkulla. Kaikki liikuttelu sai aikaan mahdottoman vaikerruksen. Mielessä liikkui kaikki aivokalvontulehdukset sun muut, kun niska tuntui aristavan niin kovasti. Oli kaameeta katsoa lapsen tuskaista ja vetämätöntä oloa.
Äkkiä päivystykseen ja sieltä sairaalaan. Nesteytykseen ja tutkimuksiin. Pari päivää osastolla. Taudin laatu ei selvinnyt, mutta siitä oli aiheutunut oli kuivuminen. Tästä lähin tulee kyllä ruiskulla nestettä suuhun, jos lapsi ei suostu vuorokauteen juomaan!!!
Toinen tilanne, jota en onneks itse nähnyt: Poika leikki usein mummolassa keittiövälineillä. Veitset oli nostettu ylös, mutta eihän kaikki talon väki sitä sääntöä muistanut. Poika taapersi keittiöön (oli jotain päälle 1v) ja mummo onneks kurkkas hetken päästä perään. Nosti meille muille viereisessä huoneessa olijoille pikaisesti sormen pystyynjotta oltais ihan hiljaa. Meni keittiössä pojan luokse ja jutteli jotain niitä näitä, että sai häneltä 2 isoa fileerausveistä pois kädestä. Hänellä oli ollut veitsi molemmissa käsissä ja oli huiskinut niiden kanssa. Todella teräviä ja isoja puukkoja, jotka isoisä oli vanhasta tottumuksesta laittanut laatikkoon paikalleen! Mummo pelästyi, minä säästyin, kun en tilannetta omin silmin nähnyt.