Kun Jumalan Sanalla ei ole arvoa...
Olen käynyt tällä palstalla aina silloin tällöin kastekeskustelua. Lopputuloksena on yleensä ollut valtava vastustus. Jopa uskovien kasteellakin käyneet saattavat olla sitä mieltä, että ei se kasteasia niin tärkeä ole? Eikö tällainen keskustelu kuulu johonkin menneisyyteen?
Havahduin tässä hiljattain huomaamaan, kuinka ihmiset ovat menettäneet uskonsa Jumalan Sanaan. He selittävät ja selittävät. Ja sitten kun he ovat puhuneet suunsa puhtaaksi, he ovat kaukana alkuperäisestä Jumalan Sanan kohdasta.
Otan esimerkin. Jumalan Sana sanoo: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" . Ihminen sanoo: " joo joo, mutta ei sillä järjestyksellä ole niin väliä, ja pelastuihan se ristin ryövärikin ilman kastetta, sitä paitsi Raamatussa puhutaan perhekuntakasteista, kyllä siellä on täytynyt olla mukana sylilapsiakin, eikä unohtaa sovi sitäkään, että ympärileikkaus voidaan nähdä kasteen esikuvana jne."
Jumalan Sana sanoo edelleenkin: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" . Ihminen sanoo: " just joo, vaikka se kaste tarkoittaakin alkukielessä upottamalla kastamista, niin ei sillä ole niin väliä miten kastaa, ihan hyvin voi kastaa sylilapsenakin valelemalla (upottamalla lapsi saattais muuten vetää vettä sisäänsä), ja ei silläkään ole mitään väliä, vaikka se Luther itsekin oli suurissa vaikeuksissa kasteasian suhteen, keksi taikuuteen menevän teorian siitä kuinka lapsessa vaikuttaa kummien usko, ei ei, kyllä tämä luterilainen kaste on oikein, sillä on pitkät perinteetkin jne.
Jumalan Sana edelleen sanoo: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" .
Ja ihminen vaan jauhaa ja jauhaa, mutta ei usko.
Jos joku uskosi, hän sanoisi: " Jumalan Sana on pidettävä arvossaan, ei tähän ole turhaan kirjoitettu " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" . Minäpä menen heti upotuskasteelle ja lopetan joutavanpäiväiset löpinät."
Kommentit (37)
äitimummi:
Sopii oikein hyvin, että vaihdetaan ajatuksia. Nyt vaan olen töissä ja kiirettä pukkaa, mutta kyllä tässä taas kotosalla jossakin välissä ehtii kirjoittelemaan.Kyllä, olen uskovien kasteella kastettu uskoontuloni jälkeen 15-vuotiaan. Vauvana minua ei ole kastettu lainkaan. Laita vaikka kysymyksiä tai muuten ajatuksia ja palaillaan asioihin! :)
Kirjoitellaan tänne kun ehditään. Jos vaikka laitettaisiin se uusi ketju pystyyn. Hyvää työpäivää sinulle :)
Täytyy myöntää, että molemminpuolinen kunnioitus on hiukan vaikeaa, kun väität koko ajan esim. minun uskoni olevan jotain tosi säälittävää ja ala-arvoista, ja etten minä mielestäsi usko Jumalan sanaan.
Ehkä minäkään en sitten kirjoita kaikkein korrekteimmin, mutta niin metsä vastaa kuin sille huudetaan. Kieltämättä loukkaannuin edellisestä kommentistasi, niin hölmöä kuin se minulta onkin.
AllisenAsi:
Ongelmana on vain se, että ihmiset suuttuvat asiani sisällöstä, koska se ei vastaa heidän omaa käsitystään
Vaan ärsyynnymme siitä, millaiseen pakettiin asiasi puet. En minä esim. vastusta uskovien kastetta millään muotoa.
Toinen ongelma on se, ettet kirveelläkään myönnä ihmisten erilaisuutta ja erilaisten raamatuntulkintojen mahdollisuutta. Ne ovat kuitenkin todellisuutta, halusitpa myöntää sitä tai et. Viestintätieteitä lainatakseni: minkä tahansa sanoman vastaanotto riippuu aina vastaanottajan omakohtaisesta tavasta tulkita sanomaa. Tämä pätee ihan kaikkeen, ja inhimillisiä kun olemme, myös Raamatun lukemiseen.
Jos otamme tämän faktan keskustelun lähtökohdaksi, voimme keskustella itse aiheestakin eli kasteesta.
Jos ei sanota, kyse on tulkinnasta tai muotoseikasta.
Se mikä on kanssa varmaa, on että Jumalan vastustaja, diabolos, saatana, hajottaja, haluaa että kristityt keskenään mahdollisimman paljon kiistelee ja riitelee ihan mistä tahansa. Sen sijaan että tekisivät mitä Jeesus on käskenyt tehdä.
äitimummi:
kLuitko jo edellisessä kannanotossani aloitukseni " Raamattu ei valehtele missään kohdassa" ? Uskon sydämestäni Raamatun sanan olevan tosi.
Niin, minä kysyin vain sitä yhtä Raamatun kohtaa ja tiedustelin, että uskotko sen. No, nyt se tuli selväksi. Uskot siis että myös kaste vaaditaan pelastukseen. Näin siksi, koska sanoit, että Raamattu ei valehtele missään kohdassa.
Uskotko, että Jumala ei kompastu näihin kasteopillisiin eroavaisuuksiin, vaan on valmis vuodattamaan Henkensä jokaiselle, joka huutaa Häntä avuksi?
Kyllä. Jumala kääntyy niiden puoleen, jotka häntä etsivät. Mutta kyllä Jumala haluaa myös, että kasteasiassa menetellään niin kuin Hän on opettanut Sanansa kautta. Hengenvuodatuksesta ja sen määrästä en osaa sanoa, miten se tulvii missäkin tilanteessa. Se on Jumalan asia.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että lähetyskäskyssä Jeesus kehoittaa kastamaan ja opettamaan, tässä järjestyksessä. Miten usko voi tulla ennen opetusta, ilman evankeliumin sanomaa ja Jeesusta. Itse en lue tällaisia ehtojärjestyksiä Raamatusta, mutta koska Asi käyttää tätä argumenttinaan, niin osoitanpahan sille vasta-argumentin.
Toisekseen totean, että lapsikastekäytäntö vakiintui vanhoihin kirkkokuntiin jo hyvissä ajoin ennen kanonisointia. Minusta se osoittaa, mitä mieltä alkuseurakunta asiasta on ollut, eli heidän tulkintansa. Toki aikuisiakin on aina kastettu kun kääntymisiä on tapahtunut. Nyt on kuitenkin kyse kristittyyn perheeseen syntyvästä lapsesta.
Raamatussa on myös maininta yhdestä kasteesta. On ristiriitaista vaatia kastetuilta uusintakastetta raamatullisuuteen vedoten.
Ja vielä, minusta on ihan ok käydä aikuiskasteella, kunhan se on luonnollinen, perheestä nouseva tapa. Sen sijaan on mielestäni törkeää pitää sitä jonkinlaisena sisäänpääsyvaatimuksena seurakuntaan, jos sinne pyrkijä on jo kastettu. Vielä törkeämpää on sanoa lapsena kastetuille, että heidän kasteensa on pätemätön ja näiden pelastus epävarma.
Eipä minulla sittten tähän enää muuta.
Marij@:
Kieltämättä loukkaannuin edellisestä kommentistasi, niin hölmöä kuin se minulta onkin.
Anteeksi. Nyt en ymmärrä. Mihinkähän kommenttiini viittaat?
Alkukielessä kaste-sana tarkoittaa nimenomaan upottamalla kastamista. Valelu- ja pirskottelukasteille on omat sanansa.
AllisenAsi:
Tiedän kyllä mikseivät luterilaiset mielellään mene kasteelle. Suvun paine, tradition kahleet. Mutta käyvätkö ne selitykseksi Jumalan edessä? Moni ei halua leimautua hihhuliksi, kantaa Kristuksen häpeää, siksi he valitsevat siistimmän, yhteiskunnan arvostaman luterilaisuuden. Ja näin he hylkäävät myös alkuseurakunnan käyttämän kastekäytännön.Se on surullista. Se on järkyttävää.
Minulle tuli sellainen vaikutelma, että sanoit uskoni ja luterilaisen uskon yleensäkin olevan jotain tosi surullista ja järkyttävää. Ehkäpä ymmärsin väärin? Saatan olla joskus vähän turhan herkkänahkainen.
Pieni kommentti vielä tuohon Raamatun kohtaan " joka uskoo ja kastetaan, pelastuu" . Tämä lausehan (muistaakseni se on samassa lauseessa) jatkuu " ...mutta joka ei usko, tuomitaan kadotukseen." Eli kastetta ei sanota pelastumisen ehdoksi, mutta usko sitä on.
Tuolla Jumalan Hengen vuodattamisella tarkoitin tässä yhteydessä sitä, kun ihminen " ...huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu" . Hänestä tulee silloin Jumalan lapsi ja hän siis on pelastettu ja samalla Jumala antaa ihmiselle Pyhän Hengen. Sanotaanhan Sanassa, että " jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole Hänen omansa."
Marij@:
AllisenAsi:
Tiedän kyllä mikseivät luterilaiset mielellään mene kasteelle. Suvun paine, tradition kahleet. Mutta käyvätkö ne selitykseksi Jumalan edessä? Moni ei halua leimautua hihhuliksi, kantaa Kristuksen häpeää, siksi he valitsevat siistimmän, yhteiskunnan arvostaman luterilaisuuden. Ja näin he hylkäävät myös alkuseurakunnan käyttämän kastekäytännön.Se on surullista. Se on järkyttävää.
Minulle tuli sellainen vaikutelma, että sanoit uskoni ja luterilaisen uskon yleensäkin olevan jotain tosi surullista ja järkyttävää. Ehkäpä ymmärsin väärin? Saatan olla joskus vähän turhan herkkänahkainen.
Niin. Se mikä minusta on yleisesti ottaen surullista ja järkyttävää, on se että alkuseurakunnan käyttämä kastekäytäntö hyljätään esimerkiksi ihmisten painostuksen vuoksi. Jumalaa kuitenkin tulee pelätä enemmän kuin ihmistä. Tätä tarkoitin. Anteeksi, jos en osannut ilmaista ajatuksiani riittävän selkeästi.
Ei minulla itselläni ole mitään tarvetta loukata ketään, mutta jos Raamatusta nousevat totuudet jotakuta loukkaa, niin sille minä en voi mitään. Raamattuhan on aika mustavalkoinen kirja. Se täytyy aina muistaa.
äitimummi:
Pieni kommentti vielä tuohon Raamatun kohtaan " joka uskoo ja kastetaan, pelastuu" . Tämä lausehan (muistaakseni se on samassa lauseessa) jatkuu " ...mutta joka ei usko, tuomitaan kadotukseen." Eli kastetta ei sanota pelastumisen ehdoksi, mutta usko sitä on.
Siis nyt en ymmärtänyt. Juurihan sanoit, että " joka uskoo ja kastetaan, pelastuu" (pelastuu siis kadotukselta). Mutta lopussa sanoit, että kastetta ei sanota pelastumisen ehdoksi. Jos kaste ei olisi pelastumisen ehto, kyseinen lause kuuluisi: " joka uskoo, pelastuu" . Mutta näinhän ei Raamatussa sanota.
" Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen" tarkoittaa sitä, että joka ei ole Jeesuksesta kiinnostunut, ei ole tietenkään kasteestakaan kiinnostunut ja tuomitaan kadotukseen.
Eli kaste on luonnollinen jatko uskolle. Mutta joka ei usko, ei ota myöskään kastetta. Tästä on kyse.
AllisenAsi:
Niin. Se mikä minusta on yleisesti ottaen surullista ja järkyttävää, on se että alkuseurakunnan käyttämä kastekäytäntö hyljätään esimerkiksi ihmisten painostuksen vuoksi. Jumalaa kuitenkin tulee pelätä enemmän kuin ihmistä. Tätä tarkoitin. Anteeksi, jos en osannut ilmaista ajatuksiani riittävän selkeästi.Ei minulla itselläni ole mitään tarvetta loukata ketään, mutta jos Raamatusta nousevat totuudet jotakuta loukkaa, niin sille minä en voi mitään. Raamattuhan on aika mustavalkoinen kirja. Se täytyy aina muistaa.
Nyt ymmärrän paremmin, mitä tarkoitit. Itse uskon, että oma käsitykseni kastekäytännöistä on sama kuin alkuseurakunnassa ;) Uskon sen ihan yhtä vilpittömästi kuin sinäkin... joten eiköhän jätetä väittely tältä erää...
Amenhotep:
Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että lähetyskäskyssä Jeesus kehoittaa kastamaan ja opettamaan, tässä järjestyksessä.
Lähetyskäsky on (lieneekö luterilaisen kirkon painostuksesta vai onko kysymyksessä inhimillinen epätarkkuus, en tiedä) kirjoitettu vuoden 1938 käännökseen hieman epätarkasti. Aapeli Saarisalon käännös, joka pyrkii seuraamaan alkutekstiä mahdollisimman tarkasti, kääntää lähetyskäskyn seuraavasti:
" Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia ja kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä olen teille käskenyt."
Huomaamme että tässä on kyseessä kolme peräkkäistä tapahtumaa: opetuslapseksi tekeminen, sitten kastaminen ja sitten opettaminen (opetuslapsethan tarvitsevat lisää opetusta, koska ovat vielä ihan aloittelijoita Kristuksen seuraamisessa).
Toisekseen totean, että lapsikastekäytäntö vakiintui vanhoihin kirkkokuntiin jo hyvissä ajoin ennen kanonisointia. Minusta se osoittaa, mitä mieltä alkuseurakunta asiasta on ollut, eli heidän tulkintansa.
Onhan tänä päivänäkin helluntaiseurakunta, joka pyrkii noudattamaan alkuseurakunnan mallia, mutta silti on myös vakiintuneita vanhoja kirkkokuntia, jotka eivät alkuseurakunnan esimerkistä välitä. Eli minusta tämä kohta ei osoita yhtään mitään.
Raamatussa on myös maininta yhdestä kasteesta. On ristiriitaista vaatia kastetuilta uusintakastetta raamatullisuuteen vedoten.
Jos tutkit alkutekstiä, siinä ei puhuta niinkään kasteen ottamisen lukumäärästä, vaan siiitä tosiasiasta, että on olemassa vain yksi oikea kaste.
Jotta kaste olisi pätevä, se pitää suorittaa alkuseurakunnan esimerkin mukaan eli uskoontulon jälkeen kasteelle. Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Sylilapsi ei varmasti usko, joten jos hänet kastaa, toimenpide on turha (ja myös haitallinen lapsen tulevaisuutta ajatellen, koska näin hänet ajetaan sisään valheelliseen systeemiin). Eli lapsikasteen saanutta ei ole vielä koskaan kastettu kristillisellä kasteella (kaste pitää suorittaa alkuseurakunnan esimerkin mukaan, jotta kaste olisi pätevä).
Vielä törkeämpää on sanoa lapsena kastetuille, että heidän kasteensa on pätemätön ja näiden pelastus epävarma.
Lapsen pelastuminen on varma, vaikka lasta ei olisi edes kastettu, koska Jeesushan opetti, että lasten ja lasten kaltaisten on taivasten valtakunta.
Mutta jos joku on törkeää, niin se on, että juuri syntynyttä pientä lasta nimitetään perkeleen valtakunnan edustajaksi. Jos tarkkaavasti kuuntelee, mitä lapsikastetoimituksen aikana puhutaan, voi kuulla kuinka pappi sanoo lapsen kasteessa siirtyvän perkeleen valtakunnasta rakkaan Pojan valtakuntaan.
Eli hedelmöittymisen hetkestä kastetoimitukseen saakka pieni suloinen lapsi on kuulunut perkeleen valtakuntaan. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että jokainen synnyttävä äiti tässä maailmassa pyöräyttää perkeleen valtakunnan edustajan.
Asian laita on todellakin näin, koska miksi muuten tarvittaisiin hätäkastetta, jos on epäily, että lapsi kuolee ennen kastehetkeä.
Olen kuullut myös erään laitoskirkon hautaavan kastamattomat " perkeleen lapset" metsään, koska ei heitä voi pyhään maahankaan haudata. Eikö tämä ole törkeää, suorastaan julmaa?
Minusta tämä on todella loukkaavaa käytöstä lasta kohtaan.
Sinä voit toki sanoa, että kirjoitteluni on noloa huitelua. Sinulla on siihen täysi oikeus, koska Suomessa on mielipiteen vapaus. Ihan yhtä hyvin voisin minäkin sanoa muiden tähän keskustelukokonaisuuteen osallistuneille, että kyllä on noloa huitelua, mutta mitä se hyödyttää. En minä ole tullut tänne ihmisiä haukkumaan, vaan keskustelemaan asioista asiallisesti.
Se mikä on erityisen noloa muilta kirjoittajilta, on se, että he eivät pysy alkuperäisessä aiheessa. Kun aloitin keskustelun, ydin oli siinä, että ihmiset eivät enää anna Jumalan Sanalle arvoa. Ja sitten perustelin sitä lapsikastekäytännöllä.
Mutta mikä oli lopputulos. En saanut selkeitä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiini. Ihmiset keskittyivät enemmän arvostelemaan kirjoitustyyliäni kuin että he olisivat kertoneet mielipiteensä itse asiasta. Enhän minäkään arvostele täällä kenenkään kirjoitustyyliä, vaikka osa niistä on samantyyppisiä kuin itselläni. Ollaan vapaita.
Tämä on mielipidepalsta. Jos joku ihminen on sitä mieltä, että olen ääliö, kun pyrin avoimesti keskustelemaan siitä, mitä Raamattu sanoo kasteesta, niin hänellä on siihen täysi oikeus. En minä siitä loukkaannu. Mutta sellainen käytös osoittaa keskustelijalta huonoa makua. Tulee tunne että keskustelija ei osaa ollenkaan keskustelukulttuuria.
Mutta voi olla että joidenkin elämän päivän kohokohta on saada haukkua AllisenAsia niin paljon kuin mahdollista (eikä edes yrittääkään keskustella). En tiedä. Siitä saa varmaan jotakin tyydytystä. Ilonlähteet ovat moninaiset.
Tämän keskustelun pääteema on ihmisen suhtautuminen Jumalan Sanaan. Siitä tässä alun perin halusin keskustella, joten jos nyt jättäisimme kasteen (sehän oli vain yksi esimerkki). Kuvailkaapa suhdettanne Jumalan Sanaan. Onko Jumalan Sana teistä varma ja luotettava?
Enhän minä tiedäkään, onko tekstiesi pohjana rakkaus vai ei. Sanoin vain, että vaikka pohjana olisikin rakkaus, niin ei sitä kyllä huomaa ainakaan kirjoitustyylistäsi. En voi mitään sille, jos mielestäsi minun uskoni on jotain surullista ja järkyttävää.
Ja kun tuo viimeiseksi mainittu lause on keskustelun pohjana, tuskin mitään keskustelua kannattaa edes yrittää.