Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten koiran hankkiminen voi olla näin vaikeaa ?

Vierailija
03.09.2007 |

Olemme ostamassa koiraa ja nyt kun rotu on valittu niin koko homma tuntuu tosi vaivalloiselta. Joudut kelaamaan kaikki kennelit läpi ja anomaan koiraa: pitää valehdella että osallistuu agilityyn tai näyttelyihin, muuten kennelit eivät edes myy koiriaan... minä kun en koiraa ota pelkästään näytteluesineeksi vaan perheenjäseneksi jonka kanssa touhuamme kaikkea - sohvakoiraa emme ole hankkimassa.

Kukaan kenneli ei lupaa varmasti mitään vaan laittavat nimen " listalle" . Vieläkään en ole varma siitä, saammeko koiran vai emme kun kukaan ei osaa luvata varmasti. Kummaa porukkaa nuo kennelin pitäjät. Miten te muut olette koiranne hankkineen ?

Kommentit (284)

Vierailija
41/284 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä muutamia ajatuksia näin kasvattajan näkökulmasta. Meillä (kuten valtaosalla suomalaisista kasvattajista) on muutama koira, joilla teetetään yhteensä 1-2 pentuetta vuodessa. Koirat ovat suurimman osan ajasta ns. kotikoiria, joita käytetään näyttelyissä ja kokeissa. Näin toimivat useimmat suomalaiset kasvattajat.



Yksi syy, miksi kasvattaja ei suostu myymään pentua " tavalliseen perheeseen" on varmasti seuraava: Pentujen ollessa muutaman viikon ikäisiä kasvattajan puhelin soi ja Matti/Maija Meikäläinen ilmoittaa ostavansa koiranpennun. Koskaan aikaisemmin kyseinen ihminen ei ole ottanut mitään yhteyttä kasvattajaan. Hänen kokemuksensa ko. rodusta rajoittuu koirakirjojen selailuun ja siihen, että hän on kerran käynyt näyttelyssä kehän laidalla ihailemassa koiria. Tosin yhdenkään kasvattajan tai rodun harrastajan kanssa hän ei silloin, eikä muulloinkaan ollut keskustellut ja kysellyt rodusta. Matti/Maija on kuitenkin täysin varma, että rotu sopii hänelle ja hän haluaa pennun - nyt heti, tästä pentueesta. Ja vaihtoehtona on ostajaehdokas, joka on ottanut yhteyttä jo ennen pentujen syntymää, jolla on kokemusta rodusta, joka lupaa harrastaa aktiivisesti koiransa kanssa jne. Kummalle itse möisit pennun?



Meillä ei ole yhtään pentua vuosien aikana myyty yhden puhelinsoiton perusteella ostajaa näkemättä. Ostajaehdokkailta on myös kyselty tarkkaan, millaisiin oloihin pentu tulee, mitä sen kanssa aiotaan harrastaa, jne. Lonkkakuvaukset ja muut terveyteen liittyvät tutkimukset ovat vaatimuksena, koska haluamme tietää, miten jalostustyömme etenee. Jos jossakin pentueessa on paljon sairaita pentuja, ei samoilla vanhemmilla todellakaan kannata enää teettää pentuja. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole mahdollista saada, elleivät pennun uudet omistajat käytä koiraansa tutkimuksissa. Samoin olisi hyvä, että pennun kanssa käytäisiin edes muutaman kerran näyttelyissä: näin saamme tietoa jalostustyön tuloksista ulkonäön osalta. Kasvattajan etuosto-oikeudelle taas on hyvä syy: Jos uusi omistaja joutuu luopumaan pennustaan, kasvattajalla saattaa hyvinkin olla valmiina sopiva ostajaehdokas. Jos sopivaa ei ole, kasvattaja voi ostaa pennun takaisin itselleen ja etsiä sille uutta kotia rauhassa. Näin estetään se, että pennusta tulisi ns. kiertolainen, joka siirtyy omistajalta toiselle.



Joku saattaa kokea kasvattajan " tenttaamisen" loukkaavana. Tarkoituksena on kuitenkin, että koira saisi hyvän kodin ja ihmiset itselleen sopivan koiran. Moni on soittanut meille vain kerran, mutta ne jotka ovat soittaneet uudestaan ovat yleensä kyllä sitten olleetkin ihan tosissaan. Myös tulokset puhuvat puolestaan: Yli viidentoista vuoden kasvatustyön aikana vain muutama kasvattimme on vaihtanut kotia muun syyn kuin allergian tms. takia. Koska meillä on ollut pentuihin etuosto-oikeus, olemme saaneet etsiä niille uudet hyvät kodit.



Monen suositun rodun kohdalla on sellainen tilanne, että pennut " myydään" jo ennen syntymäänsä. Meilläkin on usein ollut sellainen tilanne, että kaikki pennut on varattu jo muutaman päivän ikäisinä ja jonossa on ollut useampi pennuista kiinnostunut. Eli kannattaa olla ajoissa asialla, jos haluaa pennun itselleen. Ei se ole mitään kasvattajan ilkeyttä, jos ensimmäisellä puhelin soitolla ei pentua suostuta myymään täysin tuntemattomalle... Jos koiraa oikeasti haluaa, on valmis myös näkemään vähän vaivaa sen eteen ja tarvittaessa odottamaan vaikka ensi vuoteen ja seuraavaan pentueeseen. Silloin onkin yleensä jo vahvoilla ostajaehdokkaana (edellyttäen tietysti, että on muuten sopiva ehdokas).



t: kasvattaja (jolla on jopa kennelnimi, hui!)

Vierailija
42/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos pennun saanti on ylivoimaisen vaikeaa, olette ehkä valinneet väärän rodun. Kasvattajat tuntevat rotunsa ja tietävät, millaisissa olosuhteissa ne viihtyvät, millaisissa eivät. Kasvattajille virhearvio pennunostajissa on aina erityisen ikävää, koska kasvattajallehan se tekemisen puutteeseen turhautunut ongelmakoira sitten 1,5-vuotiaana palautuu tai kasvattajan maineen se pilaa. Koirankasvatuksella ei yleensä myöskään tienaa, vaan kyse on harrastuksesta ja siksi kasvattajille on tärkeää, että saavat kasvattiensa laadusta objektiivista palautetta (terveystutkimukset, ulkonäköarvostelut, koulutustunnukset, koekäynnit), jotta tietäisivät, onko valitsemansa linja oikea.



Kasvattajat myös tietävät, että monet pennunostajat valehtelevat heille ja koska tarkoituksena on löytää pennulle paras mahdollinen koti, suhtautuvat epäillen vakuutteluihin ilman näyttöä. Pentu on helppo saada sitten, kun on näyttöä siitä, että lupaukset pitävät ja koirasta huolehditaan hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja pentueita tulee suhteessa halukkaisiin sen verran että monet joutuvat jonottamaan kauan ja hartaasti.

Vierailija
44/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

rekisteröimätön, aivan ihana ja terve pentu :) Halpakin oli.

Vierailija
45/284 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Siis ihan uskomatonta miten (muuten kai?) suht järkevät ihmiset aloittavat tälläisen vouhkaamisen ja PÄTEMISEN koiralla - herran jestas sentään, ei voi enää muuta sanoa :-D!

Ihan uskomatonta.

Te ette varmaankaan edes ymmärrä kuulostavanne todella typeriltä näillä lauseilla: " ei se rekku ole tyytyväinen, jos ei pääse harrastamaan.." VAIKKA toinen on juuri luetellut mitä kaikkea koiran kanssa kyllä harrastetaan, mutta ei vaan kilpailuteta; eli haeta koiralle meriittejä IHMISTEN LUOMISSA kilpailutilanteissa.

Tajuatteko te taukit ollenkaan pelaavanne suoraan kasvattajien pussiin tuossa touhussanne?! Koko olemassa olonne koiranne kanssa perustuu tällä hetkellä suurin piirtein siihen, että saatte jonkun kasvattajan " näyttämään muiden hienopierujen silmissä hyvältä" .

Ei voi olla totta.

t. Se, joka aikoo ostaa vain ja ainoastaan sekarotuisia rakkauden hedelmiä jatkossa - ihan vain vaikka tämän ketjun innoittamana.

Vierailija
46/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Systerilläsi on siis sijoituskoira siihen pätee vähän eri tieteen ja taiteen säännöt kuin ostetaan koira käteistä käteen systeemillä.

AP olisiko se nyt niin hirveää käydä yksissä näyttelyissä? Ja kyllä niitäkin kasvattajia löytyy joilta saa kotikoiria. Joillain kasvattajilla etusijalle menevät näyttelystä tai agista kiinnostuneet perheet. Sekarotuisa rekkuja on ilman kotia pilvinpimein ja eläinsuojeluyhdistyksillä kotia vailla olevia koiria. Niidenkin kanssa voi harrastaa yhtä sun toista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/284 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ajoissa (koiran hankinta vuoden kuluttua) ja nimenomaan kysellyt ko. rodusta ja olisin halunnut käydä katsomassa rotua jonka kerroin olevban yksi mahdollinen rotu meille. Aikasempaa koirakokemusta on. Ei käy. Ei saanut mennä edes katsomaan. Kun hänen koiransa ovat vain harrastuskäyttöön - eipä kyllä kysellyt aionko harrastaa vai en.

Vierailija
48/284 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli tarkoitin sinua, joka allekirjoitit vestisti:



t: kasvattaja (jolla on jopa kennelnimi, hui!)



Täällä toinen aktiivisen rodun kasvattaja, joka ei todellakaan myisi pentua pelkästään lapsiperheen leikkikaluksi, joka unohdetaan nurkaan, kun siihen kyllästytään.



En ymmärrä, miksi tuollaiset ihmiset yleensä haluavat vilkkaan ja aktiivisen rodun edustajan, jos sopivin koira olisi LELUKOIRA!





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meille on päätetty hankkia koirat ihan yksityisiltä. Nyt kolme koiraa yksityisiltä ostaneena, sanon että en kyllä enää edes kennelistä lähtisi koiraani ostamaan. Meille ainoa vaatimus oli se, että koiralla on paperit ja suku on hyvä ja vanhemmat terveet.





Vierailija
50/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja nuo rekisteröimättömät puhdasrotuiset eivät sitten ole mikään oikea vaihtoehto. Puhdasrotuisen pennun rekisteröimättömyydelle on kaksi yleistä syytä, joista kumpikaan ei varsinaisesti houkuttele ostamaan. toinen on se, että pennun vanhemmat ovat niin perinnöllisesti sairaita, että Kennelliitto ei suostu rekisteröimään ja toinen se, että emolla teetetään liian usein pentuja ja edelleenkään Kennelliitto ei eläinsuojelullisista syistä suostu rekisteröimään. Toisin sanoen yleensä ostamalla paperittoman rotukoiran tukee eläinrääkkäystä tai sitten ostaa suurella todennäköisyydellä hyvin sairaan koiran.



myyjällä kyllä löytyy selityksiä. Tavallisin on, että kun ne paperit tulevat niin kalliiksi ja kotikoiraksi pennut halutaankin. Oikeasti rekisteröinti maksaa pentua kohti 20-60 euroa riippuen hieman vanhempien meriiteistä ja myyntihinta rekisteröidyllä pennulla on paperittomaan verrattuna kaksinkertainen. Voitte olla varmoja, että sen paperittomien tehtailijan intresseissä ei ole myydä juuri teille halvalla pentua, vaan hänellä on hyvä syy, miksi pentuetta ei ole rekisteröity. Ja se syy on yleensä jompi kumpi noista kahdesta edellä mainitusta.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se ykstyinen siitä vähemmän yksityiseksi muutu, että käykö hän sen kurssin, jossa koirankasvatusta opetetaan ennen vai jälkeen ensimmäisen pentueensa. Varmaan 90% kenneleistä koiria on alle kolme tai neljä ja pentueita harvemmin kuin yksi vuodessa.

Vierailija:


meille on päätetty hankkia koirat ihan yksityisiltä. Nyt kolme koiraa yksityisiltä ostaneena, sanon että en kyllä enää edes kennelistä lähtisi koiraani ostamaan. Meille ainoa vaatimus oli se, että koiralla on paperit ja suku on hyvä ja vanhemmat terveet.

Vierailija
52/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ja nuo rekisteröimättömät puhdasrotuiset eivät sitten ole mikään oikea vaihtoehto. Puhdasrotuisen pennun rekisteröimättömyydelle on kaksi yleistä syytä, joista kumpikaan ei varsinaisesti houkuttele ostamaan. toinen on se, että pennun vanhemmat ovat niin perinnöllisesti sairaita, että Kennelliitto ei suostu rekisteröimään ja toinen se, että emolla teetetään liian usein pentuja ja edelleenkään Kennelliitto ei eläinsuojelullisista syistä suostu rekisteröimään. Toisin sanoen yleensä ostamalla paperittoman rotukoiran tukee eläinrääkkäystä tai sitten ostaa suurella todennäköisyydellä hyvin sairaan koiran.

myyjällä kyllä löytyy selityksiä. Tavallisin on, että kun ne paperit tulevat niin kalliiksi ja kotikoiraksi pennut halutaankin. Oikeasti rekisteröinti maksaa pentua kohti 20-60 euroa riippuen hieman vanhempien meriiteistä ja myyntihinta rekisteröidyllä pennulla on paperittomaan verrattuna kaksinkertainen. Voitte olla varmoja, että sen paperittomien tehtailijan intresseissä ei ole myydä juuri teille halvalla pentua, vaan hänellä on hyvä syy, miksi pentuetta ei ole rekisteröity. Ja se syy on yleensä jompi kumpi noista kahdesta edellä mainitusta.

Ei kannata kyllä näissäkään asioissa yleistää. Paperittomuuteen voi kyllä olla muitakin syitä. Ja esim, me ostimme paperittoman koiran siitä syystä että saimme sen huomattavasti halvemmalla. Samalle koiralle olisi saanut paperit, mutta emme halunneet hinta syistä. Paperit tässäkin tapauksessa olisivat tuoneet koiralle lisähintaa 600 euroa. Vaikka todellisesti maksavatkin jotakin 60e/pentu. soviimme myyjän kanssa jo heti alussa, että jos vain suostuu myymään ilman papereita niin haluamme näin. Eivät kaikki paperittomia koiria myyvät ole " eläinrääkkääjiä" tai pentutehtailijoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ja nuo rekisteröimättömät puhdasrotuiset eivät sitten ole mikään oikea vaihtoehto. Puhdasrotuisen pennun rekisteröimättömyydelle on kaksi yleistä syytä, joista kumpikaan ei varsinaisesti houkuttele ostamaan. toinen on se, että pennun vanhemmat ovat niin perinnöllisesti sairaita, että Kennelliitto ei suostu rekisteröimään ja toinen se, että emolla teetetään liian usein pentuja ja edelleenkään Kennelliitto ei eläinsuojelullisista syistä suostu rekisteröimään. Toisin sanoen yleensä ostamalla paperittoman rotukoiran tukee eläinrääkkäystä tai sitten ostaa suurella todennäköisyydellä hyvin sairaan koiran.

myyjällä kyllä löytyy selityksiä. Tavallisin on, että kun ne paperit tulevat niin kalliiksi ja kotikoiraksi pennut halutaankin. Oikeasti rekisteröinti maksaa pentua kohti 20-60 euroa riippuen hieman vanhempien meriiteistä ja myyntihinta rekisteröidyllä pennulla on paperittomaan verrattuna kaksinkertainen. Voitte olla varmoja, että sen paperittomien tehtailijan intresseissä ei ole myydä juuri teille halvalla pentua, vaan hänellä on hyvä syy, miksi pentuetta ei ole rekisteröity. Ja se syy on yleensä jompi kumpi noista kahdesta edellä mainitusta.

Että äläpä taas YRITÄ tietää liikoja :D

Vierailija
54/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan rahalla maksettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/284 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kunpa ihmispennun vanhemmiksi aikovat laitettaisiin samanlaiseen syyniin..!!:)



Mitäs rotua meille suosittelisitte? Muutetaan maalle ja ajateltiin hankkia söpö koira, joka sopisi lapsiperheeseen. Aktiviteettejä elämässä muutenkin niin paljon, että mitkään agilityt ei tule kuuloonkaan.. sellainen josta ei kamalasti irtoa karvaa..helppohoitoinen.



Vastaus varmaan on, ettei kannata hankkia koiraa..:)

Vierailija
56/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olimme intoa täynnä, kun olimme päättäneet rodun, ja soitimme tohkeissamme kenneleihin. Kas kummaa, tavallinen perhe ei kelvannutkaan!!! Onneksi löysimme maalta kasvattajan, jonka mielestä olimme oivallinen perhe yhdelle heidän pennuistaan. Ja me taas saimme koirista parhaimman :)



Yritä vaan edelleen ap, kyllä teitäkin vielä onnistaa.

Vierailija
57/284 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää saada tehdä työtä.... ja heille tämä työ on agilitya tai tokoa. Herranjestas, esim BC:n työtä on lampaiden paimentaminen EIKÄ ihmisten keksimä putken päällä juoksu. Mielestäni myös he ovat täysin hakoteillä !!!

Vierailija
58/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä koiran kanssa harrastetaan kaikenlaista ja se saa kulkea meidän kanssa joka paikassa. Meillä on omakotitalo ja iso piha ja tontti rajoittuu metsään eli ympäristö on hyvä. Meillä on myös kokemusta koirasta (saksanpaimenkoiramme kuoli 2 v sitten 16 v ikäisenä). MUTTA emme aio kuskata koiraa joka viikonloppu näyttelyssä tai kilpailla agilityssa. Oma agilityrata meillä on pihassa mutta kilpailuja en kannata. Ja tämä ei käy kenneleille. Pitäisi hihata koiraa ympäri suomea kilpailemassa...

Mistä hitsistä saa yksityiseltä pentuja ? Bordercolleita olemme suunnitelleet

Vierailija
59/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soitin eräällä suht. tunnetulle ja ison kennelin omistavalle kasvattajalle ja vastaus oli todella ylimielinen, tyyliin " minä en suoraan sanoen myy muille kuin tutuille" , mutta saman tien perään piti mulle kauhean saarnan siitä miten pentua EI sitten saa ostaa " pentutehtailijoilta" tai paperittomien koirien omistajilat ym. epäilyttäviltä tyypeiltä... Teki melkein mieli tämän eukon kiusaksi tehdä niin. Yhdestä kennelistä olisin armollisesti saanut pennun, mutta vain sijoituskoiraksi, mihin en tietenkään suostunut. Luovuttiin lopulta koko ajatuksesta kun oli niin vaikeaa... jos ei kelvata koiranomistajiksi niin sitten ei kelvata.



Ei meillä olisi ollut tarjota kuin iso ok-talo puutarhoineen, merellinen, luonnonläheinen asuinalue, päivittäin ulkoileva ja lenkkeilevä, mukava ja eläinrakas perhe, jonka vuositulot on yli 200 000 euroa...

Vierailija
60/284 |
03.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aina ollut kenneleitä vastaan, ja tarkalleen selvittänyt taustat yksityisestä ettei vain tulisi vahingossa kennelikoiraa. Alkaa kenneleillä nuo sukusiitosprosentit olla jo niin korkeita ettei kiinosta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi viisi