Miten koiran hankkiminen voi olla näin vaikeaa ?

Pentujen hinnat eivät tosin ole lähelläkään 1000 euroa, vaan rodussa melko tavanomaisen tasoisen pennun, jonka isä on kaksoisvalio (muoto- ja käyttövalio) ja emä joko muoto- tai käyttövalio saa noin 450-500 eurolla. Pentuja on aika useinkin se 10, synnytykset sujuvat usein hyvin ja vaikka rodusta kaikki mahdolliset ja mahdottomat sairaudet löytyvätkin, niin keskimäärin ovat oikein terveitä koiria.



Rodun keskimääräinen ulkomuodollinen taso on korkea, joten isolle osalle koiria saa halutessaan kasaan ne kolme serttiä, varsinkin kun hyvin esiintyvä koira todellakin eroaa edukseen kilpakumppaneistaan tässä rodussa (tosin tuomarit ovat tottuneet arvostelemaan kehään tottumattomia koiria, eivätkä anna esittämisen hirveästi vaikuttaa.) Tosin näyttelyissä hylättykin napsahtaa helpommin kuin monissa muissa roduissa, koska koirat mitataan joka ainoa kerta jokainen ja hylsy on täysin automaatti, jos ei mahdu aika kapeiden korkeusvaatimusten sisään.



Käyttöominaisuudetkin kuuluvat lähes pennussa kuin pennussa pakettiin, mutta taitavinkaan omistaja ei ihan joka koirasta saa esiin sitä käyttökokeen ykköstulosta, joka vaaditaan esim. muotovalion arvoon, saatika neljää niitä, että saisi koiran käyttövalioksi. Joten ihan joka nartusta ei kasvattaja saa jalostuskelpoista yksilöä. Ja jos narttu ei ole käyttökokeissa menestynyt, niin eipä niitä ostajia jonoksi asti ole, eli vaikka sinänsä pentuekoon ja synnytysten helppouden ym. suhteen mahdollisuuksia tienaamiseen voisi olla, niin ei se siltikään niin helppoa ole.

Pentueesta voi tulla joko tuottoa tai tappiota, sitä ei koskaan voi tietää. Jos tuottoa tulee, niin se tulee monta kuukautta sen jälkeen kun hommaan on alkanut jo mennä rahaa. Kasvattaja maksaa omasta pussistaan kaiken sitä ennen ja on yleensä joutunut varautumaan taloudellisestikin tuohon aikaan. Kaikki voi mennä hienosti ja tuottoakin tulee (hirveää, eikö olekin!) tai sitten jotain menee perseelleen ja tulos on nolla tai pitkä miinus.



Jos joku kasvattaa pentuja, miten se on teiltä pois jos hän saa työstään jotain palkaksikin? Ei kenenkään ole pakko ostaa kallista pentua, jos ei pidä ajatuksesta että joku ottaa siitä voittoakin.



Miksi kasvattajan pitäisi tehdä työ ilmaiseksi ja myydä pentuja pelkkien kustannusten hinnalla?

" Ennemminkin tuo saivartelu kielisi sen puolesta, että nartun pennuttaminen onkin itseasiassa aika hyvä sivutulon bisnes, mistä ette halua ihmisten pääsevän vihille - aivan kuten mikä tahansa bisnes. Liiketoimintahan nimenomaan (aina!) perustuu siihen, että mahdollisilta kilpailijoilta syödään pohjaa pois --> eliminoidaan kilpailu markkinoilla, saadaan itse parempi tulos ;-). "



No nythän kaikilla tätä ketjua lukevilla on sitten tiedossaan mahtava rahasampo. Odotellaan tuloksia reilun kahden vuoden päästä.

Eipä sitä edes saisi, tappiollisen liiketoinnan ylläpitämisen takia.

No sitten joo jos se tuloraja ylittyy ja toiminta katsotaan liiketoiminnaksi ja mukaan tulee toisaalta myös liikeyrityksen velvoitteet. Sitä ennen ei.



Eli suurin osa kasvattajista ei saa kulujaan mihinkään vähennyksiin.

Ei niitä kai pakoteta kasvattamaan.

niin sitten se onkin harrastus, josta tietenkin on kuluja. Päättäkää jo, onko kasvatus teistä bisnestä (jolloin siitä saa saada kunnolla voittoa, eikä siinä ole mitään valittamista) vai onko se harrastus, josta on kuluja (jolloin ainakaan ei ole minkäänlaista velvollisuutta toimia asiakkaiden toiveiden mukaan.)

Vierailija:

Ei niitä kai pakoteta kasvattamaan.

Sitähän tässä on jankattu koko ajan. Koirien kasvattamisella ei ole tarkoitus tienata. Hyvä, että tämä vihdoin ymmärrettiin.

Mun tuttu osti anopilleen koiran kysymättä anoppinsa mielipidettä.

koiralle rusetti kaulaan ja korissa anopin ovelle.

That is it.

Vierailija:

Siskoni osti koiran ja vaatimuslistalla oli ainakin seuraavaa:

Vähintään yhdessä näyttelyssä käytettävä.

Jos aikoo pennuttaa, niin kasvattajalta kysyttävä mielipidettä uroksesta.

Kasvattajalla etuoikeus valita mahdollisesta pentueesta itselleen pentu ensimmäisenä.

Jos koiran aikoo lopettaa/myydä, niin kasvattajalla on etu osto-oikeus.

Nyt kun sisaren koiralla on pentuja, niin hyvin tarkkaan valitsee ihmisen/perheen, kenelle koiran myy.

Tuo yhdessä näyttelyssä käyttäminen nyt on rajamailla mutta muut ovat järkeviä. Kasvattaja tuntee rodun ja sen mahd. ongelmat ja osaa valita nartulle oikean uroksen (se ei ole oikeasti niin helppoa kuin voisi luulla). Jos pentueeseen syntyy todella lupaava pentu niin toki hän haluaa saada " perimän" omakseen. Valitettavasti joskus ihmiset lopettavat koiriaan esim. hankalan elämäntilanteen takia sen sijaan että koiralle etsittäisiin uusi koti. Se että kasvattaja haluaa lunastaa koiran takaisin osoittaa että hän on vastuuntuntoinen kasvattaja. Ja koiria ei kannata ostaa muilta kuin sellaisilta kasvattajilta. Monestakin syystä.

T. kennelissä kasvanut

Todella hyvä luonne ja terveenä ollut (nyt 7-vuotias) Paperit ei takaa tervettä koiraa. Olisin jopa kuvauttanut koirani, mutta kennelliitto kun ei arvostele paperittomien lonkkia! Aika kaksipiippuinen juttu, kun kuitenkin toitotetaan sitä, että mistä sitten tietää mitä sairauksia niillä paperittomilla on! Nämä kennelkasvattajat vasta pentutehtailijoita ovatkin, useita pentueita vuodessa. Ei tosin samalla nartulla, mutta joka tapauksessa niitä muitakin narttuja löytyy. Koiria pidetään sisätiloissa pienissä häkeissä, kun niitä on niin paljon jne. Bulshittiä että siitä ei hyödytä rahallisesti, kylläpä vain hyödytään! Jos ajattelet, että kolmella nartulla pentue vuodessa ja jokaisesta nartusta 6 pentua= se on 18 000 e. Nämäkö menee kaikki koirien kuluihin? Ruotsissa ihan yleisesti jo risteytellään koiria, se on hyvä koska geenipooli laajenee ja näin sairauksien riski pienenee. Moni rotukoira on tullut tiensä päähän, koska kaikki ovat sukulaisia keskenään. Ainoa tie ulos on risteytys.



Voisin edelleen ostaa paperittoman koiran, riippuu aivan olosuhteista, joissa koira on kasvanut. Ennemmin ottaisin sellaiselta, kuin joltain bisnes-rekisteri-näyttely-kasvattajalta, jolle koirat ovat vain väline pätemiseen ja rahastukseen.

Itsellänikin on. Suurin osa niistä on vain hylätty kadulle, kun ei enää kiinnosta pitää koirasta huolta.

Saattaapa joukosta löytyä ihan paperillisiakin koiria, ei se ihmisten kiinnostuksen lopahtaminen katso koiran rotua tai roduttomuutta.

Koirissa itsessään on hyvin harvoin mitään todellista vikaa. Noilta sivuilta voi lukea aivan uskomattomia syitä, mitä ihmiset ovat kertoneet hylätessään koiransa. Joku on ottanut pennun ja tuonut sen takaisin tarhalle, kun sehän pissaakin lattialle...

Ihmisten idiotismi ei ole koirien syy.



pelastetaankoirat. com

rekkurescue. com

viipurinkoirat. fi

srkkry. com

Kaikki ne jotka ajattelee, että koirankasvatuksella rikastuu (siis sillä vastuuntuntoisella tavalla, jossa kasvattajalla on kennelnimi ja hän rekisteröi pennut, terveystarkastuttaa, mikrosiruttaa ym., ym.) tervetuloa joukkoon.



Itsellä on tosi tarkka kirjanpito, johon viedään kaikki kulut ja tuotot. Nyt kahden pentueen jälkeen viivan alla on negatiivinen tulos, joten se siitä rikastumisesta. Onneksi käyn päivätöissä ja saan rahat leipään sitä kautta.

Tavallista on, että hyväkin narttu tekee ainoastaan yhden pentueen. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikissa kenneleissä kasvatus perustuu sijoituskoirien käyttöön. Omillakin koirilla maksimi pentuemäärä on yleensä kolme. En ymmärrä, mistä " muista nartuista" puhut, mutta kyllä jokaisesta nartusta aiheutuu tasan samat kulut. Esimerkiksi koirien tuonti ulkomailta ei ole mitään halpaa. Ja edelleenkään kaikkia narttuja ei todellakaan käytetä jalostukseen. Silti näistä nartuista on kuluja. Kokonaisuudessa on mahdoton päästä plussan puolelle, jos tekee laadukasta jalostustyötä. Häkkikasvatus ei ole laadukasta jalostustyötä.



Mitä tulee rekisteröimättömän koiran lonkkakuvauksiin, niin en ymmärrä mihin olisit Kennelliittoa tarvinnut. Kyllä kuvat ottanut eläinlääkärikin olisi osannut sanoa, onko lonkissa jotain normaalissa elämässä huomioitavaa. Kennelliiton ei tarvitsekaan olla kiinnostunut sekarotuisten lonkista, koska Kennelliiton tavoitteena on edistää vain rotukoirien terveyttä. Ehkä teidän paperittomien rotukoirien harrastajien pitäisi perustaa oma yhdistyksenne.



Mitä Ruotsin tilanteeseen tulee, niin tuossa on kyllä kaksi eri asiaa. Se että tehdään sukulaisroduilla hallittuja risteytyksiä geenipoolin laajentamistarkoituksessa on ihan eri asia kuin sekarotuisten ihannointi vain sekarotuisuuden vuoksi. Ymmärtääkseni Suomessakin on tehty joitain tällaisia risteytyksiä. Kapea geenipooli on monessa rodussa tosiasia. Suomessa tämä nykypäivänä ymmärretään erittäin hyvin.



Jokainen voi todellakin valita minkälaisen koiran ostaa ja keneltä. Rekisterömättömän rotukoiran ostajan on kuitenkin syytä toivoa, että edes osa myyjän kauniista puheista pitää paikkansa. Rekisteröidyn koiran kohdalla ostaja on aina tietoinen niin koiran kuin kavattajankin historiasta. Rekisteröityjen koirien kasvattajissakin on epäeettisesti toimivia bisnes-kasvattajia. Näiden välttäminen on kuitenkin erittäin helppoa ihan vain KoiraNettiä selaamalla.

Vierailija:

Vierailija:

Kasvattajalla etuoikeus valita mahdollisesta pentueesta itselleen pentu ensimmäisenä.

Jos pentueeseen syntyy todella lupaava pentu niin toki hän haluaa saada " perimän" omakseen.

Saahan sitä haluta, mutta tuo aika varmasti katsottaisiin oikeudessa kohtuuttomaksi ehdoksi. Koiraan sovelletaan samoja sääntöjä kuin minkä tahansa irtaimen tavaran kauppaan. Sen jälkeen, kun koira on vaihtanut omistajaa, ei myyjällä ole oikeuksia koiraan. Kaikki nuo muutkin ovat samalla tavalla ehtoja, jotka oikeudessa suurella todennäköisyydellä katsottaisiin kohtuuttomiksi. Tämä on kuitenkin mielestäni poikkeuksellisen röyhkeä ehto.

Ensinnäkään ei ole emän kasvattajan ansiota, että pentueeseen syntyy poikkeuksellisen lupaava pentu. Vaikka urosvalinnasta olisikin keskusteltu emän kasvattajan kanssa, on päätös valinnasta emän omistajan. Näin tulee olla, koska emän omistaja kantaa vastuun valinnoistaan. Lisäksi emän omistajaa ei voida velvoittaa myymään ainuttakaan pentuaan emän kasvattajalle. Puhumattakaan siitä, että emän omistajan pitäisi luovuttaa lupaavin pentu emän kasvattajalle. Aivan varmasti emän omistaja tahtoo jättää parhaan pennun itselleen joko kotiin tai sijoitukseen. Emän omistaja voi haluta jättää omaan käyttöön jopa useammankin pennun. Eihän hänelle jäisi itselleen mitään jalostusmateriaalia, jos paras pitäisi myydä pois.

Itse en ikinä suostuisi tuollaiseen ehtoon. Jos tuollaiseen paperiin joku menee laittamaan nimensä, niin kannattaa muistaa, että ehto on kuitenkin sitova. Oikeudessa tuo tuskin pitäisi, mutta koskaanhan ei tiedä.

Olen edelleen sitä mieltä, että rekisteröidyillä koirilla rahastetaan. Miksi niitä pentuja sitten teetetään? Rahan vuoksi tietenkin, sen varjolla että vanhemmilla on niin " hyvät taustat" . Kuitenkin tällaisistakin koirista putkahtelee jos jonkinlaista sairautta. Ja sairaudet ovat tulleet siitä, kun koirat suuri osa rotukoirista on niin sukurutsaisia. Moni rotu alkaa tulla tiensä päähän, koska sukulinjat ovat kaikilla samat. En kirjoittanut mistään " muista nartuista" , vaan jos kolmella nartulla teetetään joka vuosi pennut, tienataan 18 000/vuosi. Ehkä ne muut nartut on sitten niitä sijoituskoiria, joilla kasvattajat " huomaamatta" tienaavat lisää, nämä koirat eivät vain omassa kennelissä näy.



Itse ottaisin ennemmin vaikka tiettyjen rotujen risteytyksen, kuin paperillisen kalliin rotukoiran, joka ei takaa mitään, että se olisi terveempi kuin sekarotuinen.

että jos rotukoiraa ostaessani saisin takuun, että koira on terve, voisin sellaisen hankkia. Mutta kun sitä takuuta ei kukaan uskalla antaa. Sitähän joutuisi pahimmassa tapauksessa pulittamaan rahat takaisin. Missä se kasvattajien eettisyys tässä tapauksessa toimisi?

Ja koirassa olleet piilevät viat ovat korvattavia samalla tavalla kuin minkä muunkin tavaran. tosin on syytä muistaa, että kaikki sairaudet eivät ole perinnöllisiä. Esim. lonkkien sairauksissa perimän osuus on tutkimusten mukaan n. 30% tietämissä, 70% johtuu väärästä hoidosta. Meilläkin on koira, jossa oli täysi tyytyväisyystakuu puolitoista vuotiaaksi. Paitsi terveys, taattiin myös käyttöominaisuudet. Nämä takuuperinteet ovat hieman rotukohtaisia.

Et muuten saa sekarotuista ostaessasikaan takuuta terveydestä. Pahimmassa tapauksessa et tee edes kunnon kauppakirjaa, jonka nojalla voisit sitten käydä oikeutta noista kauppalain mukaisista korvauksista viallisesta koirasta. Rotukoiran kasvattaja taas on Kennelliiton neuvoma ja todennäköisemmin ymmärtää vastuunsa piilevästä viasta, etkä edes joutuisi käräjille asti, vaan korvaisi suoraan muutkin kuin ne erikseen Kennelliiton kauppasopimuksessa mainitut sairaudet. Syytä on tosin ymmärtää, että täysin tervettä ja viatonta koiraa ei ole sen enempää kuin täysin tervettä ja viatonta ihmistäkään. Osaa sairauksista ja vioista pitää vain sietää elävän olennon ominaislaatuun liittyvinä tekijöinä.

Vierailija:

että jos rotukoiraa ostaessani saisin takuun, että koira on terve, voisin sellaisen hankkia. Mutta kun sitä takuuta ei kukaan uskalla antaa. Sitähän joutuisi pahimmassa tapauksessa pulittamaan rahat takaisin. Missä se kasvattajien eettisyys tässä tapauksessa toimisi?

Tuomareissakin on eroja; vaikka onkin yksi yhtenäinen rotumääritelmä, on hyvinkin yksilöllistä mitä kohtia siitä määritelmästä eri tuomarit painottavat. Pitää vain tietää oikeat tuomarit joiden luokse vie koiraansa näytille - ja tietoahan saa olemalla " piireissä" ;-).



Eli koiran pärjääminen näyttelyissä ja ns. rodunomaisuus on yhtä harhaa; temppu saada (muka) parempia pentuja, ja sitten niistä pennuista mahdollisimman korkea hinta (<- oma kate osuus nousee korkeammaksi).



Luonnollista ei ole tilanne, missä ihminen säätelee eläinlajin lisääntymistä niin orjallisesti, kuin koiramaailmassa tehdään - ei ole olemassa minkäänlaista luonnon valintaa. Aivan varmasti rotukoirat ovat siksi sairaampia kuin sekarotuiset; etenkin sellaiset sekarotuiset, joissa yhdistyy useamman (ei-niin-jalostetun) rodun geenit - vaikka näistä ei olekaan saatavilla dokumentoitua terveystietoa, sen sanoo järkikin!



t. Se aikaisemminkin kirjoittanut pk-collieiden omistaja, jolla ollut myös menneisyydessä sekarotuisia.

Älkää suostuko tuollaisiin ehtoihin; muitakin kasvattajia varmasti löytyy!