Miten koiran hankkiminen voi olla näin vaikeaa ?
Olemme ostamassa koiraa ja nyt kun rotu on valittu niin koko homma tuntuu tosi vaivalloiselta. Joudut kelaamaan kaikki kennelit läpi ja anomaan koiraa: pitää valehdella että osallistuu agilityyn tai näyttelyihin, muuten kennelit eivät edes myy koiriaan... minä kun en koiraa ota pelkästään näytteluesineeksi vaan perheenjäseneksi jonka kanssa touhuamme kaikkea - sohvakoiraa emme ole hankkimassa.
Kukaan kenneli ei lupaa varmasti mitään vaan laittavat nimen " listalle" . Vieläkään en ole varma siitä, saammeko koiran vai emme kun kukaan ei osaa luvata varmasti. Kummaa porukkaa nuo kennelin pitäjät. Miten te muut olette koiranne hankkineen ?
Kommentit (284)
Kyse on vieteistä, ja tottumisesta puhuminen on todella vastuutonta. Tämän todistavat lukuisat ongelmakoirat. Voi olla yksilöitä, jotka tulevat toimeen vähemmälläkin toiminnalla, mutta miksi hankkia työkoira, jos oikeasti on käyttöä seurakoiralle?
jos joku ei halua marsun kokoista karvakasaa vaan koiran kokoisen " seurakoiran" niin mikähän olisi sitten sopiva kun tämän palstan mukaan ei mikään koira sovi aktiiviseksi seurakoiraksi. Herää vain kysymys
Eri tarkoituksiin jalostettuja rotuja on jotain 300. Työkoiria niistä nykypäivänä vain osa. Ei koiran valinnan tulisi perustua vain siihen, mitä itse haluaa. Täytyy miettiä, pystyykö itse tarjoamaan koiralle hyvän elämän. Työkoiran kohdalla hyvä elämä lähtökohtaisesti tarkoittaa sitä työtä, jota varten rotu on jalostettu. Esim. laumanvartijaa ei ole järkeä ottaa kerrostaloon. Metsästyskoiraa ei kannata ottaa, jos ei metsästä.
koira pitäisi hankkia mutta se tuntuu olevan tosi hankalaa.. juuri sen takia että koiran kasvattajat haluavat myydä pennut vain sellaisiin koteihin joissa koiran kanssa touhutaan 10 tuntia päivässä ja kuskataan harrastuksissa kaiekt vapaa-ajat.
Meillähän ei ole tarjota " kuin" iso omakotitalo jossa ihan vieressä iso metsä ja peltoja, kolme innokasta lasta (yli 10 v) ja kaksi innokasta aikuista. Vaikka emme koiraa halua näyttelyesineeksi, ei koira tule olemaan sohvaperuna vaan perheenjäsen, jonka kanssa touhutaan ja joka otetaan mukaan joka paikkaan (matkustelemme suomessa paljon). Koirakokemusta on isosta koirasta. Tuntuu että mikään rotu ei ole meille kasvattajien mukaan sopiva.. voisiko 100 suositella kun tuntuu olevan asiantuntija ? Pieni rotu ei ole meidän juttu.
XL: Nöffi, landseer, berni, leonberg..
L: Dalmiatialainen, labradorinnoutaja, lapinkoira
Lue koirakirjoja!
Koiran koko ei sinänsä ole se juttu, vaan isot ja pienet koirat voivat olla joko helppoja tai vaativia. Minkälaisesta koirasta teillä on kokemusta ja mitä rotuja olette suunnitelleet? Uskoisin kuitenkin, että ainakin sekä pk että lk colliet, lapinkoira ja lapinporokoira sopisivat hyvin aktiivisiksi seurakoiriksi.
Jopa koirat. com on parempi tietolähde. Siellä on useista roduista rotujärjestön esittely ja linkit rotujärjestöjen sivuille. Pennun etsiminen kannattaa aloittaa rotujärjestön kautta.
tietenkin haluasin sakemannin mutta tiedän että ei oikein sovi lasten talutettavaksi.... koulun jälkeen koira olisi kuitenkin lasten vastuulla niin kauan kuin vanhemmat tulevat kotiin
t 101
Sohvakoirina (=kotikoirina) bortsuista saattaa tulla ongelmakoiria, näykkivät, paimentavat pyöriä, lapsia yms.
Olen vielä tiukempi bortsunostajien suhteen, myisin pentua ainoastaan sellaiseen paikkaan missä koira saisi paimentaa, siellä bc on elementissään!!!
Miksi ihmeessä kasvattaja pitäisi myydä teille lupaava pentua jos sillä on pitkä jonotuslista aktiiviharrastajia, joilla on jo ennestään näyttöä, jäätte aina listan viimeiseksi, hyvä niin. Niin kauan kun on kysyntää kasvattajilla on mahdollisuus valkata kenelle pentujaan myy. Tunnollinen kasvattaja halua pennuillee tulevaisuudessa meriittejä ja niitä ei tulee jos ei osallistu kilpailuihin ja kokeisiin.
Teidän pitäisi vaihtaa rotua, on olemassa seurakoiria jotka sopisivat teille, tehän oletta hankkimassa SEURAKOIRAA eikä TYÖKOIRAA (=bordercollie)
tiedän parikin bs:tä jotka ovat ns. kotikoiria/näyttelykoiria
Tämä nyt tuli mieleen, teitä ja lapsia tuntematta. On varmasti tullut mieleen kasvattajille, joille olette soitelleet. Nuori innokas koira voi olla melkoinen pideltävä aikuisellekin. Sen varmasti tiedättekin, ettei lasten alkuinnostuksen voi olettaa jatkuvan loputtomiin. Vaikeasti hallittava koira vie innostuksen aivan varmasti.
http: // www. lampiluoto. net/omarotu/omarotu_tiedot. php?id=34
Joissakin asioissa olen tuon testin kanssa eri mieltä. Testi kuitenkin saattaa auttaa hahmottamaan rotujen eroja ja sitä, minkälaisen koiran lopulta haluaa.
Kannattaa käydä näyttelyissä katselemassa koirarotuja, kysellä siellä kasvattajilta. Ihan tavalliselta koiranulkoiluttajaltakin voi kysellä hänen koiransa rotupiirteistä.
Itse ihmettelen, miksi niin monet haluavat nimenomaan ison koiran. Koululaiset eivät pysty isoa koiraa kaikissa tilanteissa hallitsemaan, joten ulkoiluttaminen jäisi vanhempien vastuulle. Toisaalta myös pienissä koirissa on " oikeita koiria" , mielestäni esimerkiksi terrierit ovat näitä.
Ja koiran kasvattamisesta - aika monet tuntuvat yliarvioivan kykynsä. Pitää olla äärettömän johdonmukainen ja sitkeä, oikeastaan sama kuin lasten kasvatuksessa... Siksi minusta tiettyjä rotuja ei pitäisi ollenkaan myydä ensimmäiseksi koiraksi, ja muutenkin hyvin tarkalla syynillä.
bortsut ovat äärettömän fiksuja ja kivoja koiria, mutta vaativat kyllä paljon tekemistä. Mutta jos olette rotuun päätyneet, niin kannattaa sitten odottaa.
Iso piha ei takaa sitä, että koiralla olisi hyvät oltavat. Joku sanoi minulle, että iso piha saattaa merkitä sitä, että koira päästetään vain sinne juoksentelemaan, kun taas kerrostalosta sen kanssa tehtäisiin pitkiä vaihtelevia lenkkejä.
Suosittelisin oikeasti tutustumaan kennelliiton sivuihin, ja eri rotujärjestöjen myös. Koiraa ei valita sillä ajatuksella, että tuo on kivan näköinen, sen haluan.
T. onnellinen koiranomistaja, joka löysi juuri sen oikean koiran hyvältä kasvattajalta.
vaikka laitat mitä tahansa siihen, et saa yhtään tulosta. heh heh
Vierailija:
bortsut ovat äärettömän fiksuja ja kivoja koiria, mutta vaativat kyllä paljon tekemistä. Mutta jos olette rotuun päätyneet, niin kannattaa sitten odottaa.
En usko, että aloittaja saisi odottamallakaan hyvää koiraa. Voi saada jonkun surkimuksen, joka ei kenellekään harrastajalle kelpaa. Siis jonkun, jonka surkeus on jo pentuna nähtävissä. Siitä ei sitten välttämättä tulekaan kivaa ja fiksua koiraa. Miksi hakata päätänsä seinään, kun rotuja kuitenkin riittää? Pelkästään vaihtamalla rodun sopivampaan valinnanvara kasvattajan, yhdistelmän ja jopa pennun suhteen kasvaa huomattavasti.
että harrastaa aktivisesti... kukahan tämänkin testin on tehnyt. Normaali 2-3 tunnin lenkkeily ei näköjään tuota yhtään tulosta. Fakta on kuitenkin että 90 % koirista riittää tuo 2-3 h per day
Meillä kasvattaja oli tyytyväinen kun sanoin harrastavani silloin tällöin agia ja tottista, lenkkeileväni puolisen tuntia päivässä. Ja niin teenkin.
Vierailija:
Normaali 2-3 tunnin lenkkeily ei näköjään tuota yhtään tulosta.
Vaihtoehtoja 38, joissa mm. suomenlapinkoira, dalmatiankoira, lapinporokoira. Tuossa on kyllä kieltämättä se vika, ettei näytä esim. collieita tässä kastissa ollenkaan, vaikka tulevat varmasti toimeen muutaman tunnin vaihtelevalla lenkillä ja " kotiaktivoinnilla" . Eivät mielestäni ole ollenkaan samaa joukkoa bordercollien kanssa.
Vierailija:
Ei kannata kyllä näissäkään asioissa yleistää. Paperittomuuteen voi kyllä olla muitakin syitä. Ja esim, me ostimme paperittoman koiran siitä syystä että saimme sen huomattavasti halvemmalla. Samalle koiralle olisi saanut paperit, mutta emme halunneet hinta syistä. Paperit tässäkin tapauksessa olisivat tuoneet koiralle lisähintaa 600 euroa. Vaikka todellisesti maksavatkin jotakin 60e/pentu. soviimme myyjän kanssa jo heti alussa, että jos vain suostuu myymään ilman papereita niin haluamme näin. Eivät kaikki paperittomia koiria myyvät ole " eläinrääkkääjiä" tai pentutehtailijoita.
ja se on helppo totuttaa perheen tapoihin. Työlinjainenkaan ei kaipaa jatkuvaa himoaktivointia jos se ei siihen pennusta saakka ole tottunut - sanovat kasvattajat mitä tahansa.