Onko sinulla tai onko sinulla ollut syömishäiriö?
Joka kuudes suomalainen nainen sairastuu eläessään johonkin syömishäiriöön. Onpa todella yleistä.
Kommentit (17)
On ollut niinkauan kuin muistan. Nyt olen 57v. Joskus se tuntuu ihan parhaalta ystävälä, enimmäkseen vihollinen.
En tiedä lasketaanko tunnesyömonen häiriöksi, mutta jos lasketaan niin on.
Haluaisin rakkautta ja rakastua, mutta joka kerta seuraa pettymys. Niinpä istun kotona ja napostelen telkkaria katsellen.
Ei ole diagnosoitu kun en lääkäriin mene, mutta kaipa tämä jokin häiriö on, kun en syö. Näykin vain leipää, rahkaa, maapähkinävoita ja kittaan teetä.
On ollut. Teini-iästäni meni kaksi vuotta sairaaloissa milloin psykiatrisella ja milloin sisätaudeilla. Aikuisena riittävän suuret vastoinkäymiset ja kriisit ovat vieneet minut todella huonoon kuntoon ja bmi on aikuisenakin tippunut 15. Nyt on viimeisimmästä kriisistä selvitty ja elämä on ollut suht tasaista, vaikka ruokaan tuskin koskaan saanut neutraalia suhtautumista. Luulen, että joku paha henkinen kolaus kuten avioero tai jonkun läheisen kuolema saa taas sairauden aktivoitumaan...
On, BED ja epävirallisesti myös ARFID. Tiedän useita muitakin, joilla on ollut joku syömishäiriö.
On joo. 90-luvulla. Silloin ihailtiin laihuutta toden teolla. Näytän luurangolta tuon ajan kuvissa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lasketaanko tunnesyömonen häiriöksi, mutta jos lasketaan niin on.
Haluaisin rakkautta ja rakastua, mutta joka kerta seuraa pettymys. Niinpä istun kotona ja napostelen telkkaria katsellen.
Eihän telkkarista tule mitään kivaa. Minä selaan nettiä tai luen napostellessa.
Teininä oli bulimia. Onneksi vain muutaman kuukauden
Vierailija kirjoitti:
On joo. 90-luvulla. Silloin ihailtiin laihuutta toden teolla. Näytän luurangolta tuon ajan kuvissa.
Entä nyt? Näytätkö ryhävalaalta?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lasketaanko tunnesyömonen häiriöksi, mutta jos lasketaan niin on.
Haluaisin rakkautta ja rakastua, mutta joka kerta seuraa pettymys. Niinpä istun kotona ja napostelen telkkaria katsellen.
Telkkarin napostelua voi kieltämättä pitää syömishäiriönä.
Hyi Hiilihydraatteja! Ei ole syömishäiriötä.
On ollut yläasteelta asti. On muuttunut niistä ajoista mutta koskaan aikuisena en ole syönyt vapaasti/normaalisti.
Olin lapsena huonoruokainen koska kuormituin pahoista hajuista, mauista ja metelistä.
Ahmimishäiriö, ilmeisesti yleisempi adhd ihmisillä. Välillä menee paremmin, välillä huonommin sen kanssa. Paino heittelee reilusti suuntaan ja toiseen kun en aina muista syödä säännöllisesti ja sitten taas iskee ahmimiskausi... Joo, ei ole terveellistä.
On ollut 13-vuotiaasta asti tähän päivään. Olen 44v. Samalla paras ystäväni ja psykopaatti kumppanini. Bmi 14.7.
On ollut nuorena . Koulussa kiusattiin ylipainosta ja sama jatkui kotona. Oikein vanhemmat näytti omaa mahaansa ettei heillä ole samanlaista röllykkä mahaa. Laihdutin 20kg ja sitten alkoi haukkuminen liian laihaksi ja rimppa kintuksi. Ei siis mikään kelvannut . Söin noin 800kcal päivässä teininä ja liikuin paljon .
M38
Oli yläasteella, lukiossa ja vielä opiskelujen alussa. Söin vähän ja juoksin aktiivisesti niin ettei kuukautiset alkaneet ollenkaan ennen kuin olin reilusti yli 20v. En halunnut olla nainen, kun kotona opittu malli mitä naisen pitää tehdä ällötti. En tahtonut 24/7 palvella muita ihmisiä ja unohtaa kaikki omat kiinnostuksen kohteet.