Toinen synnytys pelottaa kamalasti - kokemusta pelkopolista kenelläkään?
Ensimmäinen synnytykseni 11/2006 oli traumaattinen kokemus, ja kun toisen lapseni laskettu aika lähestyy (1/2009), olisi hyvä kuulla kokemuksia Naistenklinikan synnytyspelkopolista.
Te jotka olette käyneet, kertokaas kokemuksia! Kannattiko, mitä siellä tehtiin, miten pääsitte mukaan?
Kommentit (3)
Olin ekalla käynnillä pelkopolilla rv 24+jotain naistenklinikalla, jossa käytiin läpi eka synnytys kätilön kanssa ja suunniteltiin seuraavaa. Pakko kyllä nyt sanoa, että tapaaminen meni ihan tosi paljon paremmin kuin mitä uskalsin toivoa! Eka kauhusynnytys (Kättärillä...) käytiin tosi tarkkaan läpi käyriä myöten (uskomatonta mitä kaikkea siellä mun 'mapissa' oli tallessa!) Moniin kysymyksiin löytyi lopultakin vastauksia ja kaikenkaikkiaan jäi ihan positiivinen fiilis eli ilmeisesti mä lähden nyt taas synnyttämään alakautta vaikka jossain vaiheessa tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta. Tuntui, että mua todella kuunneltiin ja pahat kokemukseni otettiin todesta sekä yhdessä mietiskeltiin mitä oltaisiin voitu tehdä / tehtäisiin toisin.
Sovittiin mm. että:
- vauvan kokoa seurataan lasketun ajan tienoilla ja käynnistys on mahdollinen jos koko näyttää isolta
- tällä kertaa mulle selitetään kaikki toimenpiteet niin, että idioottikin ymmärtää
- saan liikkua, syödä ja juoda miten haluan, epiduraalia heti kun tuntuu siltä ja sitä voidaan antaa lisää vielä vaikka ponnistusvaiheessa
- epparia ei leikata kun todella tarpeeseen
- imukuppia ei käytetä mistään muusta syystä kuin vauvan ahdinko eikä sillonkaan leikata välilihaa jos ei ole ihan pakottava pakko.
- voinnin mukaan mahdollisimman nopea kotiutuminen
- kätilö käy vielä synnytyksen läpi kanssani ennekuin lähden kotiin ja kaikki omat paperit saan mukaan heti
Toisaalta nyt mielessä välkkyy sujuva synnytys, joka pyyhkii pois edellisen trauman, toisaalta taas mietin, olinko mä nyt vähän 'helposti huijattavissa'... Noh, jos tääkin keikka menee päin pyllyä niin seuraava on sitten sektio. Oon kuitenkin nyt juuri tyytyväinen tuohon käyntiin ja siitä jääneisiin tunnelmiin. Seuraava käynti on lääkärille rv 28+, en tiedä mitä kaikkea se sisältää, ehkä alustavan painoarvion?
Piti vielä mainita, että kuulemani mukaan sinne naistenklinikan pelkopolille on melkoista tuntua, joten ei kannata viivytellä vaan nyt reippaasti asia puheeksi neuvolan tädin kanssa, joka siis laittaa sulle lähetteen eteenpäin. Aika tulee postissa suoraan kotiin.
Minä kävin toista lasta odottaessani NKL:n pelkopolilla juttelemassa. Pitkään sitä jahkasin, ajattelin että onko minulla nyt "oikeus" siellä käydä, esikoisen synnytys meni loppujen lopuksi ihan hyvin. Oli vain tosi pitkä ja uuvuttava, ja ihan hirveän kivulias..vaikka en mitään kivutonta synnytystä odottanutkaan, mutta se yllätti kuitenkin. Ja epiduraalipuudutusta jouduin odottamaan pitkään (anestesialääkäri kutsuttiin pari kertaa muualle juuri kun oli ovella..), siitä taisi jäädä jotkut traumat sitten.
No, neuvolassa puhuin asiasta lopulta, ja terveydenhoitaja laittoi lähetteen pelkopolille. Kun vihdoin sain suuni auki, olin ihan itku kurkussa, ja siitäkin päättelin että ehkä on ihan hyvä käydä puhumassa polilla, jos kerta asia oli niin tunnepitoinen.. ;) Siis yllätyin itsekin, miten voimakkaana reaktio tuli..
Kävin sitten kerran pelkopolilla. Juttelin kätilön kanssa, tuntui hyvältä käydä esikoisen synnytys läpi. Istuttiin yhdessä synnytyssalissa, mikä oli ihan hyvä asia koska jouduin "tapahtumapaikalle" takaisin.
Helpotti ihan vain se puhuminen, että sai rauhassa käydä läpi edellistä synnytystä ja joku kuunteli pelkojani. Ja iso asia mulle oli se että toiveeni konkreettisesti laitettiin paperille (mm. riittävä kivunlievitys), ja se paperi oli siellä mun kansiossa odottamassa- tieto siitä että pelkoni oli henkilökunnan tiedossa etukäteen helpotti kummasti.
Suosittelen siis pelkopolilla käyntiä, mikäli yhtään tuntuu siltä. Mulla riitti ihan se kertakäyntikin. Neuvolasta pyydät lähetteen, ja siitä asia etenee!