Kaverini pyrkii lääkikseen. Kaivoin sit salaa esille hänen yo-paperit, ja olin pyörtyä!

työkaveriläääkärillä.



SH

hyvin yo-paperit mittaavat älykkyyttä vaan se, että kaveri on antanut ymmärtää koulumenestyksensä olleen parempi ja on pyrkimässä lääkikseen ala-arvoisilla papereilla. (Vaikka onkin outoa, kuinka asia ap:ta ärsyttää).

tästä säkenöivästä älykkyydestäni huolimatta ole vuosienkaan yrittämisen jälkeen päässyt lääkikseen. Ei sieltä ole vaikea hyviä arvosanoja repiä, kun tietää, mistä naruista vetää. Mutta ei se kyllä älykkyydestä tai mistään soveltuvuudesta kerro mitään. Lukio on vain mukava tapa viettää viimeiset teinivuodet :)



Minua ihmetyttää lähinnä se, että kuinka tyhmä ap:n pitää olla, että hän ei ole huomannut ystävänsä älykkyyden olevan "huijausta"? Eivätkö he ole koskaan keskustelleet? Kyllähän ihmisen äly ja siihen liittyvät taidot tulevat paljon paremmin esiin normaalielämässä kuin yo-todistuksessa.

jokohan Tyra ja Anastacia ovat lääkiksessä?

juuri näitä 'rimaa hipoen' tapauksia. Tosin sen verran kyllä tähän sanottava, että älykäs ihminen aika todennäköisesti saa englannista paremman kuin a tai b. Älykkäät ihmiset lukevat usein jo lukiossa paljon englanninkielistä kirjallisuutta.

Poikkeuksia on, tiedän pari, jotka ovat todella huonoja englannissa, mutta todella matemaattisesti lahjakkaita.

ja aika monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että älykkyys ja kirjoitusten arvosanat eivät kulje käsi kädessä (näin opettajan näkökulmasta katsottuna)

Ja yo- kokeiden arvosanoista ei kukaan välitä kuin ehkä sen ensimmäisen vuoden. Sen jälkeen niillä ei ole mitään merkitystä (ei opiskeluaikana eikä työelämässä)

Ystäväni joka opettaa yliopistolla sanoo, että suurin osa näistä, jotka ovat kirjoittaneet hyvät tai keskinkertaiset paperit, ovat niitä keskitason (tai sen alle) puurtajia. Todelliset " älyköt" löytyvät näistä joko rimaa hipoen lakin saaneista tai siiten 6-8 laudaturin ylioppilaista.

Koulumenestys ja älykkyys EI korreloi.

... että korreloi. Tai määrittele sitten mitä se koulumenestys on, kun se ei näytä täsmäävän yleisen käsityksen kanssa.

Fiksut pärjää lukemattakin - tai ainakin vähällä lukemisella. Itse kirjoitin E: n paperit (pari L:kin) ja kirjoituksiin kertasin aina edellisenä päivänä ennen koetta. Nyt harmittaa kun olen päässyt opinnoissani aina todella helpolla, koskaan ei ole tarvinnut kirjoja lukea, muuta kuin vilkuilla ja tunneilla olla hereillä, lukio meni heittämällä läpi....

Arvostan siis enemmän näitä " keskinkertaisia puurtajia" , jotka pääsevät oman ahkeruutensa ansiosta kouluttautumaan hyvin ja saavat ammatin, vaikka pidän itseäni ehkä vähän keskinkertaista fiksumpana, en ole sitä osannut oikein hyödyntää (koska se ahkeruus puuttuu).

En ole palstaillut vielä 2007, mutta tämä voisi olla melkein minun kirjoittamani.

Yliopisto-opinnoissa olin keskinkertainen, puuttui tosiaan se ahkeruus. Moni C:n ylioppilas tosiaan pärjäsi paremmin kuin minä, joka kirjoitin 3 eximiaa ja 3 laudaturia. Olen aina menestynyt sen mukaan, miten aineiston kertalukemalla edellispäivänä on pärjännyt. En edes tiedä, miten matematiikkaa, vieraira kieliä tai äidinkieltä varten olisi pitänyt lukea. Silloisesta yleisreaalista sainkin "vain" eximian. En tiedä olenko keskimääräistä älykkäämpi, mutta hyvät arvosanat eivät kerro yksioikoisesti vain pänttäåmisestä. Muistista tietysti jonkin verran, hyvästä kielikorvasta ja kielten sanaston hallinnasta, matematiikassa opitun soveltamisesta jne. Hyvä kirjoitustaito on avuksi paitsi äidinkielessä myös reaalissa.

Minua ei kyllä yhtään haittaa, onko minua hoitavalla lääkärillä huono ylioppilastodistus tai kenties ei sitä lainkaan. :) Näin kai voi olla muuntokoulutukseen päässeellä sh:lla.

Tekosi lähentelee laillisuuden rajaa, ja on ainakin moraalisesti tuomittava.

teinejä tai melkein lapsia vielä, jolloin koulu ei välttämättä tunnu vielä niin kiinnostavalta, joten myös numerot ovat sen mukaisia, jos ei koulu vaan ole huvittanut vaikka sitä viisautta olisikin...varmaan aika monella olisi vanhempana lukion paperit paremmat kun olisi sitä motivaatiota enemmän

Minä kuulun niihin joiden keskiarvo lukiossa oli aika tasan ysi, mutta ylppäreissä kirjoittelin C:tä ja B:tä, jopa yhden A:n.



Mitä tästä voi päätellä?

ainakin onnistuin kirjoittamaan törkeän huonot paperit (B:n) koska en ollut ollut tunneilla enkä lukenut kirjoituksiin. Löysin kiinnostukseni ja alani ja ITSENI vasta teini-iän maailmalla riekkumisten jälkeen. Sittemmin olen oppinut arvostamaan niin lukemista kuin oppimistakin :)



Terv. aiemminkin tähän ketjuun kirjoittanut, se tekniikan tohtori