Päiväkodissa makeita välipaloja!
Meidän 1,5-vuotiaan lapsen päiväkodissa on tapana tarjota makeita välipaloja, esim. pullaa, mehua ja suklaakiisseliä, useita kertoja viikon mittaan. Joskus on jogurttia, marjakiisseliä tms. jotka mielestäni ovat ok, mutta nuo em. välipalat eivät mielestäni ole hyviä, kun sisältävät lähinnä sokeria ja valkoisia jauhoja ym. turhaa. Asia hieman harmittaa, sillä kotona olemme välttäneet makeita, esim. pullaa, keksejä ja mehuja emme ole kotona tarjoilleet, kylässä käydessä on annettu joskus. Nyt makean syömisestä näyttää tulleen päivittäinen tapa! Ihmetyttää, että minkähän ravitsemussuosituksen mukaan päiväkodissa suunnitellaan välipaloja. Eikös kuitenkin ole tärkeää, millaisiin tottumuksiin lapsia totutetaan noin pienestä lähtien?! Millaisia välipaloja teidän muiden päiväkodeissa tarjoillaan? Suhtaudunko asiaan turhan tarkasti, jos annan siitä palautetta päiväkotiin? En halua kieltää meidän lapselta sellaista, mitä näkee vieruskaverien saavan, mutta taitaa olla mahdotonta saada muutoksia koko päiväkodin välipalavalikoimaan.
Kommentit (120)
meidän lapset on historiansa aikana olleet kahdessa päiväkodissa - joissa molemmissa pienten ryhmässä on AINA välipalavaihtoehtona ollut puuroa tarjolla! Tämä siksi, että pienet jaksaisi päivän + kaikki ei syö esim. noita ' makeita' välipaloja. Esim. oma nuorikkoni ei suostu syömään mitään makeaa! Isompien ryhmässä on sit eri juttu, mutta vaihtelevuuteen olen ollyt tyytyväinen.
Tähän täytyy sen verran kommentoida, että se mitä netissä kerrotaan Espoon päiväkotien ruokatarjonnasta pitää hyvin harvoin paikkansa todellisuuden kanssa. Mutta täysin tyytyväinen silti olen meidän päiväkodin ruokatarjontaan - on makeita ja vähemmän makeita välipaloja, ihanaa jos saavat piirakoita ja pulliakin päiväkodissa. Meillä kotona niitä ei juurikaan ole tarjolla.
rentis:
Käsi sydämelle mammat - kuinka moni teistä tarjoilee kotona lapselle yhtämonipuolista ruokalistaa kuin esim. tuo Espoon kaupungin päiväkotien lista ???
Ei siellä nyt todella sokerillä mässäillä vaan tarjotaan ihan oikeassa suhteessa kaikkea ja opetetaan lapset kohtuulliseen herkutteluun.
Totaalikietäminen johtaa vaan määrättömään ahmimiseen kun ei äiti ole vahtimassa.
ettäkö teilläpäin kaikki listan hedelmät ja karjalanpiirakat korvataan jätskillä ja sipseillä..... :-)
En tiedä, kuinka monessa päiväkodissa näin on, mutta siinä pk:ssa, missä itse viimeksi työskentelin, oli ihan tosissaan n. 3 pvä/vko jotain marja- tai hedelmäkiisseliä välipalaksi, n. 1 krt/vko marja- tai hedelmärahkaa ja n. 1 krt/vko jugurttia (maustamatonta jugurttia, missä oli sitten jotain marja- tai hedelmäsosetta tms. seassa). En nyt muista, enkä jaksa käydä katsomassa, mitä Helsingin kaupungin päiväkodeissa ruokalistojen mukaan pitäisi olla välipalana, mutta silloin ei ainakaan listan mukaan kuulunut olla 3 krt/vko kiisseliä, mikä useana viikkona oli se totuus. Luultavasti tilanne oli kuitenkin talokohtainen eli meidän talossa oli vissiinkin laiskat keittäjät...
Juuri näitä asioita itsekin olen miettinyt päiväkodissa työskennelleenä ja kohta esikoisensa päiväkotiin laittavana äitinä.
Itse olen sitä mieltä että herkut voisi jättää päiväkodissa kokonaan pois. Vanhemmat ovat niistä niin eri linjoilla että herkut voisi jättää kotiin syötäviksi niin ei tarvitsisi miettiä kuinka paljon se oma lapsi niitä saa päikyssä. Miksi pitää herkutela kun lapsi voisi syödä terveellisestikin? Lapsi ei tarvitse herkkuja vaan se on vain opetettu hänelle. Ei meidän yksi-vuotias osaa kysella herkkuja kun niitä ei ole ikinä saanut.
Ja tosiaan me kun emme pojalle herkkuja anna niin päiväkotihan ne herkut sille opettaa kun sinen menee... Harmittaa jo valmiiksi! Harmittaa sen takia sillä itselläni on paikattu hampaita 4v. lähtien ja tälläkin hetkellä hirmuiset implanttihoidot menossa... Ei pysy hampaat suussa kun herkutellut pienestä pitäen =) Kivuliasta ja kallista nää hammasremontit! Säästäisin pikkuiseni näiltä jos voisin omilla valinnoillani. Ja sen teen mutta muut kyllä antaa herkuja. Isäni opetti yksi-vuotiaani juur juomaan kaupan mehuja. Minkäs teet kun muutkin kasvattaa eikä aina niin toiveideni mukaan?! Mieheni mummo antaa salaa herkkuaj vaikka kielletään...
Toinen huolenaihe on tosiaan ne synttärit päiväkodissa josta joku olikin jo täällä sanonut. Meidän ryhmässä aikoinaan oli 21 lasta. Laskekaan nyt siitä kuinka usein siellä päiväkodissa syödään herkkuja. Kesää ennen pidimme joka päivä synttäreitä että vietetään nekin jotka täyttävät kesän aikana kun on loma. Eli päivittäin mässättiin muutaman päivän ajan. Olen miettinyt itse tälläistä asiaa että olisi hyvä että päiväkotiin ei tuotaisi ollenkaan karkkia synttäreinä vaan keksit ja jätski olisi vain sallittuja herkkuja sen takia että niissä on edes jotain hyvääkin. Karkeissa sen sijaan ei ole yhtään mitään hyvää! Tätä ehdotankin kun poika menee päikkyyn. Muutenkin tulen varmaan " harmi vain" olemaan vaativa asiakas. JOtkut ovat onnellisia että lapset ylipäätään hoidetaan että itse pääsee töihin tms mutta minä vaadin myös laatua hoidolta. Muuten hoidan mielummin lapseni kotona jos muut eivät pysty toteuttamaan toiveitani jotka eivät kuitenkaan ole kovin vaikea toteuttaa. Tiedän mitä arki päikyssä on ja mihin siellä pystytään ja mihin ei joten osaan kyllä suhteuttaa toiveeni sinne ja tiedän että asioille voi tehdä paljonkin jos vaan henkilökunta on motivoituneet tehtäväänsä. Meillä oltiin ja vanhempien toiveet voitiin ottaa huomioon hienosti kunhan ei tehty siitä itse ongelmaa. Asenne on tärkein, ei aina se raha! Vaikak tietty kunnalla varsinkin se rahapuoli myös näkyy...
Saarnaamiseksi menee, parempi siis lopettaa...=)
Soffu
Kai minä nyt tiedän onko siellä päiväkodissa sitä ruokaa mitä netissä kerrotaan. Ja kuka on väittänyt että välipalat ovat jätskiä ja sipsiä? Kuten kirjoitin niin välipalat ovat hyviä ja terveellisiä, mutta eivät sitä mitä listoilla sanotaan.
rentis:
ettäkö teilläpäin kaikki listan hedelmät ja karjalanpiirakat korvataan jätskillä ja sipseillä..... :-)
Kyllähän ne pienet syö ruisleipää kun sitä tarjotaan!
Ihmettelin kovasti lapseni aloittaessa päiväkodissa, kun puuroon oltiin heti laittamassa sokeria kysymättä! Ja karkkien tarjoaminen myös ihmetyttää, etenkin pienten ryhmässä. Kyllähän sen nyt eskari-ikäisillä ehkä voi ymmärtää, mutta 1-2 vuotiailla ei. Miksi tuoda ruokavalioon jotain sellaista, mikä ei ole välttämätöntä? Eivät lapset kaipaa karkkia, jos ei heitä siihen opeteta. Enkä minäkään tarjoa karkkia toisten lapsille. Päiväkoti on hyvä paikka olla antamatta makeaa, koska siellä mennään muutenkin tiettyjen sääntöjen mukaan. Eivät lapset sitä kyseenalaista ja ala vaatia makeaa, vaikka sitä ei tarjoiltaisi ollenkaan. Sen sijaan vanhempien on vaikea pitää kotona tiukempaa linjaa, jos päiväkodissa oikein ammattikasvattajien toimesta ohjataan karkkien, jäätelön, keksien jne ääreen.
Toki jotkut vanhemmat voivat olla toista mieltä, mutta luulen, että enemmistö ei ainakaan vastustaisi terveellisempää linjaa. Moni ei vaan jaksa valittaa suoraan päiväkotiin, koska näin on aina tehty eivätkä tavat yhden valituksesta vielä muutu.
Olisiko jonkinlainen yleinen adressi paikallaan? Tyyliin: me vanhemmat vaadimme, että päiväkodeissa kiinnitetään enemmän huomiota lasten välipalojen ja synttäritarjoilujen terveellisyyteen, ja karkin, jäätelön, keksien ja muiden runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden sijasta tarjotaan terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa sisältäviä tuotteita. (Vinkkejä sanamuotoon?)
Adressin voisi laittaa adressit.com sivustolle tietyksi ajaksi, jonka jälkeen jokainen halukas voi toimittaa sen oman lapsensa päiväkotiin. Lisäksi adressin voisi toimittaa suurimpien kaupunkien päivähoidosta vastaaville. Eihän tällä välttämättä saada muutosta aikaan kaikissa päiväkodeissa, mutta jo sillä, että asia tuodaan julki, voi olla merkitystä.
Miltä kuulostaa?
Meillä ainakin täällä Espoossa on hyvät listan mukaiset välipalat. Niihin olen tyytyväinen ankä näe mitään syytä mihinkään adressiin.
Ne synttäritarjottavat ovat sitten asia erikseen. Ja ne jokainen voi ottaa puheeksi juuri näihin aikoihin olevissa syksyn vanhempainilloissa. Eli vanhempien kesken voidaan tehdä pelisäännöt selviksi mitä saa tuoda ja mitä ei. Minkään totaalikiellon kannalla en ole, mutta esim voitaisiin sopia, ettei karkkia tuotaisi.
Minäkin olin kyllä tiukempi mielipiteineni kun ensimmästäni 1-vuotiaana vein päiväkotiin. Tuntui ihan kauhealta, että pienelle siellä herkkuja annettaisiin. Nyt lapset ovat isompia ja niitä on useampi - olen jo oppinut, että heidän kanssaan on suurempiakin murheita kuin päiväkodin hedelmärahkan sokeripitoisuus.
En myöskään usko, että herkut päiväkodissa heilauttavta karies- tai diabetestilastoja suuntaan tai toiseen. Päinvastoin lapset oppivat syömään herkkuja maltilisesti ja aterioiden yhteydessä, kun maha on ensin täytetty oikealla ruualla. Epäterveellistähän herkkujen syönti on kun niillä korvataan aterioita tai kun niitä napostellaan jatkuvasti ja hampaat ovat jatkuvan happohyökkäyksen kohteena.
Tekemällä herkuista tabu, saa se vaan aikaan epänormaalin suhtaumisen asiaan.
ja synttäritarjottavathan lähtevät tosiaan vanhemmista. olisi se aika julmaa opettajana todeta lapselle, ettet sinä saa tarjota herkkujasi kun ne eivät ole terveellisiä.
Ja totta on se, että karkit ja herkut ovat kuitenkin kohtuullisesti käytettyinä aika pieni murhe tässä maailmassa. Mutta itsekin huomaan että suhteellisuudentaju kasvaa ja muuttuukin lapsimäärän kasvaessa ja lasten kasvaessa. Päiväkodeissa syödään kuitenkin monipuolisesti ja terveellisesti. Mutta valitettavasti kaikkien toiveita ei pystytä huomioimaan.
Voisin kertoa lukemattomia esimerkkejä siitä kuinka vanhemmat toivoisivat perheen ruokavaliota noudatettavan myös päiväkodissa. Tulee lapia joille ei saisi antaa kuin sisäfilettä kun muu liha on niin rasvaista. Tai lapsia jotka eivät saisi juoda kuin tietyn määrän vettä päivässä, ettei kehon nestetasapaino järky jne.
kertokaa minulle miten pitkälle vanhempien toiveet pitää huomioida?
Mä jopa antaisin karkkia synttäritarjoiluksi yli 3v ryhmissä.
Mutta tosiaan, syntträitarjoilut ei kuulu adressiin eikä pväkodintyöntekijöille -> ne päätetään vanhempainillassa yhdessä muiden vanhempien kanssa.
T: Lastenhoitaja pväkodissa / 3 omaa lasta omaava äiti
5xmamma:
Ja totta on se, että karkit ja herkut ovat kuitenkin kohtuullisesti käytettyinä aika pieni murhe tässä maailmassa. Mutta itsekin huomaan että suhteellisuudentaju kasvaa ja muuttuukin lapsimäärän kasvaessa ja lasten kasvaessa. Päiväkodeissa syödään kuitenkin monipuolisesti ja terveellisesti. Mutta valitettavasti kaikkien toiveita ei pystytä huomioimaan. kertokaa minulle miten pitkälle vanhempien toiveet pitää huomioida?
No, minä ainakin kuulun niihin vanhempiin, jotka luottavat, että päiväkotien tarjoama ruoka ja välipalat ovat ihan kelvollisia. En saa hepuleita sokerijugurteista, vaikka kotona meillä niitä ei juurikaan syödä, sillä tuskin päiväkodissa niitä sokeripommeja joka päivä tarjoillaan.
Karkki on kuitenkin sellainen asia, johon suhtaudun tiukemmin. En tajua, mikä oikeus muiden lasten vanhemmilla on opettaa minun lapseni syömään karkkia tuomalla sitä päiväkotiin synttäritarjottavaksi? Miksi synttäritarjottava ei voi olla jotain muuta herkkua? Jos minä haluan venyttää lasten karkisyömistä mahdollisimman pitkään, niin miksi minulla ei ole sitä oikeutta vaan päiväkoti / muiden lasten vanhemat vievät minulta sen oikeuden? Karkeista en pidä sen takia, että ne ovat PELKKIÄ lisäaineineita, niissä ei ole MITÄÄN hyödyllistä. Kolmas lapsi on tulossa, ja mielipiteeni karkinsuhteen on ja pysyy.
On tosi omituista, että joissain päiväkodeissa on kielletty omatekoisten leipomusten tarjoilu " hygieniasyistä" , mutta kaikenmaailman keinotekoisia aineita lapsille saa kyllä syöttää.
On tosi ärsyttävää, että lapseni eivät edes tienneet, mitä karkki on, ennen kuin aloittivat päiväkodissa, nyt he kyllä tietävät, varsin hyvin, ja osaavat sitä pyytää...:/
Marieela:
Mä jopa antaisin karkkia synttäritarjoiluksi yli 3v ryhmissä.
/i]Miksi? Miksi karkkia, miksei jotain muuta hyvää?
En oikein ymmärrä, minusta karkin tuputtaminen pikkulapsille on ihan älytöntä. Kyllä minäkin katselin silmät pyöreänä, kun yksi lastentarhanopettaja-äiti OPETTI omalle yksivuotiaalleen karkin syömistä, pisti namia suuhun ja sanoi " nam nam, hyvää" . En tajunnut ollenkaan, mitä ihmeen järkeä touhussa oli. Kyllä meitä on moneen junaan.
Minä olen tosi iloinen, että omat 5v ja 3v lapseni eivät ole karkkiin vielä oppineet, he ehtivät kyllä myöhemminkin, aivan varmasti.
-soittamalla kaupunkinsa ruokapalveluista vastaavalle
-ehdottamalla pk:n vanhempainillassa, ettei synttäreillä tarjoittaisi karkkeja
Meidän ryhmässä on sovittu yhteisesti ettei karkkeja tuoda, vaan muita herkkuja, eikä kyseessä todellakaan ollut maailmaa suurempi asia tehdä tuo päätös.
On tosi omituista, että joissain päiväkodeissa on kielletty omatekoisten leipomusten tarjoilu " hygieniasyistä" , mutta kaikenmaailman keinotekoisia aineita lapsille saa kyllä syöttää.
Ei ole omituista. Allegiselle lapselle myös pelkkä " kontaminaatio" voi aiheuttaa oireita (esim huonosti kermasta puhdistettu sähkövatkain, muuten viljaton herkku onkin paistettu normaalilla korppujauholla vuoratulla vuualla).
Kaikkia terveysfasisitisia viestejä jaksa edes lukea, mutta kursorisesti läpi tarkasteltuna huojennuin nähtyäni sentään Mammaravun ja 5xmamman maalaisjärkiset kannanotot.
Minä jo päättelin tuosta " Taapero+rasva" -ketjusta, että ihmiset olisivat jotenkin järkiintyneet lastensa ruokailun suhteen! Mutta ei...
Okei, sokeri EI ole edes välttämätöntä, mutta ei se nyt mitään myrkkyäkään ole!! Rasvakeskusteluunkin, ja ennen kaikkea ruuan terveellisyyteen ylipäänsä liittyen, vinkkaan äskeiseen Valion dioksiini-guarkumi -uutiseen: sokeri on nykypäivän myrkyistä ja elimistön pilaajista ihan varmasti siitä pienimmästä päästä!! Teillä ei ole aavistustakaan, ettekä edes tavallisena kuluttajana voi tietää, mitä kaikkea mömmöä syötätte lapsillenne edes terveellisyyden nimissä! (HS tänän: näemmä Snellmanin kalkkunaleikkeen lihakin tulee Brasiliasta - siihen loppui sen osto tässä huushollissa...) He tuskin sairastuvat saatuaan päiväkodissa karkin silloin, toisen tällöin. Ja okei, olen ihan samaa mieltä siitä, että synttäritarjoilut etenkin pienimmille voivat todellakin olla muutakin kuin hampaisiin juuttuvat (ja keuhkoihin vedettävää...) karkkia! Mutta kannattaako asiasta nyt niin hirveästi keuhkotakaan... Olkaa onnellisia, jos se on teidän murheistanne pienimpiä! :-/
Ja karkkejakin on monenlaista: halvimmat varmasti tehotuotetut Lidlin " värikärkit" ovat yksi valinta ja vaikkapa suomalainen laku (jota vilja-allegiset eivät toki voi syödä...) tai kotimainen suklaa ovat sitten toinen. Monet täällä kehuvat esim. kuivattuja hedelmiä niin terveellisiksi välipaloiksi. Tekopyhyyttä: ne ovat paitsi täynnä sokeria myös säilöntäaineita - ties mistä torjunta-aineista puhumattakaan!
Ja vielä: adressit ovat tuskin kovin järkevä vaikutustapa - paitsi ihan viime kädessä... Kuten moni on sanonutkin, paljon tehokkaampaa on ilmoittaa rohkeasti mielipiteensä suoraan päivähoidon ruokapalveluun päiväkotien ruuanlaadusta päättäville, ja karkinsyöntiä voisi vastustaa tehokkaammin " täsmäiskuilla" oman päiväkodin kautta ottamalla yhteyttä niiden karkkien ostajiin eli toisiin vanhempiin.
Vielä on pakko kommentoida sitä, että pitämällä karkit ja muut " herkut" pannassa tarpeeksi monta vuotta opetetaan lapsille oikeansuuntaista ruokavaliota ja " herkuista" kieltäytymistä. Monikin on asiaa kommentoinut, mutta myös minä rohkenen olla eri mieltä ihan omakohtaisiin kokemuksiin perustuen. Minusta lapsille on erittäin viisasta ja kaukonäköistä opettaa kohtuus ihan kaikessa, myös herkuttelussa. Suomalaisilla on sikäli jokin reikä päässä, että sitä kohtuutta ei taideta. Sama se on viinan kanssa yleensä: joko ei oteta olleenkaan tai sitten örvelletään ihan järjettömällä tavalla...
Sokeritoppa:
Ei ole omituista. Allegiselle lapselle myös pelkkä " kontaminaatio" voi aiheuttaa oireita (esim huonosti kermasta puhdistettu sähkövatkain, muuten viljaton herkku onkin paistettu normaalilla korppujauholla vuoratulla vuualla).
Jos on ihan hirveän allerginen lapsi, niin sitten on varmaan vain parasta jättää kotitekoiset herkut varmuuden vuoksi väliin. Veikkaisin nimittäin, että vaikka tarjottaisiin aina vain kaupasta ostettuja juttuja, niin silti ryhmässä on aina joku allerginen, joka ei voi kyseisiä tarjoomuksia syödä.
Päiväkodissa voisikin mieluummin olla allergisten lasten oma herkkuvarasto, josta heille haettaisiin varmasti sopiva herkku, jos muiden synttäritarjottavat olisivat sellaisia, että niitä ei uskaltaisi ottaa. Minusta on nimittäin ihanaa, jos lapset tarjoavat omatekoisia keksejä kaupan keksien sijaan. Omatekoisessa piparissa on paljon enemmän ideaa ja ajatusta kuin kaupan kekseissä.
Miten muuten on, miten allergisten lasten kanssa näissä asioissa toimitaan? Eiväthän muiden lasten vanhemmat voi tietää, mille kaikille asioille ryhmässä ollaan allergisia?
huomioida synttäritarjoilussa jotenkin yleisimmät ruokavaliot.
Itse vien hyla-jäätelöä (laktoositontakin saa kyllä nykyään) sekä keksejä, jotka ovat maidottomia ja gluteenittomia (ihan helppo löytää). Näistä voi melkein kaikki syödä jotain.
Zilgan kanssa olen samaa mieltä, että ne herkkukiintiöt voisi pääsääntöisesti jättää kotikäyttöön. Jos päiväkodissa tarjoillaan herkkuja monta kertaa viikossa, niin minusta se on kyllä liikaa. Toki on kiva, että päiväkodissakin tarjotaan vaikka kerran viikossa jotain herkkuja. Voisihan ajatella niin, että päiväkodit tarjoilisivat monipuolista ja terveellistä ruokaa ilman päivittäisiä herkkuja. Jos joku kokee tärkeäksi, että lapsi saa päivittäin makeita, niin voihan sitä sitten kotona illalla antaa kiintiön täyteen :)
Tässä ketjussa puhuttiin siitä mikä aiheuttaa keskivartalolihavuutta. Niin kyllähän noissa marjapiiraissa (mitä ymmärsin että päiväkodeissa tarjoillaan) on sokerien lisäksi rasvaa. Marjapiiraiden pohjat ovat usein aika rasvaisia, riippuu tietenkin vähän millä tyylillä ne on tehty. Mutta ymmärtääkseni, lihavuutta aiheuttaa se ettei kulutus ja energian saanti kohtaa, oli se energia hankittu rasvoista tai sokereista tai molemmista.
Mun näkemys, kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin, ettei ole mielestäni hyvä opettaa lasta siihen että päivittäiseen ruokavalioon kuuluu jotain herkkuja, rasvaisia tai makeita. Toisaalta en kannata mitään totaalikieltäytymistä, enkä liioin sitä että herkut on jotain maata kaatavan ihmeellistä. Eikä myöskään se, että olen kiinnostunut mitä lapseni päivittäin syö, estä minua tukemasta hänen itsetunnon kehittymistä (jossain kommentissa nämä asetettiin ikään kuin vastakkain).